Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Isolla koneella harvennukset tiloillani tehdään, parasta aikaakin koivikon toistaharvennusta, jossa alla täydellinen kuusentaimikko.
Ison koneen kaatopää n.1,5 tn on jo niin raskas, että pienemmän puun voi siirtää ylispuuhakkusssa pystyssä kaadettavaksi vaikka ajouralle tai sellaiseen rakoon taimikossa, jossa tekee vähiten vahinkoa.
Voisikohan tuota hakkupäätä kehittää niin, että se roikkuisi enemmän esim n. 5m ja että saisi yläreunasta kiinni puuhun, niin voisi siirtää pystyssä suurempiakin puita?
Parempi lopettaa se turpeenpoltto ja siirtaa nielu metsästä turvesuolle.
Luonnon suo on hiilinielu, mutta päästää metaanikaasua, joka on 35 kertaa pahempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Metaani huomioiden luonnon suo on valtava kasvihuonekaasupäästö.
Suomen luonnon soita kannttaa hyödyntää turvetta polttamalla tätä nykyista tahtia, eikä siitä ole ilmastollista haittaa. Lopputuloksena sitten on kivennäismaapohjaisia metsiä.
Kotimaisen energianturpeenpoton kieltäminenhän lähtee siitä, että Suomen päästöjä pitää leikata, vaikka työttömiä tulisi tuhansia (korvaavat tuontipolttoaineet eivät Suomessa työllistä ketään), koska kuvitellaan valheellisesti, että Suomen kasvihuonekaasupäätöt ovat suuremmat kuin nielut.
Jo 20 milj.m3/v metsien hakkuusäästö riittää kattamaan koko energiasektorin päästöt 53 milj.tn/v, jossa jo turpeenpolton päästö on mukana.
Nielu 2,5*20+6,5 milj.tn/v(puujalosteet)= 56,5 milj.tn
” Ei anneta pikkuseikkojen vaikuttaa.”
Mitä turpeen polton lopettaminen vaikuttaisi valtion ja kuntien talouteen?
Lyhyellä tähtäyksellä monet turvetta polttavat laitokset joutuisivat käyttämään öljyä, mikä nostaisi kaukolämmön hintaa muutaman kymmenen prosenttia ja hieman pidemmällä tähtäyksellä parisataa kattilalaitosta jouduttaisiin Suomessa uusimaan ennen aikojaan sellaisiksi, että ne pystyvät polttamaan puuta. Tämä ei maksa yhdessä toimivien laitosten alaskirjausten lisäksi montaa miljardia, mutta toki nämä ennenaikaiset investoinnit vaikuttavat kaukolämmön hintoihin ja kuntien veroäyripaineisiin näillä alueilla. Ja kyllä osaltaan sekin, että työttömiksi jäävien turveurakoitsijoiden verotulot jäävät saamatta. Valtiota jäisi saamatta lisäksi yli 250 miljoonaa turpeesta saatavia energiaveroja, päästöoikeusmaksuja, välillisiä veroja ja Vapon osinkotuottoja. Tietenkin nämä puuttuvat varat voidaan lainata kansainvälisiltä markkinoilta. Pikkuisen lisää velkaa entisen päälle. Ei montaa miljardia. Niin ja meinasi unohtua Vapon osakkeen laskennallinen arvo, mikä romahtaisi, mutta sen maksaisi valtio, eli se ei koske suomalaisia.
AJ: Tuhkaa + booria voitaisiin lisätä turvemailla myös silloin kun metsitetään joutomaita avustusvaroilla.
Varmasti näin, että metsittäminen onnistuu.
Turvetutannosta vapautuneet suopohjat ja kovasti muokatut maapohjatkin tarvitsevat ainakin kasvuun lähtölannoituksen, jossa on hivenaineet boori, kupari ja sinkki mukana.
Tässä linkin sivulla 11 kuva suopohjan lannoituskokeesta:
Honkajoen Satamakeitaalla istutettiin muokkaamattomalle suonpohjalle mäntyä keväällä 1988. Lannoitusten vaikutus on selvästi nähtävissä: kuvan lannoittamaton etuala on jäänyt täysin puuttomaksi, kun taas taustalla oleva lannoitettu ala on kasvuisaa männikköä.
https://www.vapo.com/filebank/673-jalkikaytto_tiivistelma_pieni.pdf
Samansuuntaista ihmettelyä on Ruotsissakin metsien tod. hiilinielujen suhteen kuin täällä.
Ruotsissakin, jossa on hakattu parhaimmillaan koko vuosikasvu.
Ainoa tehokas keino vastata tähän”Vihreään metsäpolitiikkaan” on ruveta hokemaan, että Suomen kasvihuonekaasutase on jo nyt valtavan ylijäämäinen eikä Suomessa tarvita mitään ilmastotekoja eikä veroja rasittamaan taloutta ja kansalaisia.
Eli Suomi kylmentää valtavalla positiivisella kasvihuonekaasutaseellaan ilmastoa.
Tuo ei oikein vielä riitä, että maatalousministeri Leppä on tokaissut, että Suomen hiilinielu on vain murto osa koko nielusta.
Perko: Kurki meinasin sitä, jos olis mahdollista monikerroksinen kasvatus niin sitä 100 ha käsittelisit about 5,5 ha kerralla yläharvennustapaan.
Ei täällä onnistu jatkuva kasvatus.
Mielenkiinnolla kuitenkin odotan tuloksia meneillään olevista jatkuvan kasvatuksen yrityksistä, kunhan sitä on harrastettu 20 vuotta ja saatu käytännön kokemuksia.
