Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Avohakkuut pitänee säätää pakollisiksi monimuotoisuutensa vuoksi. Lämpimällä avohakkuualalla lahopuusta riippuvaiset uhanalaiset lajit runsastuvat ja ovat helpommin löydettävissä kuin kylmistä vanhoista metsistä.
– Harjaskääpä. Tämä oli opiskeluaikana niin harvinainen, että sitä lähdettiin katsomaan Itä-Suomeen, jossa tunnettiin esiintymä,Timo Lehesvirta sanoo.
– Karvaorakka, tämä on uhanalainen. Tässä peikonnahka, jonka on arveltu muuttuvan uhanalaiseksi vanhojen metsien vähenemisen vuoksi. Tässä halkiheltta, joka oli aikaisemmin uhanalaiseksi arvioitu. Nyt se on hyvin yleinen Etelä-Suomessa.
Jos avohakkuut valtion mailta lopetetaan, harjaskääpää on sen jälkeen niistä metsistä kuulemma vaikea löytää.
Raportin laatioita mm. Sampo Soimakallio ja Oras Tynkkynen?
Raportin johtopäätös on, että valtakunnalliset, valtionhallintoa sitovat päästöbudjetit vahvistaisivat ilmastolain ohjausvaikutusta viestimällä etenemispolusta kohti hiilineutraaliutta.
Voi hyvä jyssäys.
Raportti on ollut turhaa työtä.
Suomi on jo hiilineutraali, kunhan kaikki nielut otetaan mukaan laskelmiin.
Päätehakkuuikäisen metsän tai sitä puuston kokoa lähestyvän jatkokasvatus hiilinielun lisäämiseksi voisi olla yksi Metso-rahoituksen tapaan toimiva systeemi .
Ei ole mitään järkeä maksattaa Suomen veronmaksajilla mitään Suomen hiilinielun kasvattamista, kun Suomen kasvihuonekaasutase on jo nyt positiivinen, kun kaikki nielut lasketaan mukaan.
”Kokonaisuutena LULUCF-asetus ja sen sisältämä vertailutasolaskelmaan perustuva lähestymistapa on kuitenkin Suomen kannalta ongelmallinen. Erityisen ongelmallisia ovat malliin sisältyvät laskentasäännöt, joiden mukaan metsien nieluista huomioidaan laskennassa vain murto-osa”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Sellu palaa ilmakehään, ja metsän puu luovuttaa lopulta hiilensä.
metsäntutkija emeritus esitti juhlapuheessaan metsänomistajilta kerättävää hiiliveroa.
On tämä hullua.
Tähänkin vastauksen pitäisi olla, että ”Sellun ja muiden metsäjalosteiden viennissä ulos menevä hiilidioksidi 30 milj.tn/v ei kuulu Suomelle, vaan käyttäjämaille hiilipäästöinä aivan kuten Norjan oljynvientikään ei kuulu Norjalle, vaan käyttäjämaille”.
Suomen hakkuista 90% menee vientiin.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1303070
Torvaldsin pitäisi aina aloittaa tuolla EU neuvotteluissa puheensa sanoilla.
”Suomen metsien hiilinielu on suurempi kuin päästöt” ja esittää laskelma, jossa kaikki nielut on mukana.
Hiilinielu 2,25*23( hakkuusäästö)=52milj. tn/v., joka on sama kuin Suomen kaikki päästöt.
Ja uutta metsänielua tulee joka vuosi lisää n. 2,25 milj. tn/v, kun Suomen metsien kasvu lisääntyy vuosittain n. 1 milj.m3 luokkaa.
Ei tässä enää muukaan auta.
Suomi pääsee hiilineutraaliksi ilman luonnonsoiden kadonneita päästöjäkin
Totta. Nythän metsien noin 1 milj.3 lisäkasvu vuosittain antaa nielua 2,25 milj.tn/v lisää, mutta vain avohakkuumalli uudistamisessä säilyttäen.
Kun hakkuut ja poistuma pysynee tällä tasolla vielä vuosia, niin metsänielun kasvu on huimaa.
Kurki. Ja kun nuo mahdollisimman tarkkaan ojotettaisiin ja perattaisiin säännöllisesti, niin uusia soita syntyisi tappavalla tahdilla, kun kaikki pikkujärvet soistuisivat turveaineksen avulla. Järvet häviäisivät, mutta hiilinielut kasvaisivat!
Totta. Ojistusten kiintoaineen kulkeumien estämiseen pitää keksiä parempia menetelmiä ja siellä missä vahinkoja on jo tapahtunut aloittaa korjaustoimet. Esimerkiksi EUn korona-elvytyksestä voisi lohkaista osan tueksi vesialueiden omistajille, jotka ovat kiinnostuneita niitä kunnostamaan.
Lisäksi maankäyttösektorilla syntyy myös päästöjä, ei pelkästään nieluja, kun huomioidaan myös maatalous ja turvemaat.
Suomaiden ojitukset lakkauttavat luonnon soiden metaanipäätöt ja sekin nielu on suuri, vaikka laskee metsäisten luonnon soiden metaanipäästöjen keskiavolla +3 ekv tn/ha/v. Silloin metaanipäästöjä poistuu 5 milj.ha ojitusalta yhteensä -15 milj.ekv tn/v. Tuosta pitää vähentää ojitettujen soiden muut päästöt n.+ 2,3 milj.ekv tn/v ja turpeen hiilen sidonnan menetys n. 0,8 tn,/ha/v yhteensä 4, 0 milj.tn/v.( ks toinen Ojanen-linkki seuraava postaus.)
Metaaninielu olisi näin n.10 milj.ekv tn/v.
Luken laskema metsien hiilinielun vertailutaso vuosille 2021-2035 on n. 30 milj. tn/v ja saavutetaan jo 12 milj.tn/v (2,25*11+6,5(pitempiaikaiset puutuotteet)=31,5 ) hakkuusäästöllä. Hakkuut voivat olla 100 milj.m3/v.
