Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ilmeisesti tuohon kirjoitukseen ei voi lähettää kommentteja lukijoiden nähtäväksi.
Toimitukselle lähetin 40/60 mukaisen kasvihuonekaasulaskelman 2020.
Laitoin ruksin kohtaan: ”Jutussa on mielestäni virhe, korjaisitteko?”
Rikkilaskeumat on esimerkki ympäristöongelmasta joka on onnistuttu hoitamaan melko hyvin.
Ilmeisesti niin hyvin, että metsälannoitteissa pitää olla rikkiä.
https://www.yara.fi/lannoitus/lannoitteet/yarabela/yarabela-metsasalpietari/
Hyvä vastaus AJ:lta Hesarissa.
Tämän voisi aina lisätä vastauksiin..
Suomessa ja varsinkin pohjoisessa metsien kasvua voidaan vielä lisästä huomattavasti jatkamalla hyväksi todettua metsien hakkuutapaa eli uudistamalla avohakkuilla ja parantamalla sitten maapohjien kasvukykyä muokkaamalla ja käyttäen jalostettuja taimia.
Suomen metsien kasvua on saatu nostettua n. 1 milj.m3 vuoisvauhtia 60 viime vuoden aikana 2-kertaiseksi 60—>120 milj.m3/v.
Jatkamalla samaan tyylin on mahdollista lisätä metsien kasvua vielä ainakin 150 milj.m3/v.
Kuka muistaa neulaskatoa ja tutkija Huttusen huolestuneita kasvoja TV:ssä. Missä hän on tänään ?
Liukeni vähin äänin julkisuudesta, kun Kuusamossa tehtyjen routakokeiden (pidettiin routa maassa kesän yli) jälkeen varmistui, että neulasanalyysi antoi saman tuloksen kuin pari vuotta aikaisempien kuolleiden Lapin metsien puiden neulasanalyysi antoi, joiden piti kuolla rikkisaasteisiin.
Suomen metsien huono kunto vuoden 1990 tienoilla kuten esim. Puijon kuusten ränsistyminen ei johtunut rikkisaasteista vaan kylmistä 1986-7 talvista. Routa ei sulanut joka paikassa koko kesänä. Jos sama kylmyys olisi jatkunut pitempään, niin metsäraja Suomessa olisi siirtynyt Oulujoelle.
Nythän tuo ilmastoindikaattori merijään laajuus on palautunutkin Suomen hallituksen toivomalle 1980-luvun kylmälle kaudelle.
Hienoa, saamme nähdä varmasti samanlaisia metsäkuolemia tulevaisuudessakin.
Luonnonsuojeluliitto valitsi metsätuhotutkijan puheenjohtajaksi Satu Huttunen toivoo uutta ympäristöajattelua
Tietenkin Hollannissa ollaan tyytyväisiä kun suomalaisilta autlilijoilta kiskurihinnoilla kerättyjä rahoja viehään heille, että tällaisia valtionyhtiöitä.
Kyllä varmasti veroparatiisi Hollanti sopii valtion yhtiölle paremmmin sijoitusopaikaksi kuin verohelvetti Suomi.
Alankomaat on suomalaisten yritysten veroparatiisi
https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3258387
Etelänavan jäälaajuus on nyt lähes 2-kertainen kuin vuonna 2017.
Luojan kiitos. Maailma on pelastettu.
Napojen jäälaajuus on sitten saavuttanut pitkäaikaisen 1981-2010 keskiarvon.
Viljelystä pois jääneet syrjäkylien kivennäismaapellot ovat parasta metsäpohjaa puiden kasvulle. Nekin peltojen turvepäät voi käsitellä hautamalla kaivurilla sen turpeen, ettei niitä hiton hiilipäästöjäkään tule. Sain metsäpalstan yhteydessä 30 vuotta sitten kuuselle istutetun kivennäismaapellon. Kuusien keskikoko nyt ensiharvennuksen jälkeen 25..30 cm/rk ja pituutta 15m.
Päätehakkuu istutuksesta 35..40 vuoden päästä täällä Kainuussakin, kunhan vielä antaa booria, saa laaatuakin.
Olisihan tuossa APU-lehden kirjoituksessa voinut kertoa koko totuuden, että Ojasen mukaan ojitettujen karujen suometsien maaperä on hiilinielu ja että ojien syventäminen vähentää rehevien suometsien maapäästöjä merkittavästi tai tekee niistä joissain tapauksissa nielun ja että jatkuva kasvatus vähentää 3 m3/ha vuotuista puuston kasvua ja että näitä reheviä korpia on murto-osa ojitetuista suometsistä ja että nytkin koko suometsien ojitusalalta 5 milj.ha ei lasketa tulevan CO2-päästöjä lainkaan. Siis Ojasen ja Tilastokeskuksen mukaan.
Totta että avohakkuut rehevillä korpimailla päästävät hiilidioksidia tämän linkin mukaan jopa 30 CO2-tn/ha ensimmäisenä vuonna (2016) ja toisena 20 CO2-tn/ha (2017) (liekö tutkimusta sitten jatkettu), mutta noissa luvuissa taitaa olla karike mukana. Kun sen poistaa, niin CO2-maapäästö lienee sitten jotain ja että karike-päästö nollautuu hakkuusäästön biomassaa laskettaessa muutenkin.
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1
