Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
<<<Huomauttaisin Tolopalle ettei tuon tehtaan paperin ajo kuitenkaan ollut edelleenkään tappiollista.<<<
Jos tehtaan sulkemisesta ja muista järjestelyistä tulee 75 milj. säästöt vuosittain, niin miten Kaipola olisi voitollinen?
UPM kirjaa Q3 2020 tulokseen noin 115 miljoonan euron rakennejärjestelykulut (55 miljoonan euron kassavaikutus ja 60 miljoonan euron alaskirjaukset) vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. Valtaosa kirjauksista liittyy suunniteltuihin toimenpiteisiin UPM Communication Papersissa. Toimien on arvioitu tuovan noin 75 miljoonan euron vuotuiset säästöt.
Visakallo: Puumarkkinat elävät koko ajan. UPM taasen ostaa tällä hetkellä kuusi- ja mäntytukkia normaalisti jopa ihan kelvollisella hinnalla.
Pohjois-Amerikassa puutavaran hinta noussut keväästä 1200/yks dollariin 500/yks dollarista eli 240%.
Suomi tyhmyyksissään menetti euron myötä tämän mahdollisuuden.
Eikö kalle Kehvelille tule mieleen, että nyt kun ollaan yhteisvaluutassa, niin palkkoja ei voi nostaa enempää kuin Saksassa nostetaan tuottavuus huomioon ottaen. Kilpaijamaita korkeampien palkankorotusten seurauksena menee kustannuskilpailuky, joka estää yritystoiminnan ja työllistämisen. Jos taas euroon siirtymisestä lähtien olisi tehty kilpailijamaiden mukaiset palkankortukset, Suomen palkkataso metsäteollisuudessa olisi Saksan luokkaa (30% alemmat ja vuosityöaika 100 tuntia pitempi) ja kuluttajan hintatasokin Saksan luokkaa. Pienemmät palkat – pienemmät hinnat ja kilpailukyky kunnosa ja yritykset voi työllistää.
Lisäksi ylisuuria osinkoja maksettu jo pitkään.
Onko 5% ylisuuri osinko?
Kaipolan kolmen paperikoneen sulkeminen ja muut jäjestelyt tuovat UMP:lle säästöjä 75 milj vuodessa.
Miten tappiolla oleva Kaipola on voinut maksaa Pesoselle palkkaa?
Suomalaisten pörssiyhtiöiden johtajien palkkataso maailman mittapuun mukaan on heikoin, mutta työntekijä puolella maailman korkein. Ruotsin palkkataso on siis 40% alempi eli Suomen palkkataso on 67% Ruotsia korkeampi.
Kalle Kehveli mitä ilmeisimmin tuki alkuvuoden lakkoilua, jossa metsäteollisuus menetti satoja miljoonia, kun tuokaan 67 % Ruotsin palkkatasoa korkeampi palkka ei riittänyt.
Ruotsissa ja Saksassa palkkaneuvottelut siirrettin alkuvuodelta syksyyn. Enkä usko että siellä lakkoja palkankorotuksia tulee.
Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon:
1. logistiikkakustannukset Näistä mieleeni tulevat mm. liikenteen polttoaineverot sekä vihreiden läpiajama EU:n rikkidirektiivi itämeren laivoille, jota ei sovelleta välimerellä mm. Italian vastustuksen vuoksi.
2. Energiaverot ja yleiset maksut Tästä mieleeni tulee mm. sähkövero, joka EU:ssa on oltava vähintään 0,5 euroa megawattitunnilta. Ruotsissa se on minimissään, siis 0.5 euroa, kun taas Suomessa teollisuuden sähkövero oli 7 euroa megawattitunnilta vuonna 2019 (ja on edelleen korkea, vaikka hallitus päättikin joistain kevennyksistä). Kaikkeen tulee päälle vielä 24% arvonlisävero – puunhankinta mukaanluettuna.
3. Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa.Tuohon jos lisäisi Sanna Marinin tavoitteen 6 tuntinen työpäivä nykyisellä palkalla, niin kaikki puujalostus loppuisi Suomessa ja loppuu se näilläkin palkoilla, jos KIKYä ei aloiteta välittömästi.
Ravinnesieppareina on viime aikoina tutkittu pöllinippujen vaikutusta jättämällä niitä ojiin sopiviin paikkoihin.
Mieleen tulee, että puhdistava tekijä pöllinipussa olisi kaarna. Nipun pitäisi olla (esim. 10kpl d=10cm) tyvipöllejä, joissa olisi ehjä paksu kaarna ja asetettu ojaan niin, että tyvipäät olisivat virtauksen suuntaan.
