Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 5,852)
  • Kurki Kurki

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/2aa59c07-a1ba-49e1-a532-ace25af811de

    Vasta julkaistun MetsäVesi-raportin 2020/66/kuva 28 mukaan metsätalouden lisäfosforikuorman valuma suurimmalla osalla Suomea on 10 g/ha/v ja Oulun alueella pistemmäisesti 150g/ha/v. Suora fosforilaskeuma ilmasta 3,4 milj.ha vesistöalueelle on 44 g/ha/v. Lisätyppeä vesistöihin suurimmalla osalla Suomea tulee valumana 0,1..1 kg/ha/v ja ilmasta laskeumana 1kg/ha/v (Lappi) ja 4 kg/ha/v (Etelä-Suomi) keskimäärin koko Suomessa n. 2,4 kg/ha/v. Typen ja fosforin lisävalumat luonnotilaiseen ja yhdessä suoraan laskeumaan nähden ovat merkityksettömät. Vesinäytteet luonnontilaiselta Natura-suolta ja ojitusalueelta voi käydä katsomassa Metsälehden lukijoiden kuvista sivulta 5.

    En suosittele allekirjoittamaan tätä Liidia Merikannon kansalaisaloitetta.

    Kurki Kurki

    Vai onko liikaa pyydetty.

    Petkules ei osaa mitään muuta. Nousi liian aikaisin nukkumasta.

    Kurki Kurki

    Onhan niitä kirkkaita järviä ja lampia joka puolella Suomea.

    Oulujärven Niskanselkä, vaikka siihen laskee Suomen soisimman ja ojitetuimman alueen vedet.

    Kurki Kurki

    Eihän mikään moska virtapaikkoihin jää, vaan sinne missä virtaus on heikkoa. Järvet ja niiden rannat ovat sellaisia.

    Kurki Kurki

    Mitä ihmettä tämä jatkuvasti esiin tuotu pottumonttu tekee metsäkeskustelussa?

    Sen käyttäjät ovat nimittelijöitä.

    Veetuilulla ja huutamisella yritetään saada eri mieltä olevat pitämään turpansa kiinni, kun ei asiapuheella saada näitä kumottua.

    Vähän outoa. Esiintyvät ylempinä. Eivät antaudu keskusteluun. Eivätkä sano mitään. Eivät tuo keskusteluun mitään.

     

    Kurki Kurki

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    Tässä nyt nähdään miksi ojitetuilta turvemailta CO2-päästöt ovat epävarmat. Hajonta on valtava.

    Karut suot ova pieni CO2-nielu ja noiden paljon CO2-päästävien rehevien ojitusten päästöt voinee saada huomattavasti alemmaksi tuhkalannoituksella tai sirrettyä nielukuokkaan.

    Luke on laskenut n. +11 Mtonnin/v CO2-päästöt 5 milj. ha ojitusalueilta.

    Kurki Kurki

    Tuo Glan saama teksti tuli minullekin.

    Ensin luulin, että nyt pitää nimimerkki vaihtaa, mutta sitten kuitenkin arvelin syyksi tuon viittauksen Metsälehden keskusteluun JK-metsistä.

    Sieltä moni Hesarin lukija olisi saanut oikeaa tietoa, joka   ympritöpoliittisesti olisi ollut väärää moden mukaan.

     

    Kurki Kurki

    Siirryn tänne ”Median metsäpolitikkaa” ketjusta.

    https://bg.copernicus.org/<wbr />articles/16/3703/2019/#&gid=1&<wbr />pid=1

    Linkin taulukko 2 on mielenkiintoinen.

    Yritän laskea pois nuo hakkuutähteet tekstin ohjeella, joka löytyy tutkimuksen kohdasta 5 Conclusions.

    Toisaalta hakkuutähteiden hajoaminen lisäsi alueen CO2-päästöjä; tähteiden päästöjen arvioitiin olevan 49 % ekosysteemin kokonaishengityksestä ensimmäisenä kesänä avohakkuun jälkeen. Toisena kesänä pintakasvillisuus ja sen perustuotanto elpyivät huomattavasti. Toisaalta hakkuutähteiden CO2-päästöt vähenivät, koska osa tähteistä oli hajonnut edellisen kesän aikana. Yhteensä nämä muutokset vähensivät alueen nettoCO2-päästöjä 41 % ensimmäiseen kesään verrattuna.

    Hakkuutähteiden päästö= Rresidue (2017)= 0,41*Reco= 0,41*3135= +1285 g/m2

    NEE(2017)/Table 2/  on koko CO2- maaperäpäästö mukana myös hakkuutähteet =+2072 g/m2

    GPP (2017)/ Table 3/ on maapohjan pintakasvillisuuden CO2-nielu = -1106 g/m2

    CO2-turvemaapäästö (pois lukien hakkuutähteet) on -1285+2072-1106= -319 g/m2.

    Tarkoittaa että toisena vuonna aukkohakkuusta maapohja onkin CO2- nielu =  -3,19 tn/ha ei päästö.

    Ei mikään ihme, sillä Ojasen tutkimuksessa, josta puuttuu hakkuutähteet,

    https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf

    näkyy olevan 3 mittauspistettä, jossa ojitetun turvemaan CO2-nielu on jopa -5,0 tn/ha/v ja kaikkiaan 15 miittauspistettä, jossa turvemaan on CO2-nielu.

    Nyt selvisi, miksi ojitettu suopohja voi olla reilu nielu.

    Syy on pintakasvillisuuden hyvä kasvu metsämaapohjalla, jonka CO2-nielu tässä tutkimuksessa oli toisena vuonna jo GPP= 11,02 tn/ha (taulukko 2), joka vastaa 3 tonnin/ha  kuivaheinäsatoa.

     

    Kurki Kurki

    Suomihan olisi jo hiilinielu, jos laskettaisiin Ruotsin mallilla.

    Ruotsissa hakkuutähteet ovat suuri nielu, meillä ne ovat malliesimerkki päästöistä, jota toistetaan HS:n mielipiteissä, että koko kansa tietäisi.

    Hakkuutähteet eli oksat ja kannot sekä muut kuolleet puut muodostavat jopa 17 miljoonan hiilidioksiditonnin hiilinielun.

    https://yle.fi/a/74-20140329

    Kurki Kurki

    Ainoa syy kai on ollut ettei mielipide ole ollut modenieleen.

    Juuri näin.

    Hesarista tiedän, että jos tänään ei julkaista, niin huomenna julkaistaan. Ei kai se voi olla mitään muuta kuin modesta kiinni. Sellaisen  salaliittoteoriaan en uskö että husse jotenkin pääsisi vaikuttamaan niihin hylkäyksiin.

    Tällä palstalla täytyy todeta ettei juuri hylkäyksiä ole tullut, vaikka husse niistä olisi valittanut modelle.

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 5,852)