Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Sehän olisi aika idioottimaista ostaa sähköauto ja maksaa siitä enemmän kuin polttomoottoriautosta.
Bensatankin valmistamiskustannukset lienevät muutaman euron luokkaa, johon koskaan ei akkujen osalta tulla pääsemään. Säköauto on aina kalliimpi.
Gla: Hämmästelen edelleen eniten sitä, että ollaan lähinnä kiinnostuneita hakkuiden rajoittamisesta. Ei siitä, miten saataisiin mahdollisimman paljon korvattua fossiilisia raaka-aineita uusiutuvilla. Ja mielellään kotimaisilla.
Tuokin uusiutuva 10 milj.m3 suomalainen enegiapuun vuosittainen määrä, lasketaan samanarvoiseksi päästöksi kuin fossiilisen polttoaineiden päästö.
Eikö se uusiutuvana pitäisi poistaa hiilinielulaskelmista?
Alla oleva linkki ei sopinut edelliseen postaukseen jostain syystä, josta tämä lainaus on.
Yhtiö muistuttaa tiheästi myös siitä, että yhtiön uusiutuvilla tuotteilla vähennettiin viime vuonna maailman CO2-päästöjä 7,9 miljoonalla tonnilla.
Tolopainen: Suomalainen öljynjalostus on täysin turhaa ja tarpeetonta.
Taitaa Neste olla ainoa öljynjalostaja, jonka hiilitase on kunnossa. Kaikki muut maailman jalostamot pitäisi sulkea, jos kriteerinä käytetään hiilitasetta.
Nesteen päästöt 2,9 milj.tn/v ja Nesteen uusiutuvat vähentävät fossiilisten polttonesteiden käyttöä 7,9 milj.tn/v.
Yhtiö muistuttaa tiheästi myös siitä, että yhtiön uusiutuvilla tuotteilla vähennettiin viime vuonna maailman CO2-päästöjä 7,9 miljoonalla tonnilla.
Marginaaliahan tuossa jää korvata myös SSABn 4 milj.tn/v päästöt. Kun Neste nostaa vielä uusiutuvien tuotantoa 2-kertaiseksi, niin oikeastaan mitään päästöleikkauksia Suomessa ei tarvitsisikaan tehdä.
Neste tekee hurjan investoinnin Singaporeen, peräti 1,4 miljardia euroa uusiutuviin polttoaineisiin
https://www.biogeosciences.net/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1
Tutkimus tehtiin rehevällä ojitetulla suolla Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Karkeasti puolet Suomen metsäojitetuista soista on reheviä.
Yllä olevan Linkin Kuvassa 7 on esitetty avohakatun ravinnerikkaan suon CO2-päästöt (NEE) kuukausittain per neliömetri vajaan kahden vuoden ajalta. Toisena vuonna päästöt ovat tippuneet n. 40% esimmäisestä vuodesta ja ilmeisesti tutkimus jatkuu ja nähdään sitten mille tasolle päästöt vakiintuvat. Ennuste olisi, että jatkavat laskua.
Vuoden 2017 CO2-päästö tutkimuksen mukaan olisi 12 kuukaudelta keskipäästön ollessa 160g/m2/kk eli yhteensä 12*160g= 1,92 kg/m2.
Kun tuon muuttaa CO2-päästöksi hehtaarilta, niin se olisi 19,2 tn/ha/v.
Avohakkuuala Suomessa on keskimäärin 100 000 ha ja rehevien soiden osuus lienee tuosta kymmenesosa eli 10 000 ha, joka sitten päästäisi CO2 vuodessa 0,01 milj.ha*19,2 tn= 0,19 milj.tn/v eli mitättömän vähän vuodessa siihen nähden, mitä Suomen metsät sitovat. Minä lasken Suomen metsien hiilinieluksi n. 65 milj.tn/v.
Rehevällä suolla kasvun ollessa 5 m3/v, puusto hehtaarilla sitoo hiilidioksidia 1,37*5tn= 6,85 tn/ha/v.
Juuriston osuus 40% päätehakkuun runkotilavuudesta 300 m3 jäisi 120 m3 maahan juuriin, joka sisältää 100 tn hiilidioksidia. Pitäiskö tämä huomioida tässä laskelmassa jotenkin?
Ei tarvitse rajoittaa hakkuita turvemailla mitenkään, metsien hiilinielu Suomessa kestää ne kyllä.
Not going to happen.
Aika monesta paikasta saa jo Nesteen MY-dieseliä. On tosin jonkin verran kalliimpaa kuin fossiilinen, mutta taitaa mennä tasan, kun antaa paremman suorituskyvyn.
johtuukohan puiden huonolaatu kokonaan ravinteista oliskohan aikoinaan jäänyt taimikon raivaukset tekemättä lepät yms roskapuut ovat voineet vaivata vuosikymmeniä latvuksia ja ne on sitten raivattu liian myöhään
Muokatuille alueille, jotka ovat kovakasvuisia, ei ole olemassa jalostettua männyn siementä, jossa latvanvaihtoja ja paksuoksaisuutta ei olisi lähes joka puussa. Sama asia kuin reheville maapohjille ei ole olemassa jalostettua männyn siementä, vaan ne pitää uudistaa kuuselle. Itsellä on juuri näitä itse muokattuja alueita, jossa ravinnetasapaino kestää luontaisesti palautua 20 vuotta. Hiekoivu kyllä kasvaa ilman lannoituksia, mutta tekee sekin jonkin paljon kaksiharaisia. Yksistään boori ei korjaa mitään. Olen lannoittanut nämä muokkaukset kevyesti RPK-lannoitteella, jossa on myös boori mukana. Tuossa mitä nyt olen näitä mäntyviljelmiä ollut väljentämässä 1500..1600 kpl harvuuteen ja tehnyt niistä klapeja ja joissa valtapituus on 8…10 m ja rkl. n.15cm, suurin osa on susipuita, joita nyt poistan. Latvaa vaihtaneita oksaisia ja lenkoja. Mutta kyllä tästä paikallisesta siemenestä kasvaneista taimista näkyy noita hyviä kloonipuitakin läytyvän aivan riittävästi. Jotain 4..6m välein on hyvärunkoisia mäntyjä ei yhtään latvanvaihtoa 16 vuoden kasvun aikana(+3 vuotta, kun siemenlähtöisiä, 16 vuotta vastaa istutusta.) ja ovat jo 2 tukin puuaihioita, jotka olen karsinut 5..6m korkeuteen samalla.
Minulla olisi kasvamassa muokkausalueiden ensimmäisen sukupolven siemenpuumetsikkö.
