Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Laitan linkin tähän, kun ei sopinut varsinaiseen postaukseen.
AJ:Luonnontilaisten soiden hiilensidonnan ja metaanin mukaan ottokaan ei meitä pelasta, koska ne lähes kumoavat toisensa eikä niistä voi valita vain toista.
En ole ehdottanut luonnotilaisten soiden päästöjä ja nieluja otettavaksi laskelmiin, vaan maankäytön muutoksella esim. ojituksella poistuneiden metaanipäästöjen ottamista huomioon, jotka Ojasen linkin (kuva 7) mukaan ovat enimmillään 6 ekv tn/ha/v (kuvassa kaski pylvästä alin ja ylin poimittuna kirjallisuudesta) luonnontilaisten soiden päästö. Kun ne poistuu ojittamalla, niin 5 milj. ha ojittetua suota metsämaiksi vähentää luonnon metaanipäästöjä n. 30 milj.ekv tn/v. Ojasen mukaan 80 cm ojilla turvemaapohjilta ei vapaudu hiiltä reheviltä soilta ja ojitetut karut suot ovat lievä hiilinielu.
– Ojasen linkistä poimittua:
– Luonnontilainen suo sitoo hiiltä -50..100 g/m2/v ja metaania 35(2–25g)= 70… 875 ekv g/m2/v
Pikemminkin niin päin, että luonnonsuot ovat kasvihuonekaasujen lähde eikä nielu.
– Tuotahan olen yrittänyt viestittää. Luonnon suot ovat suuri kasvihuonekaasupäästö metaanin vuoksi.
Toisin sanoen: laskutapaa muuttamalla ei saada turvetta päästöttömäksi energiaksi. Nimimerkin Kurki sinnikäs työ on saanut takkini kääntymään (tarkentumaan) tässä suhteessa! Kiitos siitä.
– Ei tietenkään turvetta saada päästöttömäksi poltettaessa, mutta saadaan turpeen käytölle pelivaraa, kun huomioidaan ojitettujen turvemaiden 30 milj.ekv tn/v metaanipäästöjen väheneminen.
Tyypillistä nykyajan asenteellista osaoptimointia. Ei oteta huomioon lainkaan sitä kuinka moni turpeen’ kanssa työskentelevä menettää ansiomahdollisuutensa ja joutuu muuttamaan suuriin taajamiin, jossa taas tarvitaan kaikkea infrasta asuntoihin ja palveluihin. Kuluupa tähän kohtuullisen paljon energiaa. Vastaavat jäävät hyödyntämättä maaseudulle, joka entisestään kuihtuu.
Juuri näin.
Suomen turvevarat ovat monin kertaiset Norjan oljyvaroihin nähden. Norja tuottaa oljyä 1,5 milj barrelia/päivä eli kasvihuonekaasua CO2 vuodessa n. 220 milj tn ja maakaasusta tulee saman verran.
Norja tuottaa siis energiavaroistaan CO2-päästöjä jotain 500 milj.tn/v.
Eikä kukaan esitä kritiikkiä?
Suomen kaikki päästöt turve mukana yht. 53 milj.tn/v.
Miksi Suomi ei voi hyödyntää enegiavarojaan, mutta Norja saa?
Turpeen luokittelu uusiutumattomaksi suomalaisten omalla päätöksellä (EU ei ole näin säätänyt) estää liikekennepolttoaineiden valmistamisen turpeesta.
Suomihan voisi valmistaa, kun turveluokitusta muutetaan, liikennepolttoaineita vientiin mielin määrin aivan kuten Norjakin ja tyollistää kymmeniä tuhansia suomalaisia maaseudulla ja pitää maaseutu elinvoimaisena. Energiaviennin päästöjähän ei luotteaisi Suomen kontollle kuten öljynvientiä ei lueta Norjalle.
Suomen kasvihuonekaasutasetta laskettaessa pois on jätetty kaksi suusta nielua.
Metsäviennin CO2 -päästö n. 30 milj.tn, joka ei kuulu Suomen taseeseen kuten Norjan oljynvientikään ei kuulu Norjan taseeseen.
Viiden miljoonan suohehtaarin ojittaminen on vähentänyt alan metaanipäästöjä n. 30 milj.ekv tonnilla vuodessa.
Suomen kasvihuonekaasutase on rajusti jo positiivinen.
Pitäisikö riisinviljelyn metaanipäästöt lukea kasvihuonekaasutaseeseen, vaikka ne korvaavat luonnollisia metaanipäästöjä?
Kunhan riisinviljymaat kieltäytyvät riisinviljelyn tuottamien metaanipäästöjen kirjaamisen kansallisiksi kasvihuonekaasupäästöiski, niin Suomenkin on aika herätä.
Pitää vaatia 5 milj.ha luonnosoiden ojituksen poistamaa metaanipäästövähennystä vuotuisiin kansallisiin kasvihuonekaasupäästöihin.
Meuhkaaminen metsien monimuotoisuudesta on vailla järjen häivää.
15 000 vuotta sitten ei Suomessa ollut metsää lainkaan, josta meuhkata ja tuleva jääkausi tuhoaa kaikki Suomen metsien lajiston ei vain uhanalaiset.
Seppo Vuokko: Vaikka Suomen luonnon tila on vakaa, eliöistä kymmenesosa on luokiteltu uhanalaisiksi! Tällä uhanalaisuudella ei useimmiten ole mitään tekemistä todellisen häviämisuhan kanssa. Näin laajat – ja suurelta osin perusteettomat – uhanalaisten lajien luettelot on tehty vain työllistämään ympäristöhallinnon virkamiehiä ja takaamaan heille mukavaa puuhastelua kesäisessä luonnossa. Luonnon kannalta ne ovat liki hyödyttömiä.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/seppo-vuokko-miten-niin-uhanalainen-1.74867
However, the distinction between anthropogenic and natural is not always clear, and different national interpritation of this distinction have led to difficulties in comparing country emission estimates. This issue has been particularly contentious for 1) rice cultivations (that is rice is grown on lands that were previously freshwater wetlands, are the rice CH4 emissions just a replacement for what would have occurred naturally?)Are they natural or are they an anthropogenic activity that should be included in inventories?
Pitäisikö riisinviljelyn metaanipäästöt lukea kasvihuonekaasutaseeseen, vaikka ne korvaavat luonnollisia metaanipäästöjä?
Ei liene mitään perusteita lukea niitä ihmisperäisiksi silloin, jos ovat pienemmät kuin luonnolliset. Yijäämä olisi lisäksi metaaninielu.
The IPCC guidelines present methods for estimating net GHG (kasvihuonekaasu) emissions due to anthropogenic activities; natural emissions and sinks are not to be included in national inventories.
Eli IPCC linjaa; Luonnon päästöja ja nieluja ei tule sisällyttää kansalliseen kavihuonekaasutaseeseen.
Luonnon soiden hiilinielua ei voi käyttää nieluja laskettaessa eikä metaanikaasupäästöjä tarvitse sisällyttää Suomen kansalliseen kasvihuonekaasumääriin.
Minulla mielessä oli enemmänkin nuo 5 milj.ha luonnon soiden ojittaminen ja metsittäminen, joka on poistanut niiltä metaanipäästöt (vaikutus on kadonnut 20 vuodessa) ja niiden huomioon ottaminen. Nyt kun kyseessä vielä on maankäytön muutokseen liittyvät kasvihuonekaasujen päästöt, johon näkyy Luken seminaarissakin viitatun, että avohakkuu ojitetuilla turvemailla lisää metaanipäästöjä.
Sama kiistanalaisuus on riisivilelyssä, jossa kosteikko, joka luonnontilaisena tuottaa metaania, tuottaa myös riisin viljelyssä metaania. Lasketaanko maalle nyt metaanipäästö riisinviljelystä eikä huomioida sitä, että riisinviljely lopetti tuon alan luonnon metaanipäästöt.
Suometsien uudistushakkuut vapauttavat hiiltä ilmakehään
pe 12 kesäkuu 2020/Maaseudun TulevaisuusOjitettujen suometsien kasvava puusto sitoo hiiltä enemmän kuin hajoava turve ehtii vapauttaa, joten useat suometsät toimivat nykyisin hiilinieluina.Suometsien tilanteen muuttumista käsiteltiin torstaina Luonnonvarakeskuksen (Luke) isännöimässä verkkoseminaarissa.”Ojitettujen suometsäalueiden ensimmäinen puusukupolvi on kasvanut hakkuukypsäksi, jolloin alueiden uudistamisesta on tullut ajankohtaista’’, kertoo tutkija Päivi Mäkiranta Lukesta.Verkkoseminaarissa Luken tutkijat esittivät, että alustavien lyhytaikaisten tutkimuksien mukaan perinteinen metsien uudistushakkuu lisäisi suometsien kasvihuonekaasupäästöjä.Uudistushakkuussa turpeen päällinen puusto poistetaan, jolloin pohjavedenpinta nousee puiden haihdunnan vähentyessä.
Pohjavedenpinnan nousu lähelle maanpintaa lisää metaanipäästöjä ja puuston puuttuminen vähentää suometsän hiilen sidontaa.Suomessa turvemaita on ojitettu metsätalouskäyttöön noin viisi miljoonaa hehtaaria ja niiden kasvihuonekaasupäästöjä on mitattu 1980-luvulta lähtien.Mainittu metaani ja että avohakkuu lisää metaanipäästöjä ojitusalueilla.
Onko unohtunut luonnon soiden metaanipäästöt laskemista. Ojitushan on poistanut ne. Metaania rehevillä luonnon soilla tulee enimmillään 11 ekv tn/ha/v.
