Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Minulle Metsä-Groupin ostomies ehdotti kääntömätästystä ja minä halusin laikkumätästyksen 4 ha alalle kolme vuotta sitten. Paikka oli avoin hallaton savolainen pohjoisrinne Pohjois-Savon rajalla, jossa oli parhaimmillaan järeää kuusikkoa n. 400 m3/ha. Muokkaajan aloittaessa työmaalla, olin menossa sanomaan, että tehdään se kääntömätästys kuten Metsä-Groupilla sitä niin kehutaan, mutta muokkaaja esittelikin kuokkakauhan sisälle tekemäänsä pulteilla kiinnitetyn lisälevyn, jonka ansiosta laikkumätästys onnistuu. Muutaman onnistuneen esimerkkilaikun jälkeen kaksi kunttapintaa vastakkain eikä syntynyt kovin syvää kuoppaa hyväksyin laikkumätästyksen ja niin tehtiin. Tosin niitä syvempiäkin kuoppia sitten tuli. Kuokkakauhaa tarvittiin märemmän kohdan naveromätästyksiin eikä sen kärjellä kovin leveää laikkua saa. Nyt kuusentaimet ovat kasvaneet kaksi kesää ja hyvältä näyttää.
Jos minulta kysyt, niin myin pari vuotta sitten ja nyt 5ha siemenpuuasennossa männyt n.20 m pitkiä suurimmat väliä 0,5..1,0 m3. Näkyy jo uusia siemenlähtöisia taimia ihme kyllä ja muutenkin vanhat ojanvarret ja välit ovat riittävästi täynnään vanhempia taimia. Vähän täydennän taimilla tulevina vuosina. Paljon siemenpuista tuuli kaatanut. Hyvä turvepohja paksuutta noin metri ja paljon on puuta ristironkkelissa turvekerroksessa, joka vaikeuttaa kaivamista. Vatii uudet ojat väliin, sillä on tasaista maata ja on vänhän liian märkää.
Olen nyt kaivanut vahojen ojien (50m) väliin uusia ojia pari vuotta sitten hakatulle turvemaa pohjaiselle männyn siemenpuualalle. Vanhat ojat on kaivettu tyypillisesti niin, että ojamaat on kasattu puolin ja toisin aina korkeaksi kasakasi ojan viereen, jonka päällä ei kasva mitään. Itse asettelen nyt ojamaat 5m leveydeltä tasaisesti, johon kaivuri yltää, molemmin puolin ja säästän kaikki ojan varressa olevat taimet. Vähän hidastahan se on, mutta tässäkin uusille taimille tulee kasvuunlähtöön potkua, kun elävä kuntta jää kaivumaiden alle ojan molemmin puolin kauttaaltaan ja alkaa vapauttaa ravinteita.
Jon Claerbout on tätä mieltä.
CO2- pitoisuus alle 0,015% olisi kynnys puille ja kaikille kasveille, jolloin ne alkaa kuolla.
-approached the threshold of 150 ppm below which plants begin first to starve, then stop growing altogether, and then die. Not just woody plants but all plants
Viime jääkauden aikana maapallon CO2 pitoisuus oli 0,018 %, joka vaaransi elämän maapallolla.
What few realize, however, is that during the last Ice Age too little CO2 in the air almost eradicated mankind.
In fact, Earth’s atmosphere had only about 180 parts per million CO2, compared to today’s 400 ppm: 0.018% then versus 0.040% today.
Linkki: https://wattsupwiththat.com/2017/06/30/life-on-earth-was-nearly-doomed-by-too-little-co2/
Ilmaston muutoksesta sen verran,että nyt on Suomessa ja koko maailmassa meneillään mittaus historian lämpimin vuosi.
Mitä itket, kun Suomi ei ole siitä vastuussa.
Suomen kasvihuonekaasutase on järkyttävän positiivinen eli päästöt pienenmmät kuin nielut.
Näin vähennetään päästöjä nopeasti.
”Luonnon perintösäätiö ostanut suota 70 ha suojeluun”.
Ostivat suota ja nyt heillä on omat kasvihuonekaasupäästötkin.
Rehevä luonnon suo tuottaa 12 ekv tn/ha/v metaania ja vastaavasti sitoo hiilidioksidia vaatimattomat 1 tn/ha/v.
Siis suo 70 ha tuottaa kasvihuonekaasuja (metaania) 770 ekv tn/v.Ilmastoteko olisi ojittaa tuo suoala, jolloin metaanipäästöt 770ekv tn/v lakkaavat ja metsittää ala.
Metsänkasvu sitten sitoisi pitkällä aikavälillä hiilidioksidia ilmasta 1,29*70*4 (metsänkasvu 4m3/ha/v) = 360 tn/v.
Metaani on muutenkin haitallisempi kaasu kuin ilmastosyistä. Hiilidioksidi on elämälle ja yhteyttämiselle ja monimuotoisuudelle täysin välttämätön kaasu. Kuta enemmän aina 10 promilleen saakka sitä parempi. Jo alle 2 promillen taso vaarantaa elämän ja monimuotoisuuden maapallolta, johon oltiin menossa CO2-pitoisuudessa ennen tätä viimeistä käännettä.
Kuusentaimien pituus 10-12 vuoden ikäisinä on ollut valtakunnan metsien inventoinnissa 2013-14 keskimäärin 2,5m. Se ei kyllä lupaa 20 vuotisena 14..15m pituutta. Kyllä alkuun lähdön pitää olla reilusti parempi. Viime kevään 2-vuotiset taimet, mitä mm. istutin, olivat keskimäärin 16 cm pituisia lyhyempiä kuin 1-vuotiset. Kyllä kuusentaimen pitäisi olla olla istutettaessa jo puolen metrin mittaisia ja kasvaa ensimmäisenä vuonna 30cm. Sain tuota kokoa olevia Metsänhoitoyhdistykseltä toissa keväänä muutaman sata kappeletta kasseissa ja olivat vielä niin jäykkiä, ettei viime talven lumikaan kaatanut. Tosin taimet tuli istutettua paikkaan, jossa oli viime kesänä hallaa. Tänä kesä sitten kasvoivat 10cm.
Paperitehdas Kotkamillsissä paikallinen sopiminen on ollut käytössä jo viisi vuotta
Työntekijät riemastuivat, kun työvuorot pitenivät 4 tunnilla – näin menee tehtaalla, joka ei ole edes vilkaissut alan yhteistä TESiä vuosiin
Ja paperiakin valmistavat.
Puutavaran hinta USAssa on noussut 2-kertaiseksi tänä vuonna.
https://yle.fi/uutiset/3-11577380
SAK:n puheenjohtaja <strong class=”yle__article__strong”>Jarkko Eloranta vihjasi, että viime kädessä ammattiyhdistysliike voi estää aikeet painostusvoimallaan.
Jos näihin painostuskeinoihin Suomen beljakovilainen ay-liike ryhtyy, Hämälän kannattaa ilmoittaa, että Metsägroupin kaavailtu tehdas Kemiin siirretään 25 km länteen Ruotsin puolelle, jossa palkkataso on 40% alempi kuin Suomessa.
Metsänomistajillehan on aivan sama, missä suomalainen puu pystytään jalostamaan voitollisesti maailman markkinoille.
On tämä yhtä helevettiä tämän beljakovilaisen ay-liikkeen kanssa, joka historiansa aikana on tehtaillut Suomeen ”miljoonia” työttömiä.
