Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
En olisi mitenkään muuten voinut harrastuksena, ilman omia pääomia, runsaassa kymmenessä vuodessa kasvattaa itselleni velatonta nelinumeroista metsätilaa.
Takoittaako tuo nelinumeroinen metsätilan pinta-alaa vai arvoa?
<<<Kertahakkuut 60 luvulla metsässä johti 180 000 pakolaisen lähtöön Ruotsiin.<<<
Suomessa on riittänyt puuta aina menekkiä vastaavasti. Metsätöiden koneellistaminen on vapauttanut työvoimaa. Joskus 1950- 60 luvuilla parhaimmillaan talvella metsätöitä teki 300 000 suomalaista. Nyt metsätöissä on 3500 ammattimetsuria ja siitä ajasta metsien kasvu on noussut kaksinkertaiseksi 110 milj.m3:iin.
Suomen metsissä työskenteli vielä 70- ja 80-luvuilla noin 100 000 metsuria. Määrä on supistunut runsaassa 30 vuodessa 96 prosentilla. Nyt ammattimetsureita on hiukan yli 3 500. Metsureiden määrän väheneminen johtuu puunkorjuun koneellistumisesta, joka yleistyi voimakkaasti 80-luvulla.
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/23978
Reima Ranta:
Puuki: ”JK:ssa uudistuskuluja vastaa pystyyn jätetyn puuston pääoma-arvo .”
On teillä ihme sekoiluja!! Kuinka äärettömän yksinkertaiset asiat voivat olla näin vaikeita??
Taloudellisessa mielessä pääoma kannattaa pitää siellä, missä se tuottaa parhaiten – tietysti riski huomioiden.
Puuki on tuossa oikeassa.
Päätehakkuussa vapautuu pääomat kokonaan etsimään tuottavinta sijoitusta, mutta JK:ssa puolet jää metsäsijoitukseksi. Esimerkiksi Metsäliitton osuuskiin voi sijoittaa hyvälle korolle koko hakkuutulon, kunhan hakee 0-verokirjan puiden myynnille. JK:n 100 motin rääseikkö jää kasvamaan 3% korolla, mutta päätehakkuun 90% tukkiosuuden 500 mottia siirtyy kasvamaan 5..,7% .
Kyllä siinä syntyy huomattavaa laskentavoittoa tasaikäiskasvatukselle, joka tietenkin pitää ottaa laskelmiin.
Kun puukauppoja tekee tarpeeksi tieheään, joka tietenkin vatii enemmän metsäpinta-alaa, niin uudistamiskustannukset ja taimikonhoitotyöt voi aina vähentää verotuksessa pois eikä niille enää tarvitse laskea korkoja vuosikymmeniksi.
AJ. Ojitukset ovat aiheuttaneet valtavat hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöt,
Ojanen on laskenut nuo + metaanipäästöt 5 milj.ha ojitusalan nyky tilanteelle. Menneistä ei tietoa.
Tuossa Suomen kasvihuonekaasukelmassa edellä – 66,3 milj.ekv tn/v tämä on huomioitu.
Kopioin tuon kohdan tänne.
Metsäojitetutsuot, koko Suomi Kaikki kaasut CO2‐ekvivalentteina,Tg / vuosi
•maaperän CO2:±10(Ojanenym.2014)
•maaperän N2O:+1,2±0,2*(Ojanenym.2010&VMI10)
•maaperän CH4:+0,8±0,4*(Ojanenym.2010&VMI10)•ojienCH4:+0,27±0,04*(Minkkinen&Ojanen2013&VMI10)
•maaperäyhteensä:+2,3±10
Linkki ei onnistu tänne, mutta laitan seuraavaan postaukseen.
Voisihan tuon 10 milj.m3 (-13 milj.tn/v CO2-lisäsidonnan) laskun huippuvuoden 2018 hakkuista päivittää Suomen hiilitaselaskelmaan.
5 milj. suohentaarin ojittaminen on vähentänyt metaanikaasupäästöjä 30 milj. ekv tn/v (ks. linkki seuraava postaus) ja niillä kasvaa nyt puuta n. 3 m3/v. 5milj.ha ojitettua suota sitoo lisäksi CO2-kaasuja puiden kasvuun ilmasta 1,3*5*3 milj. tn/v eli n . – 20 milj. tn/v.
Kun huomioidaan, että ojituksissa on menetetty hiilen sidontaa 5/4* 3,1 milj. tn/v (kaikki Suomen luonnon suot 4 milj.ha sitovat hiiltä 3,1 milj. tn/v) = 4 milj. tn/v ja ojitettujen metsämaiden kaikki päästöt (CO2, CH4 ja N2O) Ojasen mukaan (ks. linkki seuraava postaus) ovat vain 2,3 milj.ekv tn/v, niin ojitus on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä:– kasvihuonekaasusidonta= -30(CH4))+4 (CO2)= -26 milj.ekv tn/v
– puiden kasvun sidonta (CO2)= -20+2.3= -17,3 milj. tn/v, joka sisältyy Luken laskelmaan (huoppuvuoden 2018 hakkuutaso) -27,3 milj. tn/v.– LUKEn laskema metsien hiilinielu -27,3 milj. tn/v
– hakkuiden lasku 10 milj. m3/v eli -13 milj.tn/v CO2-lisäsidonta
Eli Suomen kasvihuonekaasutase 2020 on:
Sidonta = -26-27,3-13=- 66,3 milj.ekv tn/v
Päästöt / Suomen koko energiasektori = +53 milj. tn/v
