Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Venäjällä on metsiä 50 kertaa enemmän kuin Suomessa, kyllä se hiili osaa täältä Venäjälle
Taitaa Venäjän metsät olla päästö. Metsäpalot saavat raivota valtoimenaan eikä niitä yritetäkkään sammuttaa.
Metsistä tulee hyvä hiilinielu sillon, kun metsien kasvu ja hiilivarasto, niin maanpälinen kuin alainenkin, nousee vuosittain avohakkuualojen maapohjan muokkauksella ja käyttämällä jalostettuja taimia niin, että aina seuraava metäsukupolvi kasvaa paremmin.
Näin on nyt tapahtunut Suomessa 1960-luvulta lähtien, kun jatkuva kasvatus hylättiin ja siirryttiin tasaikäiskavatukseen viime sotien jälkeen.
”Suurimmat vuosittaiset päästövähennykset, vuositasolla 0,68 Mt CO2 ekv., voidaan saada melko nopeasti hillitsemällä metsäkatoa, erityisesti välttämällä uusien turvepeltojen raivausta.”
Taitaa pian vanhentua tuokin.
Hallituksen tavoite on tuottaa uutta metsää metsittämällä peltoheittoja 100 000 ha.
Niitä riittää Pohjois-Suomessa. Syrjäkylien kaikki pellot voidaan siirtää tilastoihin vähentämään metsäkatoa.
Alustavien tulosten mukaan metsien hiilinieluja voidaan lisätä merkittävästi käyttämällä jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn menetelmiä runsasravinteisissa ojitetuissa turvemaametsissä. Tämä edellyttäisi huomattavasti suurempaa toteutuspinta-alaa (70 000–80 000 ha vuosittain) kuin turvemaapeltojen käsittelymuutokset ja metsäkadon hillitseminen (yhteensä noin 10 000 ha vuosittain). Alustavien tulosten mukaan toimenpide vähentäisi hakkuumahdollisuuksia 3 milj. m3 verrattuna suurimpaan ylläpidettävissä olevaan hakkuukertymään.
”Jatkuvalla kasvatuksella” pyritään siis hakemaan lisänieluja -2,3 milj.co2-tn/v.(Ks. AJn linkin taulukko).
Tilastokeskuksen laskemat 5 milj.ha turvemaametsien DOM+SOM päästöt ovat +4, 3 milj.ekv-tn/v vuonna 2018. Tuossa ei ole mitään jossittelua. Maapäästöjä mahdollisesti tulee juuri tuo Ojasen ilmoittama +2,3 milj.ekv.tn/v, kun vähennetään DOM-päästöt.
Metsien kasvun väheneminen 3 milj.m3 tietää hiilinielun supistumista 1,28*3= -3,84 milj.ekv-tn/v.
Nämä luvut eivät antaisi yhtään uutta nielua. Päinvastoin lisäävät niitä.
Toivoisi, että tilastokeskus ja Luke tekisivät lukujensa kanssa yhteistyötä, niin olisi helpompi seurata.
Lisäksi voi kysyä miksi Tilastokekus ei ole huomioinut 5 milj.ha turvemaametsien ojituksilla poistuneita metaani-päästöjä, sillä tuossa Ojasen+2,3 +-10 milj.ekv-tn/v ovat vain CH4 ja N2O päästöt. CO2-päästöt karuilta ja reheviltä turvemailta on summattu nollaksi .
CO2-päästöt siis vaihtelevat +-10 milj.CO2-tn. Näistä rehevien turvemetsien päästöistä +10 milj.CO2-tn nyt ilmeisesti yritettäisiin tuota lisänielua -2,3 milj.CO2-tn/v hakea jatkuvalla kasvatuksella.
Methane is an important greenhouse gas with a global warming potential of 34 compared to CO2 (potential of 1) over a 100-year period, and 72 over a 20-year period.
Ennallistettavien ojitusalueiden kasvihuonekaasupäästöt ovat valtavat hetaarille vuodessa.
100 vuoden periodila märät luonnon avosuot päästävät metaania 12 ekv-tn/ha/v ja nämä ennallistettavat jopa 2-kertaa tuon.
Kyllä pitäisi olla joku sellainen vipu, että uudet puunmyytimäärät sijoitettuna voisivat tuoda saman määrän vanhoista a-osuuksista uusiin Metsä 1-osuuksiin. Nythän käy niin, että a-osuuksista lähtee muualle huomattavasti rahaa.
Jäsen sijoituksista maksettiin keskm. 5% korko ja summana n. 65milj. eli jäsenten pääomaa kassassa on yli miljardi.
Ristiriitaa näkyy olevan Tilastokeskusken laskelmissa. Ymmärtäisin, jos tuo 20918 luku 6,9 sisältää myös karikepäästön.
Tätä linkkiä ainakin toistaiseksi pidän oikeana 5 milj.ha ojitettujen turvemaametsien päästöistä, koska siinä selvästi on annettu lukema karike- ja maapäästöille DOM+SOM.
http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf
