Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Jari Leppä Maaseudun tulevaisuudessa (2.11.2020) arvostelee Lulucf-asetuksen mukaisia laskelmia Suomen metsien hiilinielusta, jonka vertailutaso on Luken laskema 29,4 milj.tn/v puutuotteiden kanssa. Se on vain murto-osa Suomen metsien koko hiilinielusta.
Leppä ei anna lukua tuolle Suomen metsien hiilinielulle, mutta olisiko se metsien kasvun suuruinen 1,29*110= 142 milj.tn/v.
https://nakoislehti.maaseuduntulevaisuus.fi/#reader/291746/1/199081542
Hei,
tämä ei valitettavasti sisällä mielipidekirjoituksen tunnuspiirteitä.Odotamme osastoon napakoita tekstejä suoraan kirjoittajalta itseltään.
Aihe sinänsä kiinnostava.
Yst.terv. Jussi Martikainen, MT:n toimituspäällikkö
Sain yllä olevan vastauksen Maaseudun Tulevaisuuden mielipideosaltolta, kun lähetin alla olevan kirjoituksen sisältöä vastaavan seikkaperäisemmän esityksen Ojanen linkkeineen.
Sitten lähetin tämän alla olevan kirjoituksen tuolla kysymyksellä. Mitään vastausta ei ole tullut eikä kirjoitus päätynyt mielipidesivuillekkaan.
Onko tämä tarpeeksi napakka, vai onko MT:n linja Vihreiden linja?
Vihreiden ilmastopolitiikka ja muidenkin puolueiden perustuu käsitykseen, että Suomen hiilitase on negatiivinen.
Ja onhan se jos lasketaan IPCCn ohjeiden mukaan.
Mutta hiilitaseen tai laajemmin kasvihuonekaasutaseen voi laskea muutenkin ja ottaa huomioon kaikki se, mikä on järkeen käypää ja jota ei voi kiistää.Esimerkiksi soiden ojittaminen metsää kasvamaan on vähentänyt soiden luonnollisia metaanipäästöjä n. -25 milj. ekv tn/v, jotka eivät sisälly IPCCn ohjeisiin.
Samoin ristiriidassa on Suomen metsäjalosteiden vienti, joissa on myös n. -30 milj. tonnin edestä ilmasta sidottua hiilidioksidia, joka vapautuu hitaassa palamisessa takaisin ilmakehään muissa maissa ei Suomessa eikä siis kuulu Suomen päästöiksi aivan kuten Norjankaan öljyn ja kaasun vientiä ei lasketa Norjan päästöiksi.
Jokainen ymmärtää että, jos koko Suomen metsien hakkuupoistuma kulutettaisiiin Suomessa, se pitäiskin laskea Suomen päästöiksi.
Suomen metsäjalosteista 90% menee vientiin.Järkeen käypää ei myöskään ole se, että fossiilinen öljy ja kaasu katsotaan päästöiltään saman arvoisiksi Suomen metsien päästöjen kanssa, vaikka metsien sitoma hiili on kierrossa metsänieluun takaisin vapautui se hiili takaisin ilmakehään missä maailman kolkassa tahansa, kun Suomen metsät kasvavat reilusti enemmän kuin mitä niitä hakataan, mutta fossiilisilla öljyllä ja kaasulla ei ole nielua.
Ja Suomen kasvihuonekaasutase on jo nyt järkyttävästi positiivinen.Tätä ei voi kiistää.
Suotutkija Paavo Ojanen on ollut haastateltavana Metsälehden Tiede-liitteessä, jonka ilmeisesti kaikki tilaajat saivat viime viikolla.
Aiheesta ”Rehevät suot avainasemassa” kohdassa 1. Miten puuntuotanto ojiteuilla soilla vaikuttaa ilmastoon?
Paavo Ojanen: Ojituksen seurauksena suon turvekerros alkaa hajota ja turpeesta vapautuu hiiltä. Samaan aikaan hiiltä sitoutuu puustoon ja turpeen kuivuessa metaanipäästö vähenee. Ilmaston kannalta tällä on täthän asti ollut viilentävä vaikutus.
Ojanen ikään kuin piilottelisi metaania tuossa, niin epäselvästi on esitetty ja jätetty siihen.
No mitä suomennan. Ojanen sanoo rehevän luonnon suon kasvihuonekaasu metaanin päästöjen vähentymisen ojittamisen seurauksena (kuivuminen) vaikuttavan ilmastoon viilentävästi, mutta ei sano miten paljon. Hän on itse (linkissä Ojanen sivu 7 alla) antanut rehevän luonnon suon metaanipäästöiksi enimmillään 12 ekv tn/ha/v (6…12 ekv tn/ha/v), jotka siis loppuvat ojituksella. Mutta hän ei mainitse, että metaani olisi mukana metsäojitetun rehevän suon taselaskelmassa nieluna.
Linkki on seuraavassa postauksessa Linkki A.
Ojitettu rehevä suo päästää hiilidioksidia ilmaan (ks Ojasen linkki alla) enimmillään n. 4 tn/ha/v ja päästö loppuu 80cm ojasyvyydellä.
Eli hiilidioksidipäästöt eivät ole koskaan suuremmat kuin metaanipäästöjen loppumisen viilentävä vaikutus metsäojitetuilta turvemaapohjilta.
Linkki on seuraavassa postauksessa Linkki B.
Miksi ei käsitelty karujen metsäojitettujen soiden päästöjä, josta hyvä esimerkki on lukijoiden kuvissa tämä?
Linkki https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/kasvaako-nama-tukiksi-2/
Ei ilmeisesti sovi ajan henkeen, sillä nehän ovat hiilidioksipäästöjen sijaan hiilinieluja ja niiden metaanipäästöt ovat lisäksi loppuneet. Ovat siis hyviä kasvihuonekaasunieluja. Ks linkki B Ojanen yllä.
Viittasin 20 miljoonan potilla metsien hiilinielun vertailutason laskentaan.
Suomi itse (Suomen ilmastohurahtaneet neuvottelijat) on mennyt hyväksymään vertailulaskelmien periaatteet.
Siinähän rajoituksia aiheuttaa vertailukausi 2005-10, jolloin Suomen hakkuut olivat pienemmät ja hiilinielu vastaavasti suurempi eikä hakkuita saisi lisätä. Lisähakkuuoikeuksista Suomen pitäisi maksaa.
Ruotsilla hakkuut taisivat olla kasvun tasoa ja vertailutaso voi sitten tästä syystä olla Suomea pienempi. Ruotsihan on luokitellut turpeenkin itselleen edulliseksi uuriutuvaksi, mutta Suomen hurahtaneet ovat luokitelleet sen Suomen vahingoksi uusiutumattomaksi. EU ei ole vaatinut mitään.
Kyllä Suomen päättäjille ja nykyiselle hurahtaneelle hallitukselle sopisi vielä tiukempi vertailutaso kuin mitä EU vaatii.
Suomessa pitäisi jonkun muun tahon ruveta laskemaan metsien hiilinielu ilman näitä rajoitteita.
Minua ne eivät rajoita.
Suomen kasvihuonekaasutase on nyt reilusti positiivinen ja ollut aina.
Suomi ei lämmitä maapallon ilmastoa eikä Suomen tarvitse tehdä mitään ilmastotoimia.
Tasaikäiskasvatuksessa (kiertoaika 100v ja kasvu 5m3/ha) joka vuosi tulisi 1 ha päätehakkuuseen 300 m3 ja 1ha ensiharvennukseen 75m3 ja 1ha toiseen harveenukseen 125 m3.
Tuon määrän puuta saanee jo myytyä.
Tai 2ha päätehakkuuseen ja ensimmäiseen harvennukseen sekä toiseen.
JNE
Jatkuvassa kasvatuksessa pitäisi käydä poimimassa puita monta kertaa suuremmalta alalta?
Ajomatkaa tulee moninkertaisesti.
