Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Annelille totean ,että AR esitti hyvän pontin. Havupuu kasvaa karkuun ja evästä on hirven kannalta sopivalla korkeudella. Jos taimikkoa ei raivata ,on tilanne päinvastainen.
Jos ei raivaa ja antaa kasvaa vesakkoakin, niin yhdellä minun aukolla vesakko on se, joka karkaa hirviltä ja mänty ja kuusi syödään. Jos taas pelkästään raivaa, niin metsää ei synny.
Tuolla mänty ja kuusi istutusalalla 2ha on ollut nyt Trico-käsittely kaikille taimille. Niitä ei syödä eikä koivun vesakkoakaan. Vain pajujen latvat ovat kelvanneet. Koivu ehti kasvaa kahteen metriin pisimpien mäntyjen n. 1 m ohi koskemattomana osalla aluetta ja jouduin sen raivaamaan nyt keväällä. Haavan olen poistanut glyfosaatilla. Tricosuojaus vanhojen ojien varsien suuremmille kuusille on saanut ne lähes metriseen kasvuun. Ennen niidenkin latvoista hirvi napsi latvakasvun, jota oli vaikea huomata kauempaa. Eikä siksi pituuskasvua ollut.
Vaikeimmat viisi hehtaaria joudun nyt ruiskuttamaan monta vuotta Tricolla ja raivaamaan koivuvesakkoa ja lisää on tulossa. On toki sellaisiakin taimikoita, joille hirvistä ei ole ollut eikä ole haittaa.
Lisäksi kaikki männyn taimet ruiskutan Tricolla jo taimilaatikkoon, sillä niiden vuosikasvu muuten jo 5 cm pituisena syödään.
Esim. avohakkuualueiden CO2-päästö on alkuvuosina hakkuun jälkeen kaikkiaan n. 15-20 t /ha .
Paavo Ojanen siinäkin tutkimuksessa mukana.
Kuten metsänomistajat ovat surukseen havainneet, ojat umpeutuvat vuosien saatossa. Jos umpeutuminen kestää 50 vuotta, keskimäärin turve lisääntyy neljä kuutiota vuodessa. Osittain umpeutuminen johtuu turpeen painumisesta. Arvioin kuitenkin umpeenkasvun olevan suurempi hiilen sitoja kuin luonnontilaisen suon koko kasvu.
Tämä on mielenkiintoinen kohta tuosta mielipidelinkistä eli ojien umpeenkasvaminen sitoisi hiiltä enemmän kuin luonnontilainen suo.
Siis mitä enemmän on ojia turvepohjaisella metsämaalla sitä enemmän hiilensidontaa. Johtuuko tuo Ojasen tutkimuksen tulos ”ei hiilipäästöjä 80 cm syvillä ojilla” juuri tuosta?
Hiilensidonta tai päästö on kuitenkin pientä sen rinnalla, että ojittamalla luonnon suo metaanipäästöt loppuvat. Ojasen mukaan luonnontilaisen suon metaanipäästö olisi n. 6 ekv tn/ha/v.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/artikkeli-1.1108081
Aika toivotonta kilpailla venäläistä vanerin tuotantoa vastaan.
Ja Viroa vastaan.
Syytkin on hyvin tiedosssa. On järkyttävää, että sille ei vain voi tehdä mitään.
Suomen mekaaninen metsäteollisuus investoi 90 miljoonaa euroa kasvuun Virossa. UPM Plywood ja Metsä Wood työllistävät Virossa investointien jälkeen yli 400 henkeä. Suomesta ei löydy kilpailukykyä työvoimavaltaiselle valmistukselle.
Kilpailukyvyn rapauttamista vauhditettiin vielä alkuvuonna.
Miten tällainen on mahdollista?
Työttömien tehtailu se vain jatkuu.
– Suomessa vaneriteollisuuden työehdot eivät ole mahdollistaneet kapasiteetin täysimääräistä käyttöä. Lisäksi toistuvat työmarkkinahäiriöt heikentävät suomalaisten yksiköiden toimitusvarmuutta. Suunnitelman mukaan tehtaalla valmistetut tuotteet valmistettaisiin jatkossa muilla UPM:n tehtailla Suomessa, Virossa ja Venäjällä, sanoo Sillanpää UPM Plywoodin tiedotteessa.
Puolustusvoimien harjoitusalue perhosen turvapaikkana.
Koleat säät heikentäneet uhanalaisen harjusinisiiven kantaa SäkylänharjullaEi siis metsien hakkuut.
