Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tukien saajia näyttäisi olevankin kaikkiaan 600 001.
Pöndet lopettaa aluksi maataloustuen kokonaan, sen tehtyään on alkava lupa puhua jostakin taloudesta.
EU:ssa on sovittu, että maataloustuottaja saa tuotteistaan maailman markkinahinnan, joka on kuta kuinkin USAn maataloustuotannon ylijäämämarkkina USAn maataloustuilla. Maailman markkinahinnoilla minkään EU maan maanviljelijä ei saisi myyntejään suuremmaksi kuin menojaan ja siksi on maataloustuet.
EUn maatalous on julkista sektoria.
Suomen julkinen sektori työllistää n. 600 000 ja maata viljeleviä n. 45 000.
Suomalainen maanviljelija saa osan tuloistaan markkinoilta ja loput tukina, mutta nämä muut julkisen sektorin 600 000 saavat kaikki tulonsa tukina.
Tämä nimimerkki taitaa ola juuri näitä, jotka saavat kaikki tulonsa tukina.
Eihän tuohon tarvitse suostua.
Unkari ja Puola rikkoo räikeästi oikeusvaltioperiaatetta, joka on avohakkuita paljon suurempi kysymys eikä EU voi oikeastaan mitään.
Suomen pitää ruveta änkyräksi ja jättäytyä pois uudesta Lulucf- laskentamallista (Komissio on aikonut romuttaa tämän vanhan mallin) ja laskea itse metsien hiilinielu 40%/60% periaatteella ja ottaa mukaan kaikki nielut, joita ei voi tieteellisesti kiistää. Jo 20 milj. m3/v hakkuusäästöillä Suomi olisi kasvihuonekaasuneutraali.
Ja lisäksi kertoa, että Suomi tavoittelee metsien kasvun nostoa aina 150 milj.m3/v , joka saavutetaan vain kasvattamalla metsiä tasaikäiskasvatuksella ja jota on hyvällä menetyksellä harrastettu sen jälkeen, kun metsien harsinnasta luovuttiin 1950-luvulla.
Avohakkuu ja tasaikäiskasvatus on nostanut Suomen metsien kasvua n. 1 milj.m3 vuosittain ja jatkamalla samoin 10 vuoden vuoden päästä Suomen metsien kasvu on n. 130 milj.m3 nykyisen 120 milj.m3 sijaan.
Vain hoidettujen metsien voidaan edes kuvitella olevan hiilinieluja.
Suomen tilanne on ainutlaatuinen, sillä metsien kasvua voidaan nostaa parantamalla metsäpohjien kasvukykyä. Koko Suomessa esrityisesti pohjoisessa on vielä potentaalia siihen ja se toteutuu vain avohakkuiden kautta saattamalla ensin vesitalous kuntoon, muokkaamalla maapohja ja uusi puusukupolvi kasvuun jalostelulla siemenellä. Jatkamalla nykyisellä vakiintuneella metsän uudistamismallilla joka vuosi tulee 1 milj.m3 lisäkasvua vuotta kohti.
Hyvä tavoite Suomen metsien kasvulle olisi 150 milj.m3/v.
Tässä ennakkoarvio julkaisu.
https://stat.luke.fi/hakkuukertym%C3%A4-ja-puuston-poistuma-2020-ennakko_fi
Metsien runkopuun hakkuusäästö oli 2020 29 milj.m3. Tuo on puun koko biomassalla sitonut ilmasta 1.3 kertoimella hiilidioksidia (CO2) 1,3*29
= n. 38 milj.CO2-tn.
Metsien puupoistuma 79 milj.m3 (hakkuusäästö 29 milj.m3) vuonna 2020 0li LUKEn ennakkoarvio ja lopullisten laskemien mukaan poistuma oli 83,5 milj.m3 eli 4,5 milj.m3 suurempi. Metsien kasvu oli 108 milj.m3, joten metsien hiilivarasto kasvoi 1,3*(108-83,5)= n. 32 milj.CO2-tn vuonna 2020.
https://stat.luke.fi/hakkuukertyma-ja-puuston-poistuma
Kurki, epäilen EU:ta, se saattaa peruuttaa tuon 10 miljoonan jouston koska tahansa.
Niimpä saatta olla.
Tuon korvaajaksi voisi ottaa kivennäismaiden karikenielun, joka on vaihdellut vuosittain -5..-9 milj.Co2-tn/v välillä ja pitempiaikaisten puutuotteiden nielu, joka on vaihdellut 4..6 milj.CO2-tn/v välillä.
Lisäksi metaanipäästöjen loppumisesta metsäojitetuilta soilta 5 milj.ha saisi ainakin -5 milj.ekv-tn/v edestä nielua.
Suomen muissa metsäjalosteissa kuin puutavara menee metsien sotomaa CO2 ainakin -25 milj. CO2-tn ulos muiden maiden käyttöön. Norjan viemä öljy ja kaasu lasketaan käyttäjämaille ei Norjan.
JNE.
Onhan näitä nieluja, kunhan ne vain otettaisiin käyttöön.
Eihän päästöjä tarvitse enää vähentää, kun ottaa huomioon Suomen EUlta saaman joustonielun -10 milj.CO2-tn metsäisenä maana.
http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastouutisia&news_id=4163
Mikä käyttämäsi kerroin 1,3?
LUKE käyttää koko puun biomassan (runkopuu+karikkeet (oksat+kannot+juuret jne.))hiilikertoimena 1,28.
Siitä puuttuu hienojuurien osuus.
Noin puolet puuaineksesta on hiiltä. Nyrkkisääntö on, että 1 kuutiometri puuta varastoi 750 kg hiilidioksidia.
linkki: https://puuinfo.fi/puutieto/ymparistovaikutukset/puuhun-sitoutuu-hiilta/
Puun eri osien prosenttiosuudet ovat:
– runkopuu 58%
– maanpäällinen karike 20%
– maanalainen karike 22%
Runkopuun 1 m3 lisäksi on olemasa puun karikebiomassaa 42/58=0,72 m3 eli yhteensä puun biomassa on 1,72 m3, joka on sitonut ilmasta hiilidioksidia 0,75*1,72= 1,29 CO2-tn.
Suomen metsien runkopuun hakkuusäästö vuonna 2020 oli 29 milj.m3 ja se on sitonut CO2 ilmasta 1,3*29= n. – 39 milj.CO2-tn.
Suomen kaikki päästöt olivat 2020 n. +48 milj.ekv-tn.
Suomen elävä kokonaisrunkopuusto on noin 2500 milj.m3 ja se sitonut karikkeineen CO2 ilmasta 1,3*2500= 7500 milj.CO2-tn tai sisältää hiilivaraston (C) 7500/3,67=2045 milj.tn. Elämään jäävä runkopuuhakkuusäästö karikkeineen vuosittain sitten lisää tuota hiilivarastoa.
Metsien hiilivarasto on paljon suurempi, kun huomioidaan maaperään vuosittain jäävä juuri- ja hienojuurikarikehiili sekä kaikki elävät maaperän eliöt ja juurisieni suhteella 40% hiilestä on maanpinnan yläpuolella ja 60% alapuolella.
