Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kyösti Kakkonenen/ kauppaneuvos.
Pitänee lähettää Kakkoselle postia, että vielä surullisempaa on tuon turpeen alasajon kannalta se, että ilmastoperustetta ei ole, sillä Suomen kasvihuonekaasutase on jo positiivinen.
Suomen ei tarvitse pakolla vähentää päästöjä yhtään.
Turpeen ongelmaksi koitui sen kotimaisuus. Turveteollisuudella ollut tarpeeksi voimia, jotka olisi pystynyt vaikuttamaan suomalaiseen päätöksentekoon.
Keskutahan vastusti turpeen polton lopettamisesta lailla ja pitkitti päätöksen tekoa, mutta suostui veron korotukseen.
Nyt kun tuo kannattamani kansalaisaloite tulee keskusteluun Keskustan tulisi ajaa turveveron poistoa perusteella, että Suomen hiilinielu on suurempi kuin kaikki päästöt eli mitään ilmastoestettä ei ole turpeen poltolle.
Esimerkiksi.
Jo 20 milj.m3 hakkusäästön nielu on enemmän kuin kaikki energiasektorin päästöt 53 milj.tn/v.
Metsän sitomasta hiilidioksidista 40% on maapinnan yläpuolella ja 60% maassa.
Hiilinielu =2,5*20milj.tn/v+ 6,5 milj.tn/v (pitempiaikainen puutavara)=56,5 milj.tn/v
Nykyisellä metsien kasvulisäyksellä 1 milj.m3 vuodessa tulee n. 2,5 milj.tn/v hiilensidontaa lisää.
Olisiko tätä Suomen pisintä kuusta kloonattu?
Lempinimeä sillä ei ole, mutta alan harrastajat tuntevat sen ”Vesijaon kuusena”.
Sen vuonna 2017 mitattu virallinen pituus on 45,10 metriä.Meillä ei ole aavistustakaan mihin nykyinen teollinen kehitys johtaa, joka alkoi nostaa ilmakehän hiilipitoisuutta 200v sitten. Sellaista kautta ei ihmiskunnan eikä maapallon historiassa ole koskaan ennen ollut.
Historiassa on ollut hiilidioksidia ilmassa jopa 10 kertainen määrä ja silloin oli jäätiköitymisvaihe.
Varma todiste siitä, ettei hiilidioksidi ohjaa ilmastoa löytyy ordoviki-siluurikausilta ja jura-liitukausilta, jolloin hiilidioksidipitoisuus oli yli 4000 ppmv (tilavuuden miljoonasosaa) ja noin 2000 ppmv tässä järjestyksessä. Jos IPCC:n teoria on oikea, näillä kausilla olisi pitänyt tapahtua karkaavan kasvihuoneilmiön aiheuttama ilmaston lämpeneminen, mutta sen sijasta silloin vallitsikin jäätiköitymisvaihe.”
https://skepticalscience.com/arg_hiilidioksidipitoisuus_ennen.htm
Päästöjä vähennetään vähentämällä päästöjä ei kasvattamalla puita.
Ei kai Suomella ole mitään kiirettä vähentää päästöjä, kun nielut ovat suuremmat.
Verottajalta verolomakkeen kanssa on tullut postissa aina metsäverotusohjeet. Nyt kai pitänee hakea ohjeet netistä.
Ja soita aina verottajalle, jos on epäselvää. Siellä on hyvä palvelu ja saa oikeat vastaukset.
https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/49167/metsavahenny/
http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastouutisia&news_id=4163
Käytännössä hyvitys tehdään siirtämällä Suomelle ilmaisia päästöyksiköitä enintään 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä. Tarkoitus on, että päästöyksiköiden siirto tapahtuu mahdollisimman pian.
Jaa. Hyvitys tehdäänkin niin, ettei se mahdollista metsien lisähakkuita.
Ilmankos sitä vihreiden Jussi Niinistö ylistää.
”Päätös on osoitus siitä, että kansainvälisessä ilmastopolitiikassa kannattaa etsiä kokonaisuuden kannalta parasta mahdollista ratkaisua”, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo.
Mihinkähän on jäänyt vertailutasolaskelmasta 29,4 milj.tn/v Suomen Burbanissa saama 10 milj.tn/v hiilinieluhyvitys.
Oletan ettei ole tuossa Luken laskelmassa, joten vertailutaso 5 vuodelle olisi 19,4 milj.tn/v eli Suomi voisi hakata 10 milj.m3 enemmän vuodessa.
Ministeri Leppä kritisoi hiilinielulaskelmia. Hiilinielu todellisesta on vain murto-osa.
”Ei voi olla niin, että Suomen jo nyt huomattavia nieluja vaaditaan vain kasvatettavan, mutta niitä ei lasketa kokonaisuudessaan mukaan”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) arvostelee lulucf-asetuksen vertailutasolaskelmaa.
”Kokonaisuutena lulucf-asetus ja sen sisältämä vertailutasolaskelmaan perustuva lähestymistapa on kuitenkin Suomen kannalta ongelmallinen. Erityisen ongelmallisia ovat malliin sisältyvät laskentasäännöt, joiden mukaan metsien nieluista huomioidaan laskennassa vain murto-osa”, Leppä sanoo ministeriön tiedotteessa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1229244
