Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Nykyisin pellot on salaojitettu. Ehkä maapallolla on paljon isompiakin ongelmia kuin Suomen turvemaat, jotka on puolivuotta roudassa.
Suomen ongelmana nuo turvepeltojen päästöt vastaavat jyrsinturpeen 10 milj.m3 päästöjä (poltto + muu käyttö). Täältä on saatavissa helposti niille nielu. Minäkin olen noista turvepeltojen saran päista kaivanut turpeen piiloon aikanaan 2 ha alalta harrasteena. Eikä mennyt kauan. Ovat nyt kivennäismaapohjaa metsälle.
<<<Toisin sanoen ennallistettaviksi sopisivat ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta soista parhaiten maatalouskäytössä olevat turvemaat.<<<
Turvepelloilta lasketaan +6, 3 miljCO2-tn/v päästöjä. Tuon päästön saa lähes kaikki pois muutamassa vuodessa hautaamalla turve peltoon ojien pohjille ja kivennäismaata päälle. Aktiivi viljelijöita on 40 000 ja turvepeltoja runsaat 200 000 ha ja tekee 5 ha viljelijää kohden. Tietenkin senkin jälkeen on olemassa tapauksia, että on 100 ha suopeloltoa ja 1,5..2 m turvekerros, mutta niille ei tarvitse enää tehdä mitään, sillä 200 000 ha vastaavien luonnon soiden metaani päästöt ovat poistuneet peltojen kuivatuksen seurauksena.
Metsärahastoilta poistuu metsävähennys ensi vuoden alusta. Kepun vaatimus sekin oli näissä hallituslinjan tarkistuksissa.
Metsäojitettujen soiden turpeen hävikin korvaa puun kasvu.
Karummilla metsäojituksillahan ei hiilipäästöjä edes ole ja rehevimmillä puiden kasvu on vastaavasti parempi.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Edelliseen liittyen tässä toinen linkki.
Linkissä Antero Ollila kyseenalaistaa Hiilipörssin laskelmat ojittetujen soiden hiilipäästöistä, joka lienee laskettu 1 mm/v turpeenkasvusta tai samansuuruisesta päästöstä eli 10 m3/ha/v. Se päästäisi suo-ojituksilta hiiltä (jyrsinturvekuution CO2-muuntokerroin on 0,6) 0,6*10=6 tn/v.
Koneen säätiö ja Suomen luonnonsuojeluliitto. Hiilipörssin tarkoituksena on innostaa suomalaisia ennallistamaan ojitettuja soita, koska sen mukaan ojitetun suon hiilipäästöt ovat keskimäärin 5500 tonnia hiilidioksidia vuodessa hehtaaria kohden eli n. 5-kertaa enemmän kuin luonnontilainen suo sitoo hiiltä.
Suolle kasvaa turvetta n. 1 mm/v. eli 10 kuutiota /ha. 4 milj. ha:lle tulee 40 milj. kuutiota/v.
Turpeenkasvu luonnonsoilla sitoo CO2 ilmasta 0,5–1,0 CO2-tn/ha/v (ks linkki), joka vastaa laskettuna jyrsinturvekuution sitoman 0,6 CO2-tn/m3 mukaan 1..2 m3 jyrsinturpeenkasvua vuodessa hehtaarille. Kutistuisiko jysinturvekuutio viidesosaan alkuperäisestä suotilavuudestaan?
Suomen luonnon soiden 4 milj.ha on laskettu sitovan hiilidioksidia ilmasta n. 3..4 milj.CO2-tn/v.
Ojitettujen turvemaapohjien runkopuun keskikasvuksi lasketaan 4 m3/ha , joka sitoo ilmasta hiilidioksidia koko biomassallaan 1,3*4=5,2 CO2-tn.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Onneksi meillä on Seppo Vuokko vastapainona Suomen kieroutuneelle luontotutkimukselle.
Jos avohakkuut valtion mailta lopetetaan, harjaskääpää on sen jälkeen niistä metsistä kuulemma vaikea löytää. Luonnon monimuotoisuustarpeet huomioivilla avohakkuilla käävän elinympäristöä voidaan kuitenkin turvata.
”Jos eri kaasuja haluaa laskea yhteen, taulukossa 2 on siihen sopivat luvut, hiilidioksidin kanssa metaani ja typpioksiduuli voidaan laskea yhteen, kun ne muutetaan hiilidioksidiekvivalenteiksi (metaanin kerroin 34, typpioksiduulin kerroin 298 useimmiten laskelmissa, ks. taulukko 4).”
Ymmärrän tämän vastauksen niin, että luonnon soiden 4 erityypistä vapautuu mataanikaasua (g/m2/v) taulukon 2 mukaan.
– saranevat 24,
– muut avo ja seka 15,
– harvat rämeet 5,
– rämeet ja korvat 2
Jos näitä 4 suoptyyppiä laskee olevan 25% kutakin, niin keskiarvo metaanipäästö olisi= +11,5 g/m2/v, joka tekee hehtaarille vuodessa päästöjä +0,115 tn/ha/v.
Tämä pitää sitten kertoa 34 , että saadaan hiilidioksidia vastaava kasvihuonekaasuvaikutus eli = 34*0,115= +4 ekv-tn/ha/v.
Ojitus lopettaa lähes kokonaan metaanipäästöt Suomen turvepohjaisilta alueila 5 milj.ha eli silloin siitä nielua tullisi -20 milj.ekv-tn/v.
Tuosta nielusta pitää sitten vähentää Tilastokeskuksen taulukon 1,6 mukaiset metaani- ja oksiduulipäästöt, joita jää kuitenkin +2,5 milj.ekv-tn/v ja CO2-päästöt (DOM ja SOM) n. +4,3 milj.tn/v ja turpeen sitoutumisen menetys n. +4 milj.CO2-tn/v
Eli nettonielua ojitetuilta suomailta tulisi -20+2,5+4,3+4= -9 milj.ekv-tn/v.
Tästä löytyy nykyiselle turpeenpolton päästöille nielu ja sehän on mukana noissa Suomen kaikissa päästöissä +50..+53 milj.ekv-tn/v. Vaikka onkin luonnon päästöjen vähentymistä, niin ei liene mitään perustetta hylätä tätä nielua.
Vuoden 2020 Suomen metsien nielu olisi näin -1,3*29 (hakkuusäästö m3) -9 (metaanin nettonielu)-8,5 (kivennäismaiden karikenielu DOM)= -38-9-8,5= – 55 milj.ekv-tn.
-1,3*29 (hakkuusäästö m3) :Tilastokeskus ainakin näkyy laskevan kakkusäästön näin myös. Lukelta kysyin ja siellä samoin. Tilastokeskuksen taulukosta 1,6 näkee, että vuoden 2010 runkopuu hakkuusäästön n. 30 milj.m3 nielut ovat
– kivennäismaiden biomassa -22,2
– orgaanisten maiden biomassa -15,5
Eli yhteensä n.-38 milj.CO2-tn ja lähellä. Kertoimeksi vain tulee 1,25.
