Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä on turpeen aika mennyt ohi, vaikka se monelle on vaikea hyväksyä.
Maaseutuvastaisuus paistaa.
Maaseudun asuttuna pitäminen kaipaa juuri tällaisia työpaikkoja kuin turvetuotanto. Varmasti kannattaa vesisöstöpäästöihin kiinnittää enemmän huomiota.
Mitään tarvettahan Suomelle ei ole vähentää turpeen ilmastopäästöjä, kun Suomen kasvihuonekaasutase on jopa järjettemän positiivinen.
Laskelmista puuttuu metsäviennin osuus CO2 n. -30 milj. tn/v, joka ei kuulu Suomen päästöiksi aivan kuten ei kuulu Norjan öljyn ja kaasun vientikään Norjalle ja 5 milj. soiden ojitusten metaanipäästöjen lakkaaminen sekin n. – 30 milj.ekv tn/v luonnon soihin verrattuna. Suomen kaikkien 4 milj.ha luonnon soiden metaanipäästöt ovat +24 milj. ekv tn/v ja hiilensidonta vain 3,2 milj.tn/v.
Hannu Hoskosen kanssa olen samaa mieltä.
Ei riittänyt Ruotsia 67% (Ruotsissa 40% pienempi palkkataso metsäteollisuudessa) korkeammat palkat. Nyt taas Suomi kasvattaa kaulaa jo sovitilla 5% palkankorotuksilla.
Kurrosen mukaan uhkana on, että Suomen kustannuskilpailukyky karkaa verrattuna kilpailijamaihin. Hän huomauttaa, että esimerkiksi Ruotsissa kevään palkkaneuvotteluja päätettiin lykätä koronakriisin vuoksi.
Hän kirjoittaa Evan tuoreessa julkaisussa, että alkuvuonna tehtyjen sopimusten avaaminen ja palkkojen nollakorotukset olisivat myös työntekijöiden etu.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/artikkeli-1.1188636
Jos paprutonnista saa 500€, kyllä sen valmistus vanhalla tehtaalla vielä on hyvinkin kannattavaa, vaikka puun kiintokuution hinta olisi lähes 100€,
Siinäpä se, mutta kun loput on palkkakustannuksia (nekin logistiikkassa olevat sähkö- ja polttoainevero menevät julkisen sektorin palkankorotuksiin) , kun keräyspaperikin on ilmaista.
Nytkin on jo sovittu uusista 5% (Suomen Pankin mukaan ks. linkki) palkankorotuksista, joiden puolesta ensin lakkoiltiin satojen miljoonien tappiot Suomen metsäteollisuudelle ja sitten palkankorotukset päälle, muuten AKT olisi pysäyttänyt koko Suomen viennin.
Kyllä tässä puristuksessa kantohinnan pitää laskea, kun Suomi ei määrää paperin eikä muidenkaan puujalosteiden maailmanmarkkinahintaa.
Sieltä se Suomen palkkataso on laskettava tasoon, että vienti olisi voitollista.
Kaipolan osalta tässä seinä tuli vastaan.
https://yle.fi/uutiset/3-11516144
Mikähän olisi ollut Suomen metsäteollisuuden tilanne nyt maailman markkina hintatason romahtaessa, jos ei olisi ollut Sipilän KIKYÄ estämässä beljakovilaisen ay-liikkeen metsäteollisuuden voittojen ulosmittauksen palkankorotuksiin tämän viimeisen nousukauden aikana 2017-2019.
Konkurssi?
TTL: Kaipolan paperitehtaan lopettamisen tiimoilta oli, että kuitupuun kantohinnasta ei sanottu mitään.
Kaipolan paperitonni sisältää 49 % mekaanista massaa + kierrätyspaperia 41% + väriaineita 5% ja vettä 5%.
Yhteen tonniin mekaanista massaa tarvitaan 3 m3 kuitupuuta. Kaipolan tapauksessa tarvitaan siis 1,5 m3 eli n. 22,5 ..30 euron edestä, kun sellupuun kantohinta vaihtelee 15..20 e/m3.
Haluaako Kalle Kehveli lopettaa 340 000 työpaikkaa Suomessa. Jos maataloustuotanto loppuu, loppuu myös elintarvikkeiden jalostus Suomessa korkean palkkatason vuoksi.
Luke selvitti: ruoka-ala työllistää Suomessa lähes 340 000 henkeä
https://www.mtk.fi/-/luke-selvitti-ruoka-ala-tyollistaa-suomessa-lahes-340-000-henkea
