Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Mitään kustannusten pienentämistä ei ole edes yritetty palkkakuluissa.
No ei, vaan päinvastoin.
Alku vuonna lakkoillen aiheutettiin satojen miljoonien tappiot metsäteollisuudelle ja päälle vielä 5% palkankorotukset, joista kilpailijamaat pidättäytyivät. Nuo korotukset pitäisi perua heti.
Suomessa ei voi olla omaa palkkapolitiikkaa, kun ollaan yhteisvaluutassa.
Suomen vientialan palkkataso määräytyy maailmanmarkkinoiden hinnoista.
Kilpailijamaat eivät tunne viikonloppulisiä eikä saunalisiä. Viikonloppulisät nostavat palkkaa 15% verran.
Vaneriteollisuus, jonka voisi ajatella olevan juuri sopiva työllistäjä Suomeen, joutuu siirtämään tappiolliset tuotantolaitokset ulos palkkakustannusten vuoksi, kun Suomi ei määrää vanerin maailman markkinahintaa.
Jyväskylän UPM Plywoodilla: ”Isä, miksei työnantaja suostu maksamaan riittävästi palkkaa?”
syksyyn (nyt) mennessä ilmastonmuutoshömpötykset on unohdettu jne. jne.
Kyllä ilmastohömpötys voidaan unohtaa Suomen osalta.
Suomen kasvihuonekaasutase on jo nyt positiivinen eikä tarvitse tähdätä vuoteen 2035, kun huomioidaan ojitettujen soiden metaanipäästöjen vähentyminen eikä Suomen metsäjalosteissa ulos menevää hiiltä lasketa Suomen päästöiksi aivan kuten Norjan öljyn ja kaasunvientiäkään ei lasketa Norjan kontolle.
Suomen ei tarvitse vähentää päästöjä, kun nielut ovat järkyttäväti suuremmat.
Kehveli tämän palstan Greta.
Suomessa viime kauden jälkeen on ollut monet kerrat lämpimämpää kuin nyt. Esimerkiksi Keskiajan lämpökaudella 800..1200 jkr.
Ei tarvita ilmastomalleja. Kun kävelee Lapissa järven rannalle, josta katsoen ei näy puita mailla eikä halmeilla, niin puita kyllä löytyy järven rantaveden alla.
Miksi juuri tämän hetken hakkuutaso olisi se paras? Miksi hiilinielua pitäisi säästää yhtään enempää kuin EU vaatii?
Pitäisi ottaa kovemmat keinot käyttöön.
Puhkaistava tämä ilmastohymistely.
Mitenkä saada julkaistuksi esimerkiksi alla olevan kaltaisia näkemyksiä, joita ei voi kiistää. Olen lähettänyt tätä informaatiota Hannu Hoskoselle ja monelle muullekin, joka voisi uskaltaa sanoa jossain yhteydessä esimerkiksi, että ”Suomen kasvihuonekaasutase on reilusti positiivinen jo nyt eikä turpeen alasajoa voi ainakaan ilmasto syillä perustella”.
Mutta ei sielläkään löydy uskallusta. Hoskosen kommettejahan julkaistaistaan kuten nyt turvekeskustelussakin on nähty.
Mitä pelkäävät?Suomi vapautunut ilmastonmuutoksen kahleista.
Suomen kasvihuonekaasutase on reilusti positiivinen ja siksi Suomi ei ole vastuussa mitenkään ilmaston muutoksesta.
Vastuu jää siis muille maille.
Suomen rooli on olla sivustakatsoja.Suomen vielä jäljellä olevat luonnon suot 4 milj. ha päästävät metaajnia 24 milj.ekv tn/v (ks linkki Paavo Ojanen) ja sitovat hiiltä 3,2 milj.ekv tn/v , joten päästö on n.21 milj.ekv tn/v.
Suomen luonnon suot ovat valtava kasvihuonekaasupäästö. Soiden ennallistaminen lisää päästöjä ei vähennä.
Suomessa on ojitettu soita 5 milj.ha, joista ojitus on poistanut luonnon metaanipäästöt yhteensä -30 milj.ekv tn/v . Samalla on menetetty hiilensidontaa 5/4 *3,2= 4 milj.m3 ja nykyiset päästöt maapohjasta n. 2,3 milj.tn/v. Eli ojitusalueiden nielu yhteensä on n. 24 milj.ekv tn/v. Ks.linkki
file:///C:/Users/Eero/AppData/Local/Temp/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Lisäksi LUKE on laskenut Suomen metsien hiilinieluksi n. -27 milj.tn/v. (2018 hakkuiden huippuvuosi)
2020 hakkuut jäävät 10 milj.m3 pinemmäksi ja siitä tulee nielua -13 milj.tn/v lisä taseeseen.
Suomen nielu yhteensä -66 milj.ekv tn/v.
Suomen päästöt energiasektorilta +53 milj. tn/v.Yritin ylläolevaa Maaseudun Tulevaisuuden Lukijoilta palstalle. Tällainen vastaus tuli.
Hei,
tämä ei valitettavasti sisällä mielipidekirjoituksen tunnuspiirteitä.
Odotamme osastoon napakoita tekstejä suoraan kirjoittajalta itseltään. Aihe sinänsä kiinnostava.
Maaseudulla ei nouse perse penkistä, ellei siihen saa tukea.
Mitähän tämäkin on?
EUn puitteissa on sovittu, että tuottajahinta on maailmanmarkkinoiden hintatasoa, eikä sillä hinnalla kukaan EU-maan viljelijä voisi elättää itseään ja siksi ovat tuet.
Maanviljelijät ovat puoleksi julkista sektoria.
Julkisen sektorin työntekijöiden palkka on kokonaan tukea, jonka avoin sektori maksaa.
