Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Lauri Arvola: Tulevaisuudessa kannattaisi panostaa myös järvien reagointiin valuma-alueiden maankäytön muutoksiin, sillä maankäyttö on yleensä ensisijainen kuormitukseen vaikuttava tekijä.
Arvolalla on tämä vanhentunut käsitys eikä mitään merkittävää sanottavaa. Ei vieläkään edes tutkijoilla ole oikeaa käsitystä, mistä humus väri pintavesiin ensisijaisesti tulee. ”Yleensä ensisijainen kuormituksen lähde” on vain 4% ja mitätön. Loput 96% on metsien karikkeista (ensisijaisesti lehtipuiden lehdet), metsämaapohjan kasvillisuudesta, luonnon niityiltä (rantaniityt), luonnon soilta ja vesikasveista tuleva luonnollinen TOC-kuormitus ja myös maataloudesta tuleva.
Soilla maankäyttö (ojitetut suot) ei tuo kuin 10% lisäyksen TOC- humus kuormitukseen luonnontilaisiin soihin verrattuna, jota on lähes mahdoton silmällä erottaa.
Ei mitään mainintaa, että orgaaniset hiiliyhdisteet hajovat ja normaalia kuivemmat kesät pitää pintavedet hirkkaina, kun humusta sisältämä valuvesivirtaamat ovat vähäisiä.
Ei kai sillä nyt ole väliä onko luku 4% tai 10%. Minulla on ollut 6% käytössä. Tuo 4% on lähes merkityksetön.
Täälläkin muutama kirjainmerkki on toistellut, että ”kaikki vesien tummuus tulee ojituksilta”, joka on ollutkin yleinen käsitys Suomessa.
Vasta pari kuukautta sitten saatiin tähänkin asiaan totuus esille MetsäVesi- hankkeen 2020 julkaisun jälkeen.
Siis tahallaan on ylläpidetty tätä harhakäsitystä ja tätä korjausta tiedotusvälineet eivät ole vieläkään kertoneet.
AJ ensimmäisenä (vai leinenkö minä jo sen kertonut) tuo esille asian oikean laidan Hesarin Vanhas-kommenteissa.
Suo-ojitusaluelta tuleva humus on merkityksetön vesien tummuuden kannalta, sillä 4% voidaan sanoa jo olevan ”ei mitään”.
Laitan tämän tännekin että löytyy tarvittaessa.
Hanke laski että metsätaloustoimien osuus kaikista orgaanisista vesistöpäästöistä on suuruusluokkaa 10 prosenttia, mutta typen ja fosforin päästöistä hiukan suurempi.
TOC-päästöt olivat 4 % kaikista. Lisäksi Lena Finer ym valuma-alueiden tutkimuksen mukaan TOC- päästöt olivat luonnontilaisilta alueilta korkeammat kuin ojitusalueilta.
Muualla Suomessa kuin Pohjanmaa-Oulu jokien valuma-alueilla, fosforipäästöjen lisä luonnontilaiseen verrattuna oli 13 g/ha eli 3..4 sokeripalaa per hehtaari. Lisäksi suoraan vesitöihin tulee laskeumana ilmasta fosforia 6/17*440= 165 tn (ks linkki alla), kun metsätalouden fosforipäästö on 440 tn/v . Typpi- ja fostorilaskeuma on vain hyvä metsien kasvun kannalta.
Typpeä laskeumana tulee tulee suoraan vesitöihin 3,6 milj.ha*2 kg/ha/v= 7200tn/v, kun metsätalous sitä tuottaa 7300 tonnin lisän luonnonialaisiin valuma-alueisiin nähden. Metsätaloudesta tuleva typen lisä on vähäinen 16% ja saman suuruinen mitä ulee laskeumana.
Lainaus MetsäVesi-raportista sivulta 69: Vuosittaiseksi metsistä ja soilta tulevaksi typen kokonaiskuormitukseksi arvioidaan 44 600 tonnia ja fosforin 1 760 tonnia. Orgaanisen hiilen vuotuiseksi kuormitukseksi arvioitiin 1,8 miljoonaa tonnia. Metsätalouden kuormituksen osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforin huuhtoumasta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen huuhtoumasta 4 % (78 000 tonnia/v)
Tässä linkki, jossa on esitetty myös fosforin laskeuma kaikista vesiin pääsevästä fosforista.
https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/vesi/rehevoittava-kuormitus
Lena Finer ym sivu 29: https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf
Hanke laski että metsätaloustoimien osuus kaikista orgaanisista vesistöpäästöistä on suuruusluokkaa 10 prosenttia, mutta typen ja fosforin päästöistä hiukan suurempi.
TOC-päästöt olivat 4 % kaikista. Lisäksi Lena Finer ym valuma-alueiden tutkimuksen mukaan TOC- päästöt olivat luonnontilaisilta alueilta korkeammat kuin ojitusalueilta.
Muualla Suomessa kuin Pohjanmaa-Oulu jokien valuma-alueilla, fosforipäästöjen lisä luonnontilaiseen verrattuna oli 13 g/ha eli 3..4 sokeripalaa per hehtaari. Lisäksi suoraan vesitöihin tulee laskeumana ilmasta fosforia 6/17*7300= 2576 tn (ks linkki alla), kun metsätalouden fosforipäästö on vain 440 tn/v eli 17% laskeumasta. Metsillehän nuo laskeumat ovat hyvät ja ilmainen lannoitus vielä.
Typpeä laskeumana tulee tulee suoraan vesitöihin3,6 milj.ha*2 kg/ha/v= 7200tn/v, kun metsätalous sitä tuottaa 7300 tonnin lisän luonnonialaisiin valuma-alueisiin nähden.
Lainaus MetsäVesi-raportista sivulta 69: Vuosittaiseksi metsistä ja soilta tulevaksi typen kokonaiskuormitukseksi arvioidaan 44 600 tonnia ja fosforin 1 760 tonnia. Orgaanisen hiilen vuotuiseksi kuormitukseksi arvioitiin 1,8 miljoonaa tonnia. Metsätalouden kuormituksen osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforin huuhtoumasta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen huuhtoumasta 4 % (78 000 tonnia/v)
Tässä linkki, jossa on esitetty myös fosforin laskeuma kaikista vesiin pääsevästä fosforista.
https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/vesi/rehevoittava-kuormitus
Lena Finer ym sivu 29: https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf
”Turvepeltojen ennallistamiseen haetaan järkiratkaisuja”.
Valitettavasti haetaan niitä vaikeita ratkaisuja.
Keskimäärin viljelyssä maatilaa kohden on vain muutama hehtaari turvepeltoja. Nopein ja lopullinen korjaus niille matalilla turvekerroksilla on kaivurilla turpeen hautaaminen pohjaveden alapuolelle ja kivennäismaa pinnalle ja syvemmillä turvekerroksilla saveaminen.
Loppuu päästöt.
https://www.koneviesti.fi/maatalous/b168e9de-d6aa-4448-bfa3-d6a95edcf5e9
Suomessa pesii raportoinnin mukaan 46,7 miljoonaa lintuparia, mikä on kuusi prosenttia vähemmän kuin kuusi vuotta sitten. Erotus edelliseen raportointikertaan on siis lähes kolme miljoonaa paria.
Hyvärinen ei varmaan ole kuullut, että lintujen kannat voivat vaihdella vuosittain kovasti.
Hanna tuolla lainauksella yrittää huuhaa Hesarin lailla kertoa meille, kuinka Suomen metsätalous on aiheuttanut 3 miljoonan muuttolintuparin katoamiseen Suomen metsistä.
Uhanalaisia metsien lintulajeja varsinaisesti on vain 4, eikä niillä ole mitään tekemistä tuon 3 miljoonan parin vähentymisen kanssa.
– varpupöllön D (dereasing)-vähenevä kanta, pitkällä aikavälilla kuitenkin sekin nouseva
– riekko S (stable) lyhyellä ja pitemmällä ajalla kanta on hieman nouseva ja esiintymisalue on ollut supistuva
– töyhtötiainen D (decreasing)-laskeva ja kanta lyhyellä ajalla S (stable)-vakaa ja esiintymisalan laajuus I (increasing)-nouseva
– pyy S (stable)-vakaa kanta lyhyellä ja pitkällä ajalla ja esiintymisalue hiemn supistuva
”– Metsien ja soiden ojituksilla on pilattu Lapissa valtava määrä näitä elintärkeitä pienvesiä.”
-Kyllä se niin on, että voimalaitoksilla ei ole mitään tekemistä lohikalojen kantoihin, vain ojituksilla on.
Punaisen kirjan 2019 mukaan Suomen lintulajeja arvioitiin n.245. Niistä punaisen listan (CR, EN, VU, NT) lintulajeja (sivulta 565 alkaen) oli n. 100, joista silmällä pidettävät pois lukien uhanalaisia oli n. 70 . Metsien punaisen listan lajeja oli 27 (M-merkintä elinympäristöna) ja silmällä pidettävät pois lukien uhanalaisia oli 14 ja muuttolinnut pois lukien uhanalaisia koko vuotisesti eläviä lajeja oli 7.
– Maakotka (VU), Valkoselkätikka (VU), Varpuspöllö (VU), Riekko (VU), Töyhtötiainen (VU), Hömötiainen (EN), Pyy (VU).
Lainaus linkistä: Lintulajeista 62:n arvioitiin runsastuneen, 80 lajin vähentyneen ja 96 lajin kannan arvioitiin pysyneen vakaana. Runsastuneita lajeja ovat muun muassa tulipäähippiäinen ja valkoselkätikka, taantuneita lajeja esimerkiksi peltosirkku, hömötiainen ja punasotka. Lintujen kantojen vähenemiseen vaikuttavat erityisesti metsätalouden vaikutukset metsäelinympäristöissä ja vesistöissä, maatalouden muutokset, metsästys sekä vieraspetojen aiheuttama saalistus.
Kyllä on ihmeellistä paisuttelua, että linnut erityisesti vain metsätalouden vuoksi olisivat suuressa vaarassa, kun niitä on vain 7 lajia kaikista arvioiduista 245 lajista.
– Maakotkan voi ottaa pois, kun Lajiteitokeskus uhanalaisuuteen mainitsee syyksi vain pyynnin ja häirinnän.
– Hömötiaisen pudottaisin myös pois, kun sen uhanalaisuus johtuu niin monesta muustakin syystä esim. kilpailijoista.
– Valkoselkätikkakin vielä pois listalta, kun on parantanut juoksuaan metsälajina tietenkin nyt metsätalolouden ansiosta.
Näin jäi vain 4 lajia, josta syyttää metsätaloutta ja minkä vuoksi tietenkin pitää lopettaa avohakkuut, tukkia ojat ja vähentää hakkuita 10 milj.m3 vuodessa.
Syitä lintukantojen heikkenemiseen:
Ompa taas yksipuolinen luontoraportti, jossa hömötiainen ja haarapääsky näyttelee pääosaa.Eikö haarapäskyn ravinnon itikoiden väheneminen ja samalla Suomen luontotyyppien perinneympäristöjen katoaminen kertoo juuri päinvastaista. Suomen luontokato väheneee ja samalla parenee, kun perinneympäristöt palautuvat luonnontilaan. Eikä mitään mainintaa vihollisten vaikutuksesta lintukantoihin
Linkissähän ei ole yksilöity mitään, että pääsisi ruotimaan. Esitettiin vain toisteltu virallinen totuus. Pyiden ruokapuita on on enemmän kuin koskaan, sillä uusia ruokapuita leppiä on tullut metsäteiden varsille ja vesien rannoille, jotka saavat kasvaa rauhassa ja laajentua, kun ovat hakkuurajoitteisia.- Hyönteiskato: Esimerkiksi haarapääsky kärsii hyönteisten vähenemisestä.
- Metsenkäsittely: Tietyt lajit, kuten pyy ja hömötiainen, kärsivät voimaperäisestä metsänkäsittelystä.
- Vieraslajit ja saalistajat: Vaikka tuloksissa ei suoraan mainita, lintukantoja uhkaavat myös lajien hyväksikäyttö (laiton tappaminen ja metsästys).
