Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Keskustelusta poimittua. https://yle.fi/uutiset/3-11426029
Toinen asia mikä menee monisti ohi ja lujaa, on että kuivattamalla soita saamme meidän luontaisen metaanin tuotannon laskemaan reilusti ja turveen poiston jälkeen alueelle istutetaan puita tai otetaan viljelyskäyttöön. Jos istutamme puita muuttuu se metaanin luovuttajasta hiilinieluksi. Mutta eipä tästä monikaan puhu.
Näkyy joku olevan hajulla metaanista, mutta kömpelöä on. Kannattaisi lukea tätä palstaa.
turveen poiston jälkeen alueelle istutetaan puita tai otetaan viljelyskäyttöön.
Tuon on muuten totta. Loppuun nostettu turvesuon metsä sitoo CO2 jo kasvulla 1 m3/v CO2-kaasua ilmasta 1,29*1 tn/v= 1,3 tn/ha/v, sen mitä luonnontilainen suo sitoo.
Ojasen linkista poimittu luonnontilaisen suon CO2- nielu on −50…–100g CO2/m2/vuosi, joka vastaa 500..1000kg/ha/v.
Jos istutamme puita muuttuu se metaanin luovuttajasta hiilinieluksi.
Tuokin on viimeisen päälle totta.
Metaanipästö luonnonsuolta voi olla 12 ekv tn/ha/v.
AJ: Metaani jää pois, kun sitä ei nykyisten laskentasääntöjen mukaan kuulu huomioida valtioiden virallisissa tilastoissa,
No ei jää pois, kun on kiistanalainen (contentious).
The IPCC guidelines present methods for estimating net GHG (kasvihuonekaasu) emissions due to anthropogenic activities; natural emissions and sinks are not to be included in national inventories.
However, the distinction between anthropogenic and natural is not always clear, and different national interpritation of this distinction have led to difficulties in comparing country emission estimates. This issue has been particularly contentious for 1) rice cultivations (that is rice is grown on lands that were previously freshwater wetlands, are the rice CH4 emissions just a replacement for what would have occurred naturally?)Are they natural or are they an anthropogenic activity that should be included in inventories?The rice question is most important in Asia, where over 90% of word`s rice growing area is located.Maankäytön muuttuessa päästöjen ja nielujenkin muutuessa on kiistanalaista huomioidaanko riisinviljelyn metaanipäästö ihmisperäiseksi vai luonnon päästöksi, kun viljelyalue on ennen viljelyynottoa tuottanut myös metaania.
Tummennettu teksti tarkoittaa esim. luonnonsoiden osalta, että luonnon soiden nieluja ei voi käyttää hyväksi kansallisissa laskelmissa eikä silloin päästöjäkään tarvitse huomioida, mutta on kiistanalaista voidaanko esim. metaanipäästöjen nollaantuminen maankäytön muutoksen seurauksena ottaa huomioon.
Järjetöntähän tuo olisi, jos luonnon päästöjen vähentäminen (metaani) ei kuuluisi ilmastotavoitteisiin, kun kyseessä Suomenkin osalta metaanin päästövähennys on valtava jotain 30 milj.tn/v ja Suomen kaikki päästöt ovat luokkaa 53 milj.tn/v.
Murtosuon metsän kaltaiset suometsät aiheuttavat Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vuodessa 8 miljoonan tonnin hiilidioksidia edestä päästöjä.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Tässä Ojasen linkissä on laskettu kaikki turvemetsäpohjan päästöt.
•maaperänCO2:±10(Ojanenym.2014)
•maaperänN2O:+1,2±0,2*(Ojanenym.2010&VMI10)
•maaperänCH4:+0,8±0,4*(Ojanenym.2010&VMI10)
•ojienCH4:+0,27±0,04*(Minkkinen&Ojanen2013&VMI10)
JA TULOS:
•maaperä yhteensä:+2,3±10
Puuki: Syvät ojat saattaa kertoa siitäkin, kun turvemaa ei ole enää ojikko- eikä muuttumavaiheessa , se on muuttunut turvekankaaksi.
Mielenkiintoinen juttu tuo, että syvemmällä ojituksella turvemaapohjien hiilipäästöt loppuvat. Tutkimusta kaivattaisiin.
Linkissä taas ei ole huomioitu valtavaa luonnon soiden metaanipäästöjen loppumista ojittamalla. Johtopäätöksiä kuitenkin tehty.
Murtosuon metsän kaltaiset suometsät aiheuttavat Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vuodessa 8 miljoonan tonnin hiilidioksidia edestä päästöjä.
Jos luonnon soiden maankäytön muutoksella saadaan hiilipäästöjä lisää, niin miksi metaanin päästöjen laskua ei ole huomioitu?
Vertailun vuoksi: kotimaan kaiken liikenteen vastaava luku oli viime vuonna 11,7 miljoonaa tonnia. Tosin samaan aikaan suot on saatu kasvamaan puuta, joka sitoo hiilidioksidia lähes kaksinkertaisen määrän. Ongelma kuitenkin on siinä, että puiden sitoma hiilidioksidi vapautuu yleensä joidenkin kymmenien vuosien sisällä takaisin ilmakehään, turpeessa hiili pysyy käytännössä ikuisesti.
Vasta viime vuosina on alettu ymmärtää, että soiden ojittaminen metsäksi onkin ilmaston kannalta näin iso asia. Valtiokin yhä tukee entisten soiden ojien kunnostamista, kuten se on tehnyt jo yli puoli vuosisataa.Gla: Kun pienaukko on < 0,3 ha, 10 m kaistale reunasta kattaa melkoisen osan aukon pinta-alasta.
Totta. Tuossa esimerkin tapauksess 70% alasta on heikko kasvuista. Kasvua heikentävät varjoisuus, maapohjan hidas lämpeneminen ja tykky, lumen kerääntyessä juuri pienaukolle reunametsän vaikutuksesta.
Järkevä aukon koko pitäisi olla vähintään 3 ha. Silloin jää pois nuo pienaukon haitat ja talvella iso aukko lämpiää nopeammin ja tiputtaa lumet tuulen avustamana jo lämpötilan käydessä vähän nollan yläpuolella. Pienaukon taas reunametsä pitää pakkasella. Tykky kasvaa ja paina taimia kumoon ja latvoja kieroon, jotka eivät oikene enää.
Laitan toisen linkin tähän, kun ei sopinut varsinaiseen postaukseen.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
