Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ranen linkistä.
Taloustutkimuksen tuoreen selvityksen mukaan vapaaseen pudotukseen syösty energiaturveala ”tuottaa” tilastoihin lähivuosina 3 500 menetettyä työpaikkaa.
Työpaikkoja menee ja kohta varmaankin maailmanloppu.
Kyllä kai se on maailmanloppu on turveurakoitsijoille ja myös maaseutuelinkeinoille.
Linkki: https://hiiliporssi.fi/suo-on-tehokkain-hiilipankki/
Hiilipörssilinkin mukaan ojitetut suot vuotavat valtavasti hiilidioksidia. Tosin taustalla on mm. Koneen säätiö ja Suomen luonnonsuojeluliitto.
Ojitetut suot taas vuotavat hiiltä ilmakehään noin 1500 kg (hiilidioksidina 5 550 kg) hehtaaria kohden vuodessa (Väli-Suomessa)². Ojitetun suon ennallistaminen lopettaa hiilen karkaamisen ilmaan, ja palauttaa hiilensidonnan turpeeseen.
Kumpikohan valehtee?
Turpeen energialuokitus ratkaistiin Suomessa lopulta arvalla äänien mennessä tasan (suuri valiokunta). IPCC pitää turvetta välimuotona fossiilisen ja uusiutuvan välissä. Myös EU hyväksyy turpeen uusiutuvaksi vuosikasvun verran (vrt puu).
LulucF asetus taas ei hyväksy, mutta jos luonnon suot ottetaisiin mukaan laskelmiin ne olisivat kyllä päästö metaanin vuoksi eli vähentäisivät Suomen hiilinielua.
Ojanen on laskenut metsänkasvatuskevottomien soiden (840 000 ha) sivu 5 kasvihuonekaasutaseen ja saanut ne nieluksi, vaikka puiden kasvu on vaatimatonta. Kaikkien metsäojitettujen soiden päästöiksi Ojanen on saanut päästöjä – 2,3 milj. ekv tn/v.
Miksiköhön ne pitäisi ennallistaa ja tehdä niistäkin luonnontilaisten soiden tapaan päästö?
Jatkan tähän seuraavassa postauksessa, sillä kahta linkkia postaus ei siedä.
Jos haluaa tulevaisuuden metsän niin aukoksi ja rahat ojitukseen niin, että isot ojat < 25m välein ja ojamaat tasaisesti molemmin puolin ojaa. Telakaivurilla yltää 7..8 metriin. Ei niin kuin kaivaja sen todennnäköisesti tekisi suuria kasoja yhteen kohtaan. Kannattaa maksaa vähän lisähintaa. Silloin ojamaiden alle jäänyt kuntta alkaa lahota ja tarjoa hyvän lähdön kylvetylle männyntaimikolle.
Kuusta en nyt laittaisi.
Märkyys on pahasta, sillä maapohja pysyy kylmänä ja haittaa muutenkin kasvua.
Kaikkein lihavimman katteen ne metsäyhtiöt tänään tekevät nimenomaan sellusta. Kyllä sen vienti vain kannattaa ja erittäin hyvinkin. Myös kuitupuun viljely sinällään kannattaa kun sen oikein oivaltaa. Kaikki eivät.
Ei minunkaan mielestä mikään niin kovin ole pielessä. Sellupuuta syntyy tukin kasvatuksen sivussa ja hyvä, että sille on kysyntää ja metsäteollisuus työllistää. Jatkuva kasvatus lopettaa selluteollisuuden. Tulevaisuus näyttää hyvältä ja puuta riittää, kun kasvua saadaan muokkaamalla ja ojittamalla avohakkuiden kasvupohjat parempaan kasvukuntoon. Ruotsin metsien kasvu 130 milj.m3/v(110 milj.m3) ja puumäärä 3500 milj.m3 (2500) voisivat olla seuraava tavoite. Siihen päästään vain jatkamalla nykyiseen malliin kasvun noustessa vuosittain 1 milj.m3 tasaikäisillä kasvumetsillä. Jatkuvan kasvatuksen metsillä siihen ei ylletä koskaan eikä nykyiseenkään, vaan taannutaan.
hiilinielun pienenemisenä maankäyttösektorilla
Pitempiaikaiset puutuotteet esim. puutavara myös vähentää metsien hiilinielua, mutta hyvitetään sitten nielua lisäävänä.
Miksi esim. sellussa ulos menevää hiiltä ei voisi hyvittää samoin?
Jos kaikki sellu käytettäisiin Suomessa, ymmärtäisin että se kuuluu Suomen päästöihin. Markkinahakkuista 90 % menee vientiin. Nythän puujalosteissa menee ulos 30 milj.tonnin edessä ilmasta otettua hiilidioksidia.
Miten tämä ristiriita ratkaistaan, kun esim. turvepellettien vientiä ei lasketa Suomen päästöiksi, mutta puupellettien päästöt laskettaisiin?
Tolopaisessa viisaus kiteytyy. Selluntuotannon suurin tuootantomäärä on hiilidioksidi. Mihinkä tätä tietoa tarvitaan?
Sitä ei oikeastaan tarvita mihinkään, kun Suomen hiilinielu on niin paljon suurempi kuin päästöt.
Ehkä nuo sellunviennin mukana menevät hiilipäästöt voisi laittaa käyttäjämaiden piikkiin.
