Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
http://www.stat.fi/static/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2019_2020.pdf
Linkissa näkyy olevan metsänhävityksestäkin yms päästöjen kummallisuuksia enemmän kuin laskettu metsien nettonielu.
Kioton pöytäkirjan ja Lulucf-asetuksen koukeroita?
Suurimmaksi osaksihan nämä Tilastokeskuksen kuvat ja taulukot ovat jo olleet esillä vuosia. Minulla ne ainakin ovat tallennettuna.
Ei muuta mitenkään minun käsityksiä.
Kioton pöytäkirjan toimien metsänhävityksen, metsityksen ja uudelleenmetsityksen nettopäästöt ovat yhteensä 18,4 milj. tonnia CO2-ekv. vuosina 2013–2018. Nämä pääs-töt lisäävät sellaisenaan Suomen vähennystaakkaa Kioton pöytäkirjan toisella kaudel-la. Metsänhoidon toimen vuotuiset poistumat ovat samana ajanjaksona vaihdelleet vä-lillä 29,0–48,0 milj. tonnia CO2-ekv., ja niistä voidaan laskea hyväksi velvoitteen täytös-sä metsänhoidon vertailutason korjauksineen ylittävä osuus kansalliseen kattolukuun as-ti. Kattoluku on 19,978 milj. tonnia CO2-ekv. koko velvoitekaudelle. Metsänhävityksen, metsityksen ja uudelleenmetsityksen tai metsänhoidon päästöille ja poistumille ei ole pi-kaennakkotietoja vuodelle 2019 saatavissa.Tähänastisten eli vuosien 2013–2018 metsänhävityksen, metsity
Lisäksi turvemailla jatkuva vähentää rajusti turpeen hajoamista, jossa muuten vapautuisi hiilidioksidia avohakkuun jälkeen.
Olisiko Ojanen jo nuokin korpien päästöt arvioinut ojitettujen soiden 5 milj.ha päästöihin mukaan ja vaikka ei olisikaan, lienevätkö merkittävät kokonaisuuden kannalta.
Lisäksi ojitus poistaa luonnon soiden huomattavat metaanipäästöt.
Linkistä ( https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Metsäojitetutsuot,kokoSuomiKaikkikaasutCO2‐ekvivalentteina,Tg /vuosi
•maaperänCO2:±10(Ojanenym.2014)
•maaperänN2O:+1,2±0,2*(Ojanenym.2010&VMI10)
•maaperänCH4:+0,8±0,4*(Ojanenym.2010&VMI10)
•ojienCH4:+0,27±0,04*(Minkkinen&Ojanen2013&VMI10)
•maaperä yhteensä:+2,3±10
Metsäojitetut suot 5 milj.ha kasvavat keskimäärin 4 m3/ha yhteensä 20 milj.m3/v ja sitovat näin 1,28*20=25 milj.CO2-tn/v.
Tutkimus: Avohakkuun jälkeen maasta vapautuu hiiltä 10–30 vuotta.
Varmasti näin, mutta istutukset ja muokkaus nopeasti tuo maapohjalle yhteyttäviä kasveja, jotka sitovat hiilidioksia melko pian enemmän kuin mitä päästöt ovat.
Mitä merkitystä muutenkaan tuolla on hiilinielun kannalta, kaikkihan tuo on vähennetty hiilinielusta vuosittain koko metsänkiertoajan? Avohakkuulta vapautuu maapohjaan sitoutunutta karikkeesta jäänyttä hiiltä ja kaikkialla muualla kuin avohakkuu alalla karikkeesta vuosittain vapautuu myös hiiltestä suurin osa, mutta jää myös osa pitkäaikaisena maaperään kumuloitumaan.
Viittaisin omaan edelliseen postaukseeni.
Vero-ohjeissa on myyntiklapeille kiintokuutiometriä kohden lasketut vähennettävät menot. Ne kun vähentää myynneistä ja huomioi vielä alvin osuuden pois, niin loppu on metsätuloa.
En kehtaa ruveta kaivamaan tämän vuoden vähennyksiä, kun ne pitäisi hakea netistä. Kelvannevat viime vuoden vähennykset ainakin minulle.
– työvähennys 27,12 e/m3
– kuljetus/ työ 2,65 e/m3
– kuljetus/kone 3,98 e/m3
Metsän elävän puun hiilinielu hakkuusäästöstä 1,28*29=- 37 milj.CO2-tn ynnä pitempiaikaiset puutuotteet -6,5 milj. Co2-tn antaa hiilinieluksi – 43,5 milj. CO2-tn, josta on vähän vaakea hahmottaa karikkeen osuutta onko se lisäpäästö vai lisänielu?
Jos laskee näin, niin helpottaa.
Hiilikerroin runkopuulle on n. 0,75 ja koko puulle 1,28 , niin silloin metsien kasvun koko biomassa on 108*1,28/0,75= 184 milj.m3 ja poistuma vastaavasti 1,28/0,75*79 = 134 milj.m3 ja hakkuusäästö karikkeineen nyt n. 49 milj.m3.
Ja hiilinielu karikkeen kanssa ilman karikkeen pitkäaikaista osuutta 0,75*49=-37 plus pitkäaikaiset puutuotteet -6,5 on yhteensä sama kuin toisin yllä laskien eli -43,5 milj. CO2-tn.
Vähennetyksi näin tulee myös koko karike vuosittain, mikä ei todellisuudessa pidä paikkaansa, vaan karikkeesta jää aina pitempiaikaista varastoa maapohjaan. Eli tuohon 49 milj.m3 kokonais biomassasäästöön pitää lisätä karikeesta maahan jäävä osuus ja Luken vaatima hienojuurikarike. Karikkeen osuus poistumasta on 0,49/1,28*134=51 milj.m3, josta jää joku osuus pitempiaikaiseksi nieluksi.
Oletetaan että karike nielusta jäisi 25% pitempiaikaiseksi nieluksi eli 0,75 *0,25*51 = – 9,5 milj.Co2-tn vuosittain.
Nyt hiilinielua vuoden 2020 hakkuusäästölle 29 milj.m3 olisi koossa -43,5- 9,5= n. – 53 milj.Co2-tn, joka on sama kuin Suomen kaikki päästöt + 53 milj.tn ja vielä puuttuu hienojuurten osuus.
Karike tässä tarkoittaa = puun oksat, neulaset, latvus, kanto ja juuret.
Tätä Suomen virallista Lulucf-direktiivin mukaista metsien hullua nielulaskentaa ei varmasti voi ymmärtää kukaan, joka kiteytyy hyvin tässä Puukin ilmaisussa.
Jos jo aiemmin sovittu 10 milj.t:n kompensaatio huonosta sopimuksesta olisi peruutettu komission päätöksen mukaan, niin oltaisiin jouduttu maksamaan laskennallisesta lulusf- hiilipäästöstä vaikka tosiasiassa ollaankin hiilen sitojia .
Kemijärven nykyinen tilanne.
Vatanen sanoo, että ensi kesänä maansiirtotyöt käyntiin.
Vatanen uskoo miljardin löytyvän Suomen ja Euroopan sijoittajilta.
Sellu ja sellujalostamot ja biojalosteet ovat olleet metsäteollisuuden parhaiten kannattavinta liiketoimintaa, joten me uskotaan että rahoitus saadaan, sanoo Vatanen.
Ei tullut metsien hakkuusäästön kasvusta mitään uutisista mistään.
Lähetin LUKEeen pyynnön, että lähettävät tiedon annonkaikille tiedotusvälineille ja 40%/60% periaatteella lasketun hiilinielun plus 6,5 milj.CO2-tn pitempiaiset puujalostett eli n. -72 milj.CO2-tn/v liitettäväksi mukaan otsikolla ”Suomen metsien hiilinielu on suurempi kuin kaikki päästöt”. Vastauksena tuli, että on lähetetty, mutta tuosta hiilinielusta vaiettiin.
En kyllä ole nähnyt joissa turveperäisiä kiintoaineita ja kun niissä tulvien aikana ja muutenkin on sen verran virtausta, niin puhdituvat, mutta järviin laskiessa jokien ja purojen suihin on kasautunut kiintoainetta ja tukkinut uomia. Niiden korjaamista ei näkisi kovin vaikeaksi tai kalliiksi. Riittäisi kun ulottuvalla kaivurilla näitä kohtia syventäisi ja kasaisi vaikka pienen saaren. Näita matalia järviä muutenkin voisi syventää juuri näin kassaamalla pieniä saaria. Suomen mataliin pieniin järviin on tuhansien vuoisen aikana kerääntynyt täälläkin oikein mitattuna 20 metriä sedimenttiä pohjalle. Jo ennen ojitusten määrän kasvua viime vuoosisadan alkupuoliskolla nämä järvet ovat olleet matalia.
Allekirjoitin.
Toivottavasti aloite päätyy edes uutisiin.
Ruotsissa turve on uusiutuvaa, josta ei mene päästömaksua ja luonnon suot ovat vielä hiilinielu.
Kyllä ruotsalaiset osaa. Siellä arvostetaan omaa energiaa ja työllisyyttä toisin kuin Suomessa. Suomen päättäjät ovat jalkaansa ampujia. Toistaiseksi Suomen riippuvuus Venäjän energiasta vain lisääntyy. Venäjältähän se hakekin joudutaan tuomaan.
Valitettavasti maatalous on yksi suurimmista päästösektoreista kun katsotaan kokonaisuutta. Eikä kuiviketurvepöpinät sitä miksikään muuta.
Maatalouden päästöt ovat Suomen kokonaispäästöissä +53 milj.ekv tn/v.
Mutta linkin metsien hiilinielu näkyy olevan kovasti pielessä 19 milj.tn/v verrattuna viime vuoden hakkuusäästön mukaan laskien.
Jos nyt hiilinielu lasketaan elävien puiden kertoimella, niin se on 1,28*29 milj.CO2-tn plus 6,5 milj.CO2-tn (puujalosteet) = 37,12+6,5=
= -43,5 milj.CO2-tn.
Lisäksi tuohon pitäisi laskea ojitettujen soiden metaaninielu n. -10 milj. ekv tn/v.
Luulisi jäävän tuosta maatalouden hiilinielustakin n. – 15 milj.CO2-tn ( laskettu peltopinta-alan 2,3 milj.ha ja keskisadon 3500 kg/ha mukaan) jonkin verran nielua vähentävien tekijöiden jälkeen.
