Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Se mitä olen nyt vuosien mittaan tutustunut näihin kasvihuonekaasu asioihin, niin esitän yksinkertaistetun laskentakaavan metsien hiilinielulle vuonna 2020.
Suomen metsien kasvu 110 milj.m3 ja kokonaispoistuma 80 milj.m3 vuonna 2020.
Kasvun hiilinielu= -1,29 (runkopuu+karike (oksat, kannot juuret) *110= – 142 milj.tn/v
Poistuman vähennys = +1,24 (5 %-yksikköä karikkeesta jää maaperään) *80 milj.tn/v= 99 milj.tn/v.
Lisäksi pitempiaikainen puutuotenielu n. 7 milj.m3 vastaa CO2-sidontaa =0,9*7= – 6.3 milj.tn/v.
Suomen metsien hiilinielu 2020 olisi = -142+99-6,3= 49,3 milj.tn/v
Suomen energiasektorin päästöt 53 milj.tn/v.
AY-liike vaikuttaa monesti välittävän lähinnä työssä olevista
Tämä suomalainen ay-liike ei ole välittänyt eikä välitä työssä olevista pätkän vertaa, vaan tekee niistä työttömiä.
Esimerkkejähän tältäkin vuodelta on yllin kyllin ja pitemmältä ajalta ollaan jo miljoonaluokassa.
Suomella täällä periferiassa ei voi olla omaa palkkapolitiikkaa, kun ollaan yhteisvaluutassa, vaan hintakilpailukyvyn säilyttämiseksi palkkoja on korotettava kilpailijamaiden mukaan tuottavuus ja etäisyys markkinoista huomioiden.
Näin kaikille voidaan taata työtä ja kustantaa julkinen sektori avoimen sektorin verotuloilla.
Suomen idänkaupan loppumiseen liittyy perustavan laatuinen väärinkäsitys. Se ei johtynut mistään Neuvostoliiton ja jatkona Venäjän ulkomaankaupan yleisestä lakkaamisesta. Kyllä maa kävi kauppaa koko siirtymäkauden ajankin. Suomen Clearinkauppa (tavaranavaihto) alkoi yskiä jo 1980 lopulla, sillä Neuvostoliitto alkoi ostaa halvempaa tuontitavaraa maailmanmarkkinoilta, sillä Suomen palkkakustannusten hurjan nousun vuoksi suomalainen tavara oli hinnoitellut itsensä ulos markkinoilta jo tuolloin.
Kun Neuvostoliitto romahti 1990, Venäjä sitten siirtyi ulkomaankaupassaan valuuttapohjaiseen kauppaan 1.1.1991 myös Suomen kaupassa, jolloin tuonnista päättivät nyt yritykset ei hallinto ja Suomi oli näin 40% palkakorotusten seurauksena hinnoitellut itsensä ulos Venäjän markkinoilta. Maailmanmarkkinoilta sai halvemmalla.
Turhaan Kurki pelkää kommunistista vallankumousta. Sen etsikkoajat olivat itsenäisyyden alussa ja sotien jälkeen. Aika ja aatteet ovat tuon jälkeen muuttuneet, pitäisi Kurjenkin se ymmärtää.
No ei tässä enää kommunismin pelosta ole kysymys vaan siitä, että beljakovilainen ay-liike jatkaa vain työttömien tehtailua elää ja voi hyvin nyky Suomessa ja kaikki sitä vielä kannattavat.
Rentola huomauttaa, että Beljakov katseli Suomea Italian-kokemustensa lävitse. Toimelias suurlähettiläs yllytti ammattiyhdistysväkeä korpilakkoihin. Marraskuussa 1970 Beljakov viestitti, millaisia palkankorotuksia Suomen ammattiyhdistysliikkeen tulisi vaatia. Jos työnantajat eivät hyväksy korotuksia, maa ajautuisi yleislakkoon. Se olisi hyväksi vallankumoukselle. Mikäli elinkeinoelämä rupeasi maksumieheksi, niin Suomen kilpailuasema ulkomaankaupassa heikkenisi ja riippuvaisuus Neuvostoliitosta kasvaisi.
https://www.kaleva.fi/beljakov-nojasi-lakkoliikkeeseen/2139935
Laitetaampa tähän vielä tuo ”Beljakovin opin” nimellä kulkeva teoria siitä miten Suomessa saadaan aikaan kommunistiselle vallankumoukselle otollinen tilanne, niin Habakin osaa sen yhdistää oikealle taholle.
AY-liikkeen on aina vaadittava maksimaalisia palkankorotuksia.
1. Jos työnantajat eivät niihin suostu, niin aloitetaan lakkoilu tavoitteena
yleislakko (Arto Poika Tuominen varoitteli tästä), katkaistaan ulkomaankauppa (AKT), joka seurauksena Suomen talous ajautuu umpikujaan ja näin Suomeen saadaan kommunistiselle vallankumoukselle otollinen tilanne.2. Jos taas työnantajat hyväksyvät palkankorotusvaatimukset, niin Suomen
kilpailukyky menee, työttömyys kasvaa ja Suomen talous ajautuu umpikujaan ja näin Suomessa on taas kommunistiselle vallankumoukselle otollinen tilanne.Aleksei Stepanovits Beljakov oli 1970-alussa Neuvostoliiton Suomen
suurlähettiläs, jonka Kekkonen passitti maitojunalla Moskovaan, kun vehkeili suomalaisten ay-johtajien kanssa Suomen yhteiskuntajärjestelmän muuttamiseksi
kommunistiseksi.Näin Suomen beljakovilainen ay-liike teki Suomeen 600 000 työtöntä ja aiheutti Suomen historian pahimman laman lakkoilemalla 40% palkankorotukset Holkerin hallituksen aikana, jonka vuoksi Suomen viennin hintakilpailukyky romahti maailman taloussuhdanteen heikentyessä ja hintatason normalisoituessa tultaessa 1990-luvun alkuun. Suomen vienti meni raskaasti tappiolliseksi kilpailijamaita korkeampien 40% palkankorotusten vuoksi.
Sorsan yhteiskuntasopimuksen torppaamisella, jossa oli takoitus laskea palkkakustannuksia 7,5% ja pieni devalvaatio päälle 10..15 % olisi riittänyt kilpailukyvyn palauttamiseksi. Valuuttavelkaa ottaneiden velka sitten kasvoi 67% markan devalvoituessa 40%. Devalvaatio 10..15% olisi nostanut vain 12..17% valuuttavelkojen pääomaa, sillä devalvaation vaikutus on baraboolinen. Devalvatio 50% nostaisi valuuttavelkojen arvoa 2-kertaiseksi ja 100% nostaisi ne äärettömäksi. Valuuttavelkaa ottaneet eivät pystyneet enää maksaman velkoja, joidenka arvo nousu 67% ja Suomeen saatiin pankkikriisi ja megalama ja rahallisiksi menetyksiksi on arvioitu Suomen yhden vuoden BKT.
Jos palkkoja olisi nostettu kilpailijamaiden mukaan esim. Saksan mukaan alle 10% neljässä vuodessa mitään tämän kaltaista talouden syksyä ei tapahtanut. Toki pieni lama olisi maailmantalouden notkahduksen takia tullut, mutta turmiolliselta devalvaatiolta oli vältytty, sillä kustannuskilpailukyky olisi säilynyt.
– Mäki ja Lundh sanoivat kiertelemättä haluavansa devalvaation. Perustelukin tuli yhtä selkeästi: ”Meidät on valittu nostamaan palkkoja, ei laskemaan niitä.” Kun yritimme puhua vaurioista, joita Sorsan sopimuksen kaatuminen aiheuttaisi, Lundh ja Mäki sanoivat niiden huolien kuuluvan muille.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/33719f50-ffde-4ca9-b236-f4382407853d
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1144985
Versosurma kurittaa männiköitä Pohjois-Suomessa – pahimmillaan sienitauti voi tappaa kokonaisia metsiköitä pystyyn.
Versosurmaa näin jonkin verran Suomussalmen korkeudella viime kesänä, kun ajelin 5-tietä ja kävin Puolangan Paljakalla. Etelämpänä en ole havainnut.
Metsien kunto taitaa kuitenkin olla hyvä, sillä ainakin kuusi on nyt täällä vahvassa kunnossa ja kasvanut pari viime vuotta ennätystahtiin. Vanhoissa kuusissakin näkyy reilut pituuskasvut ja nuoremmissa jopa metrisiä.
Varmasti lämmin kesä 2018 on ollut siihen vaikuttamassa ja roudattomat talvet. Männyissä oli ennätys pituuskasvut 2019. Tänä kesänä jäivät paikoin puoleen viime vuotisesta. Hieskoivuja vuosikymmeniä vaivannut koivun ruoste (lehdet alkaa ruskistua jo elokuun alussa) myöskin loppui 2018 kuivuuteen eikä sitä ole näkynyt tänäkään kesänä johtuen alkukesän kuivuudesta.
