Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Hiukan epäilen, että ei tämä nykyinen ilmastovouhotus jaksa kestää monta vuotta.
Nythän viimeisen ilmastokokouksen anti oli, että suurimmat hiiilipäästäjät Kiina, Intia , USA eivät sitoutuneet hiilipäästöjen vähentämiseen. Vain EU vielä pyristelee vastaan. Suomen osalta voidaan sanoa, että Suomen toimet eivät ratkaise yhtään mitään, kun meidän päästöt ovat 0,15% kaikista maailman päästöistä.
https://www.kaleva.fi/juttutupa/politiikka/suomen-osuus-maailman-hiilidioksidipaastoista-015/6982030
Puuperäinen energia, joka on uusiutuvaa on hiilipäästö sekin, ei ole hiilivarasto kuten puutuotteet, mutta ei myöskään ole sama asia kuin fossiilisten polttoaineiden tuottamat päästöt.
Puujalosteet sellu, paperi, kartonki, pahvi jne ovat tuotteina hiilivarasto, josta menee vientiin 90%.
Olisiko tuossa viennin osalta perusteita laskea näiden puujalosteiden hiilivarasto Suomen metsien hiilinieluun mukaan kuten puutuotteetkin? Suomihan ei ole vastuussa siitä, mikä jalosteiden sisältämän hiilen kohtalo käyttäjämaissa sitten on.
<<<Kurki voisi käyttää laskelmastaan esimerkiksi termiä hiilitase mieluummin kuin hiilinielu<<<
Totta.
Sellutehdas tuottamalla puusta uusiutuvaa energiaa korvaa aiemmin käytetyn fossiilisen öjyn siellä ja tuottaa sitä vielä yli oman tarpeen. Ei varastoi hiiltä kuten pitkäaikaiset puutuotteet, mutta tuottaa uusiutuvaa energiaa kuten puuenergiakin tuottaen kuitenkin samalla CO2 päästöjä.
Miten tuo bioenergia pitäisi suhteuttaa Metsien hiilineluun nähden? Voisiko sen lisätä metsien hiilinieluun tai hyvittää jotenkin, vaikka ei ole hiilivarasto kuten puutuotteet, jotka on CO2 varasto.
Kiistaton tapa laskea metsien hiilinielu tietenkin on vähentää poistuma vuotuisesta kasvusta ja siihen voidaan lisätä sitten varastot kuten esim. puutuotteiden hiilivarasto ja karikkeesta pysyvästi maahan jäävä hiilivarasto.
Jos metsien kasvu lisääntyisi 1 milj.m3 verran vuodessa samaan malliin kuin tähänkin saakka, niin 15 vuoden kuluttua hiilinielu olisi -1,35*(125(kasvu) + 100 (poistuma+ uudet sellutehtaat)) – 8 (puutuotteet) – 3 (karike hiilivarasto)= -33,5 -8-3= – 44,5 milj.m3
Mitenkä hyvitettäisiin uusiutuva päästötön selluetehtaiden ja uusiutuva puun polton energia? Vai ei mitenkään?
Samaan aikaan varmasti ilman suurempia toimenpiteitä päästötkin olisivat alentuneet nykyisestä 56 milj.tn ainakin kivihiilen käytön osalta, joka olisi 10 milj.tn/v luokkaa.
Lopulta 99% on takaisin kierrossa.
Otetaan uusi lähestymistapa ja tarkastellaan Suomen sellutehtaita hiilinieluina.
Esimerkiksi vasta uusittu Metsä Fibren Joutsenon sellutehdas ei päästä fossiilista CO2 kaasua ollenkaan, mutta tuottaa uusituvaa energiaa puolesta käyttämästään havupuumäärästä 6 milj.m3/v.
Eli vastaa hiilinielua (uusiutuva energia) 0,9*3= 2,7 milj. tn/v.
Suomessahan hakataan sellupuuta n. 55% koko hakkuumäärästä eli 65 milj.m3:sta se olisi n. 35 milj.m3/v ja se Joutsenon tehtaan mukaisesti vastaisi hiilinielua (uusiutuva energia) 0,9*0,5*35= 15 milj.tn/v.
Maailman ensimmainen neutraali sellutehdas.
Vuonna 2012 käyttöönotetun kuorenkaasutuslaitoksen ansiosta tehdas ei käytä fossiilisia polttoaineita eikä siten tuota lainkaan hiilidioksidia.Maailman suurimman yksilinjaisen havusellutehtaan sähköomavaraisuus on 175 %
https://www.greenreality.fi/teot/maailman-ensimmainen-hiilineutraali-sellutehdas
Hyvä.
Korjataan.
Scieintist: Poistuma on siis noin 93(78+15) milj mottia ja kasvu noin 110 milj mottia. Tällöin hiilinielu on noin 17 milj mottia.
Allaolevasta linkistä taulukosta 3 (vuodet 2016-20).
Luken laskema metsien hiilinielu puutuotteiden kanssa = 35,86 milj.tn
https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2019/04/luke-luobio_20_2019.pdf
Sitten lisäystä tuohon 10 milj.m3 uusiutuvan puuenergiakäytön osuus 9 milj.tn /v
OTETAAMPA VIELÄ UUSI NÄKÖKULMA NÄIHIN SUOMEN PUUJALOSTEISIIN SELLU, PAPERI, KARTONKI, PAHVIT ELI ETTÄ NE OLISIVATKIN JOLTAIN OSUUDELTAAN HIILINIELU.
-Esim. sellu menee WC-paperiksi, joka kaupungeissa joutuu viemärijärjestelmän kautta puhdistamoille ainakin länsimaissa ja mahdollisesti jo Kiinassakin. Siten sen sisältämä hiili jäisi viemärisakkana läjitykseen, jonka hiili ei vapaudu ilmakehään.
-sellu paperissa, kartongeissa, pahveissa jne menee uusiokäyttöön eli nämäkin tuotteet voitaisiin katsoa olevan pitkäaikainen hiilivarasto kuten puutuotteet
Vaikea lienee arvioida kuinka suurella osuudella Suomen puujalosteista päätyy pitempiaikaiseen tai ikuiseen hiilivarastoon maailmalla, mutta jos arvioisi sen olevan vaikka n. 30%, niin hakkuista 65 milj.m3 se sitten olisi n. 20 milj.m3.
Näi laskien Suomen hiinielu oliskin 35,86+9+0,9*20= 63 milj.tn/v
Selvä.
Kymmen kiinnon keskikasvu vuodessa jo 30 ensimmäisen vuoden aikana on kyllä hyvä saavutus. Tarvitaan vain oikea isäntä siihen. Jos näin hyviä kasvutuloksia saadaan jo Pohjois-Suomessa, niin koko Suomen metsien kasvu on helposti nostettavissa 200 milj.m3/v.
Tämä siis kommenttina Kurjen kommenttiin otsikon metsänhoidollisesti kestävät hakkuut-alla.
Vesitase vain ei taida liittyä mitenkään hiilinieluihin.
Kun olin aikoinaan metsäteollisuudessa, niin palkkakulut olivat 8 prosentin luokkaa menoista.
Voihan palkkakulut sellutehtaassa olla tuon, mutta se ei ole totuus metsäjalosteen kokonais palkkakustannuksista, kun palkkakustannuksia tulee sellun hintaan koko tuotantoketjussa lähtien puiden kaadosta sinne vientisatamaan. Kyllä niitä kaikkia palkkoja tuotantoketjussa myös nostetaan, kun palkkoja yleensä nostetaan, ei vain siellä tehtaassa.
Suomessa paperikoneet tullaan sulkemaan kaikki kunhan on ajettu loppuun eikä uusia rakenneta liian korkeiden palkkakustannusten vuoksi ja tulevat korotukset vain jouduttavat niiden sulkemista ja työttömiä tulee. Hallituksen työllisyystavoie 75% ei kun loittonee.
Kuten Tolopainen sen sanoi. Metsäjalosteen työvoimakustannukset ovat 90%, kun vähennetään tuotanoketjun voitto 10%.