Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
luonnontilaisten alueiden päästöjä ja nieluja ei raportoida,
Eihän ojitetut suot ole enää luonnontilaisia alueita.
Toinen valtava luku olisi ojituksen aikaansaamat hiilidioksidi- ja typpioksiiduulipäästöt ojitetuilla maatalous- ja metsämailla.
Nämähän on laskuissa mukana maatalousmaan ehkä kaikkia oksiduulipäästöjä lukuunottamatta, mutta sieltäkin puuttuu valtava peltojen kasvintuotanto-nielu.
AJ. Katsotaanko niitä edes ihmisen muuttamiksi ekosysteemeiksi, joiden päästöjä vain raportoidaan.
Miksi vain päästöjä raportoidaan?
Jos ihminen on muuttanut suoegosysteemiä ojituksella 5 milj.hehtaarin verran, sieltä raportoidaan vain päästojä kuten esitin ”Tilastokeskuksen” linkin mukaan 2018 oli metaani NH4 ja ilokaasupäästöjä N2O yhteensä +2,5 milj.ekv-tn/v tai Ojasen linkistä 2,3+-10 milj.ekv-t/v, jossa mukana CO2-päästötkin. Tilastokeskuksella nuo CO2-päästöt ovat +4,3 milj. ekv-tn.
Mutta missä on nyt metaani-nielu eli luonnon metaanipäästöt loppuvat lähes kokonaan ojittamalla ja ne ovat huomattavat ja alla olevan linkin sivu 7 mukaan 2…12 ekv-tn/ha/v. Keskimääräinen metaanipäästön loppuminen olisi n. 4 tn/ha/v ja jos kutakin suotyppiä olisi kolmannes ojitusalueista, niin 5 milj.ha ojitusalan metaani nielu sitten olisi 20 milj.ekv-tn/v, joka on aivan valtava.
Tilastokeskus linkki.
http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf
Linkki on tämä.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Tässä ojitettujen metsämaiden maaperäpäästöt:
Ojanen: Maaperä Co2, NO2,CH4 yht : + 2,3 +- 10 milj.ekv-tn/v.
Tilastokeskuksen taulukosta 1.6 / sivu 35
DOM+SOM2, org.maat CO2- päästöt 2018 +4,3
Ojitettujen metsämaiden CH4- ja N2O- päästöt 2018 +2,5
Eli yhteensä Co2, NO2,CH4 päästöt +4,3+2,5= 6,7 milj.ekv-tn
Eli tilastokeskuksen päästöt ojitetuilta turvemailta ovat 3-kertaiset.
Mistähän tuo ero tulee?
Eli biomassa kasvaa järvissäkin halusimme tai ei.
Kyllä, mutta ei niitä nieluja laskelmiin oteta, mutta auta armias, jos jossain nähdään päästöjen mahdollisuuksia vaikka pieniäkin, niin laskelmiin ne kelpaavat.
Linkin taulukko 1.6 sivulla 35.
Kosteikoista on löydetty +2,1 milj.ekv tn/v verran päästöjä, vaikka Suomen kaikkien jokien ja järvien rannat ovat vesikasvien peitossa ja sedimentoivat ilmasta otetun hiilidioksidin pohjaan. Nieluiksi ne eivät kelpaa.
http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf
Entäs metaanipierut ja röyhtäilyt päälle päästöihin ? Liian tarkasti ei ehkä kannata alkaa laskemaan, siinä ei yksi ihmisikä riitä.
Totta.
Mutta pitäisikö tuon kasvintuotannon sitoma hiilinielu jättää kokonaan huomiotta?
Lähetin kysymyksen Lukeen ja sieltä vastattiin, että noudattavat kansainvälisesti sovittuja laskentasääntöjä ja viitattiin tuohon hengityksessä vapautuvaan hiilidioksidiin. Eikä se mikään turha huomio ollut, sillä paljon hiilidioksidia hengityksessä vapautuukin.
Juurikarike on merkittävin hiilen lisääjä metsissä. Puhuin siitä jotain noin 5-10 vuotta sitten turvemaiden osalta, kun tämä hiiliasia tuli ajankohtaiseksi. Onhan se ollut melko yleistä tietoa jo ennen kuin hiilinielun laskijat alkoi sitä tarkemmin tutkia.
Totta. Pitempiaikaista nielua karikkeista kyllä tulee.
Mutta pitääkö karikkeista sitten laskea päästöjä?
”- vuotuinen hajoaminen”
Tuohan on päästöjen laskemista toiseen kertaan.
Hakkuusäästö on elävien puiden biomassan kasvu miinus elävien puiden biomassan poistuma. Esim karike oksat on elävää biomassaa ja sitä on molemmilla vähennylaskun (kasvu-poistuma) puolilla, mutta siellä kasvun puolella Suomessa nyt enemmän.
Miksi oksien lahoamisesta pitäisi laskea lisäpäästöjä toisen kerran, kun sellupuustakaan ei lasketa lisäpäästöjä, riittää kun tämä poistuma on vähennetty kasvusta, vaikka sellupuu luovuttaa aikanaan hiilen takaisin ilmakehään. Seluupuuhan voitaisiin periaattessa jättää metsään lahoamaan aivan samoin kun oksatkin.
Karikkeesta ei tule lisäpäästöjä, kun se on mukana vähennyslaskussa, mutta siitä tulee lisänieluja jonkin verran aivan kuten tulee piempiaikaisista puutuotteistakin.
AJ. Vuotuinen hiilinielu on elävän puun varaston lisäys + kuolleen puun varaston lisäys – vuotuinen hajoaminen.
Tämän ”- vuotuinen hajoaminen” poisjättämistä kaavasta perustelisin sillä, että periaattella 40/60 laskettu (tai vaikka elävän puun) koko metsän vuotuisen kasvun hiilensidonnasta vähennetään myös poistuman karike vuosittain.
Mitä mieltä muut?
Puuki!
Löysin tällaisen tiedon, että ihminen keskimäärin hengittää ulos 1 kg hiilidioksidia vuorokaudessa, joten siitä pääsee kiinni koko ruokaketjun eläinten ja ilmisten hengityksessa syntyvään hiilidioksidiin, joka pitäisi vähentää kasvituotannon hiilinielusta.
Lakelmaan otan mukaan ilmisten lisäksi suurimmat eläimet naudat ja siat.
5 milj. ihmistä (75 kg)tuottaa 365kg/v*5 milj. = 1,8 milj.CO2-tn/v.
800 000 nautaa (500kg) tuottaa 6,5*365 kg/v *0,8 milj.=1,9 milj.tn/v
1,1 milj sikaa (keskim.75kg) tuottaa 365/v *1,1 milj.= 0,4 milj.tn/v
Yhteensä siis 1,8+1,9+0,4=4,1 milj.tn/v.
Kavinviljelyn (peltoala 2,3 milj.ha) hiilinielu olisi silloin 13-4,1=
= n. – 9 milj.tn/v.
Koko maatalouden kasvihuonekaasupäästöt taitavat olla tuota luokkaa eli tase olisi lähellä nollaa.
Maatalouden eläinten rehuun liittyen vielä pitäisi selvittää kuinka paljon eläinten hengityksessä (ottavat happea ja päästävät ulos hiilidioksidia) nieluaa katoaa, jota ei liene raportoitu päästöiksi eli kuinka paljon nielua jää korvaamaan päästöjä.
Ruuansulatukseen liittyviä kaasupäästöjä on kuitenkin laskettu mukaan ks.linkki ja eläinten lihaan ja rasvaan tietenkin hiiltä sitoutuu luonnon vakion mukaan puolet kuivapainosta.
