Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Voisihan tuon 10 milj.m3 (-13 milj.tn/v CO2-lisäsidonnan) laskun huippuvuoden 2018 hakkuista päivittää Suomen hiilitaselaskelmaan.
5 milj. suohentaarin ojittaminen on vähentänyt metaanikaasupäästöjä 30 milj. ekv tn/v (ks. linkki seuraava postaus) ja niillä kasvaa nyt puuta n. 3 m3/v. 5milj.ha ojitettua suota sitoo lisäksi CO2-kaasuja puiden kasvuun ilmasta 1,3*5*3 milj. tn/v eli n . – 20 milj. tn/v.
Kun huomioidaan, että ojituksissa on menetetty hiilen sidontaa 5/4* 3,1 milj. tn/v (kaikki Suomen luonnon suot 4 milj.ha sitovat hiiltä 3,1 milj. tn/v) = 4 milj. tn/v ja ojitettujen metsämaiden kaikki päästöt (CO2, CH4 ja N2O) Ojasen mukaan (ks. linkki seuraava postaus) ovat vain 2,3 milj.ekv tn/v, niin ojitus on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä:– kasvihuonekaasusidonta= -30(CH4))+4 (CO2)= -26 milj.ekv tn/v
– puiden kasvun sidonta (CO2)= -20+2.3= -17,3 milj. tn/v, joka sisältyy Luken laskelmaan (huoppuvuoden 2018 hakkuutaso) -27,3 milj. tn/v.– LUKEn laskema metsien hiilinielu -27,3 milj. tn/v
– hakkuiden lasku 10 milj. m3/v eli -13 milj.tn/v CO2-lisäsidonta
Eli Suomen kasvihuonekaasutase 2020 on:
Sidonta = -26-27,3-13=- 66,3 milj.ekv tn/v
Päästöt / Suomen koko energiasektori = +53 milj. tn/v
Työvoima 15,5
Tuo on vain paperitehtaan työkustannus.
Ei kai tuolla kuljetukset ja korjaukset 30,2% tapahtune yhtään mitään, jos sieltä puuttuu palkkakustannukset.
Puuraaka-aineen osuus 14,1 % sisältänee muitakin kustannuksia kuin kantohinnan.
Kantohinnan osuus lienee muutamia prosentteja.
Mites pääomakulut, kemikaalit, sähkö jne.?
Pääomakulut ovat ovat olleet tehtaan (paperitehdas) investointi, joita maksetaan jälkikäteen lainan lyhennyksinä ja lainan korkoina pois. Korkokulut ovat lainanantajan (pankki) suoria palkkamenoja ja esim. pankirakennuksen rakentamiseen käytettyjä palkkoja ja voittoja.
Ostetut kemikaalitkin sisältävät vain palkkakustannukset ja voiton aivan kuten kaikki yritystoiminta.
Ydinvoimalan TVO3, joka tuottaa sen sähkön, rakentaminen maksaa n.10 miljardia. Mihinkähän se raha nyt menee muualle kuin sitä rakentavien yritysten palkkoihin ja voittoihin?
Yrityksillä ei ole olemassa muita kustannuksia kuin palkkakustannukset (kotimaisia ja ulkomaisia suhteen vaihdellessa) ja mahdollinen voitto.
Suomen metsäteollisuudella on vähän tuontipanoksia kuten yllä luotellutkin ovat suomalaisia ja siksi laskentakaava menee niin että, kun kaikkien alojen palkkoja Suomessa nostetaan 20%, niin nykyisellä 5% voittotasolla metsäteollisuus painuu 15% tappiolle. Maailman markkihinnathan pysyvät ennallaan, kun kilpailijamaat pitävät palkat ennallaan.
Kuka maksaisi 20% enemmän suomalaisesta metsäteollisuustuotteesta, kun muilta tuottajilta saa entiseen hintaan?
Nyt otti ohrakyrsä, on se nyt ihmejuttu, kun ei aleta ymmärtää, että metsäteollisuus on suurimman murroksen edessä kuin koskaan aiemmin.
Vielähän metsäteollisuus on voitolla eikä niin kuten 1990-luvun alussa tappiolla ja konkurssissa, jos palkkatsoa ei saada alas 25%:lla tai devalvaatiolla. Sama finassikriisin vuonna 2009. Palkkataso kilpaijamaihin nähden oli noussut 20% korkeammaksi, mutta nyt ei ollut devalvaatiomahdollisuutta palkkojen laskemiseksi, joten 20 000 metsäteollisuuden työntekijää menetti työnsä.
Tällä kertaa Suomen pelasti Sipilän KIKY, kun sellun huippusuhdanteessa 2018 palkkoja ei voinut nostaakaan 10..20 prosentilla.
Suuri kiitos siitä Sipilälle.
Tosin alkuvuonna lakkoiltiin satojen miljoonien tappiot Suomessa oleville metsäteollisuuden tehtaille. Kilpailijamaissahan näin ei tapahtunut ja Suomessa ne paperikoneet nyt ensiksi laitetaan kiinni kustannustason vuoksi. Hyvä esimerkki on Jyväskylän vaneritehtaan lopettaminen, jossa Sipilän KIKY:sta ei pidetty ja tuotannon siirtäminen halvemman kustannustason maihin.
Kyllä Suomessa nykyäänkin osataan työttömien tehtailu.
Reima Ranta: Niin kauan kun hirvipolitiikka on tällaista, saa muun metsäpolitiikan unohtaa.
Totta. Hyvin kiteytetty.
Puuki: Jk:ssa ei korpea ainakaan henk.koht. muu kuin sen virheellisiin oletuksiin perustuva mainonta .
Minunkin puolesta jokainen saa kasvattaa metsiään oman mielensä mukaan. Itsehän tuloksesta vastaa. Se että aukko nähdään rumana, joka kestää muutaman vuoden kunnnes terhakka hoidettu taimikko alkaa ilahduttaa silmää, niin JK-metsä vähäpuustoisena on aina ruma. Komein näky tien varressa on punakylkinen tasaikäinen karsiutunut männikkö, jossa kuutioita on paljon. Nykyään Suomen teiden varsissa tällainen tukkipuukokoinen metsä hyvin yleinen ja niitä riittää. Aukko on harvinaisuus.
<<<Jos Ol3 käynnistyy<<<
Tiedelehti tylyttää Suomen hanketta: ”Viimeinen naula ydinvoiman arkkuun”
Lehden mukaan on kyseenalaista, tuleeko Olkiluoto 3 tuottamaan sähköä koskaan kannattavasti. Viivästyminen ja kulujen kasvu nostavat sähkön hinnan kahdeksaan senttiin kilowattitunnilta, jos voimala on käytössä 60 vuotta. Se vastaa merituulivoiman hintatasoa.
Ei taida olla OL3:en sähkön hinta kilpailukykyinen enää turpeeseenkaan nähden. Maaseutukuntiin veroja antava turpeenkäyttö lopetetaan ja sitten tuetaan ydinvoimaa verovaroista.
