Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
AJ: Varmaan väärin meni, mutta kysyn kuitenkin Ojaselta että miksi hiili on tuossa plussaa eikä miinusta…
Linkin ojittamattomien soiden metaanipäästöjen arvo ihmetyttää. Sitäkin voisi kysyä.
Taulukon 1, sara-ja rimpirämeiden metaanipäästöksi on saatu +24 gCH4/m2/vuosi ja sitten sen muuttamiseksi vastamaan hiilidioksidia (ekv) arvo laskeekin +18 C(gC/m2/vuosi).
Eikö taulukon 2, ojittamattomien saranevojen päästö +24 gCH4/m2/v pitäisi kertoa 34:llä eli päästö olisi +816 gCH4/m2/v, että vastaisi hiilidioksidin ekv-päästöä?
Tuosta AJ:n linkistä taulukko 2.
– saranevat ovat nielu -124 CO2-g/m2/v => -1,24 CO2-tn/ha/v
– muut suotyypit 91..102 CO2-g/m2/v
Ojanen antaa luonnon soiden hiilensidonnalle selvästi pienemmät arvot vaihteluvälin ollessa -50…–100 g CO2/m2/vuosi. Ks.linkki alla.
Metaanipäästöt AJ:n linkki taulukko 2.
– saranevat +24 g/m2/v pitänee kertoa 34:llä että saadaan hiilidioksisia vastaava kasvihuonekaasuvaikutus eli 34*24= 816 ekv.g/m2/v => +8,16 ekv-tn/ha/v. Eli on tuon Ojasen linkin edellä alarajan mukainen. Muut suotyypit näyttäisivät olevan Ojasen linkin mukaiset +2…+15 g/m2/v välillä 34*2…34*15 => +0, 7 …. +5,1 ekv-tn/ha/v.
tps://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
EU on alkanut toteuttaa strategiaansa, joka koskee kestävän kasvun rahoitusta sekä vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen talouteen siirtymistä.
Nils Torvalds ei oikein antanut kritiikkiä.
Olen ylpeä, että Eurooppa nyt ottaa vastuunsa, mutta kuka Euroopassa ja millä tavalla – se on edelleen avoinna, Torvalds tiivistää.
Silvia Modig (vas) olisi halunnut tiukemman päästövähennyksen.
Metsäteollisuuden toimintaedellytyksissä ei ole mitään vikaa paitsi, että paperin kysyntä vähenee
Vaikka painopaperien kysyntä vähenee, niitä valmistetaan aina jossain määrin tästä hamaan ikuisuuteen.
Maailman kannattavimpia paperitehtaita ei suljeta koskaan.
Suomessa ne suljetaan ensimmäisenä, kun ovat kannattamattomia kilpailijamaita korkeampien palkkakustannusten vuoksi.
AJ: Turvetta syntyy jonkin verran kaikilla metsäksi tai kosteikoksi luettavilla ihmisen muuttamilla alueilla, joiden ojia ei pidetä kunnossa.
Edellisen postaukseni linkissä Tilastokeskus näkyy laskeneen orgaanisille maille (turvemaa ojitukset) aina maapäästöjä (SOM). Vuonna 2018 näkyy olleen +4,3 milj.CO2-tn.
Nykyiset turpeenpolton päästöt eivät haitanne, jos Suomen nielut saadaan laskelmin (joita ei voi kiistää) osoitettua suuremmiksi kuin päästöt ja suunnitellut päästöjen vähennykset toteutetaan nopeasti.
Linkissä päästöjen vähennystavoite on n. 7 milj.ekv-tn.
https://yle.fi/uutiset/3-11880177
