Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Fossiilisia polttoaineita tarvitaan vielä pitkään eikä niitä voida korvata koskaan biopolttoaineilla, joten kyllä turve olisi hyvä vaihtoehto biodieselin raaka-aine, kunhan se luokitellaan uusiutuvaksi ja saadaan pois päästökaupan piiristä. Suomella on varaakin lisätä hiilipäästöjään, koska nielut ovat lähes kaksinkertaiset päästöihin nähden.
Maailmalla ollaan ottamassa koko ajan lisää uusia löydettyja kaasu- ja öljykenttiä käyttöön ja kivihiilen tuotantomäärät ovat nousussa.
Korjaan. Puuki huomasi virheen.
Suomessa käytetään betonia n.10 milj.tn vuosittain. Kuutioita se tekee 2,4 tn/m3 tilavuuspainolla n. 4,2 milj.m3.
Jos vaikka tuosta 25% eli n. 1 milj.m3, josta nielu olisi 0,7 milj.tn, voitaisiin korvata betonin käyttöa CLT-massiivipuulla, niin se olisi suuri lisä pitempiaikaisten puutuotteiden nieluihin, joita nyt on laskettu olevan -4,4 milj.
Kerostalojen betoniseinät tulisi ensimmäisenä mieleen helposi korvata CLT-maassiivipuulla .
Viennin kanssa metsänielu kasvaisi lisää.
”Kolmen seuraavan vuosikymmenen keskeinen tavoite on päästöjen nopea vähentäminen ja nielujen vahvistaminen. Hiilineutraalius on tärkeä välietappi, mutta se ei riitä Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten saavuttamiseen. Suomen ja muiden vauraiden maiden tulee tehdä oma oikeudenmukainen osuutensa globaaleista päästövähennyksistä”, korostaa Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.
Tuo hiilineutraalius välietappihan on jo saavutettu.
Meneekö ilmastopaneelin ilmastopolitiikka metsään, kun tiedot jo tässä vaiheessa ovat väärät.
Nielut 2020 olivat lähes -90 milj. ekv-tn ja päästöt 53 milj. ekv-tn.
Ks. hiilinielu -ketju.
Sanoisin mieluiten niin, että vaikka metsämaaperä on avohakkuun jälkeen päästö ehkä sen 10-30 vuotta, puuston ja muun kasvillisuuden kasvu huomioiden koko metsä (maaperä + kasvit) on nettonielu useimmiten jo aikaisemmin, jos uudistamisesta huolehditaan.
Miksiköhän noita aukon päästöjä enää pitää laskea, kun vuoden nielua laskettaessa metsän kokonaisbiomassanielusta(runkopuu, karikenielu+metsää korreloiva maahiilikin on mukana) vähennetään kokonaisbiomassapoistuma (runkopuu, karikenielu+metsää korreloiva hiilikin) eli ne nollataan joka vuosi? Ei kai sieltä enää päästöja voi tulla, vaan paremminkin nieluja, joita Tilastokeskus näkyy saaneen karikkeesta -9 milj.tn/v kivennäismaalta. Jättäisin pois nuo Tilastokeskuksen turvemaan karikepäästöt.
Eikö se ole sama kuin runkopuun hiilinielua laskettaessa kasvu 108 milj.m3 miinus poistuma 79 milj.m3, niin poistuman markkinapuuosuudesta (sellu yms) , joka ei ole pitkäaikainen puujaloste, ruvetaan revittelemään, että ne päästävät hiiltä 30 milj.tn/v takaisin ilmaan eli ruvettaisiin toisen kerran laskemaan päästöiksi.
http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf
Taulukko 1.6 / sivu 35.
TILASTOKESKUS /Metsien hiilinielulaskenta/ milj. tonnia CO2-ekv
Metsämaa yhteensä –17,5 /2018 –25,6 /2019
Kasvibiomassa, kivennäismaat –2,5
Kasvibiomassa, org.maat –12,9
DOM+SOM2, kivennäismaat –9,0
DOM+SOM2,org.maat 4,3
Typpilannoitus 0,03
Maastopalot, kulotus ja ennallistamispoltot 0,013
Typen mineralisaatio kiv.maalla 0,002
Ojitettujen metsämaiden CH4- ja N2O- päästöt 2,5
DOM = kuollut orgaaninen aines (kuollut puu, karike).
SOM= maan orgaaninen aines.3
Ensinnäkin tämän sivun asetukset ovat surkeat, kun riviväli on korkea, niin taulukkoa ei saa esitettyä pienempään kokoon.
Kommentteja:
Kasvibiomassa, kivennäismaat –2,5 milj.CO2-tn
Kasvibiomassa, org.maat –12,9 milj.CO2-tn
Vuoden 2018 hakkuusäästö (maanpäällinen) oli n. 15 milj.m3. Se on sitonut hiilidioksidia (40/60 periaatteella ja runkopuun C-keroimella 0,75) kertoimella 2,25 yhteensä 2,25*15= – 34 milj.CO2-tn.
DOM+SOM2, kivennäismaat –9,0
DOM+SOM2,org.maat 4,3
Kivennäismaat sitten sitovat hakkuukarikkeesta -9 milj.CO2-tn/v ja turvemaat päästävät 4,3 milj.Co2-tn.
Hiilinielun -34 milj.CO2-tn on laskettu niin, että kaikki karikkeet on oletettu hajoavan vuodessa, mutta nyt voidaankin ottaa oikein laskettua pitempiaikaista kariketta -9 milj.CO2-tn nieluksikin.
Ojitettujen metsämaiden CH4- ja N2O- päästöt + 2,5
Tämä päästö on lähellä Ojasen laskelmaa +2,3 milj.ekv tn/v.
Tästä nyt puuttuu turvemaiden metaaninielu n. – 12 milj.ekv tn, joka tulee siitä, että ojitus lopettaa metaanipäästöt 5 milj.ha ojitusalalta lähes kokonaan. Huomioitu myös turpeen hiilen sidonnan loppuminen, mitä luonnon soissa tapahtuisi.
Lisäksi puutuotteet nieluna -4,4 CO2-tn samasta taulukosta.
Maatalouden päästöt ovat jo kokonaispäästöissä 53 milj.ekv tn/v mukana.
Maatalouden kokonaisnielu kasviviljelystä pinta-alalla 2,3 milj.ha on n. 12 milj.CO2.tn. Siitä ei mainintaa. Siitäkin luulisi jäävän jonkin verran nielua, kun ruoka menee ilhmisten ja eläinten ruuansulatuksen kautta vesanpönttöön tai lietelantalaan. Kunhan rakentaa nielut.
Hiilinieluksi 2018 tulisi:
-34 -9 +2,5-12 -4,4= 57 milj.ekvn tn.
Täällä satanut lumi 50..60cm on ollut pakkaslunta vuoden vaihteen jälkeen. Välillä tuuli on puhdistellut isompien puiden latvoja ja viime yönä puhdisti loput. Isompien aukkojenkin taimet puhdistuvat.
Pienaukkojen ja tiheikkojen taimet ovat vieläkin kuin lumiukkoja ja latvat väännöksissä. Ehkäpä pian nekin lumet tipahtaa, kun ilma menee muutaman asteen plussalle.
http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf
Metsämaan puustobiomassasta poistui näin ollen hiilidioksidina 115 miljoonaa tonnia eli seitsemän prosenttia (noin 9 milj. tonnia) vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Metsämaan puuston nielu lasketaan biomassan kasvun ja poistuman erotuksena
LUKEn mukaan metsien kasvu 2020 oli 108 milj.m3 ja poistuna 79 milj.m3 ja maanpäällinen hakkuusäästö 29 milj.m3, joka vastaa karikkeen kanssa 1,28*29 yhteensä:
-37 milj.CO2-tonnin sidontaa.
Hakkuissa syntyvästä karikkeesta tuossa ei tarvitse enää laskea päästöjä, kun ne on jo vähennetty pois eli siis oletettu, että vapauttavat kaikki sitomansa hiilidioksidin vuosittain.
Päin vastoin tuohon 37 milj. CO2-sidontaan pitääkin laskea vuosittain vielä poistuman 79 milj.m3 karikkeesta matsämaahan jäävä pitkäaikanen hiili ja ohutjuurien hiili, jota LUKE ehdottaa mukaan otettavaksi metsien hiilinielulaskelmiin.
