Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Pikkasen syytä konekuskissakin.Istutustahti koneella oli 900/8h vuoro.
Pari minuuttia meni mättään ja istutuksen tekoon? Aikamoista töpeksimistä noin helpolla maalla.
Kun kasoo tuota Bracken videota, niin vauhti olisi mätäs ja istutus 10 sekunnissa. Tu0lla teholla 6 tunnissa (tehollinen istutusaika/8t) tulisi jo 2000 laikkua +tainta maahan.
Miksi taimia ei kasteltu viime kesänä? Talvihan oli märkä kuin mikä.
Minä kyllä kastelin puolen ha alan reppuruiskulla keväällä 2019 istutettuja taimia. Taimen juuresta juuripaakku märäksi.Eikä mennyt kauan.
Jos sen 1000€ /ha saa taimien kanssa niin pottoputket saa heittää romunkeräykseen. Edullinen on.
Taitaa 1000e/ha olla pelkän istutuksen hinta. Lisäksi tulee mätästys ja taimet.
Paljon pitää vielä koneistutuksen hinnan laskea.
Tässä linkissa voisi laskea, että laikkumätästyksen teko istuksen kanssa kestäisi 2-kertaisen ajan pelkkään mätästykseen verrattuna eli hintaa istutukselle tulisi n. 350e/ha. Jos laskee vielä taimien käsittelyyn menevän ajan, niin istuksen hinta voisi olla n.500e/ha.
Alkaisi kiinnostaa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.1094873
Strategian valmistelussa on esitetty, että maa- ja merialueiden suojelutavoite nostettaisiin 30 prosenttiin ja kaikki vanhat metsät sekä turvemaat suojeltaisiin.
Heh.Heh.
Suomi on ojittanut turvemaita metsälle 5 milj.ha ja vähentänyt näin luonnollisia metaanipäästöjä 30 milj.tn vuositasolla. Hiidioksidi päästöjä ei ojitusalalta juurikaan tule. Suomen kaikki kasvihuonekaasupäästöt ovat luokkaa 56 ekv milj.tn/v.
Ei kai tätä ojitusalaa nyt aleta palauttaa luonnontilaan ja lisääämään kasvihuonekaasuja.
Nykyiset luonnon suot 4 milj.ha sitovat hiiltä 3,5 milj. tmn/v ja päästävät kasvihuonekaasu metaania 24 ekv tn/v.
Kaikki maailman suot pitäisi ilmastosyistä ojittaa ja metsittää. Näin ilmastotavoite olisi saavutettu.
Vaikea metsänhoidon paremmuutta on määrittää.
Ei suinkaan. Tässä on onnistuttu. Aukosta aloitettu. Puut keskikokoa 2 m3 ja 1000m3/ha. Uudistamiskulut metsänomistajalle 2..3% hakkuutilistä. Jos joka vuodelle olisi hakata tuollaista metsää hehtaari, niin hyvinhän tuolla toimeen tulisi.
Linkistä Lähteen salaliittoteorioita.
Lähde ei ole koskaan pitänyt avohakkuita taloudellisesti tai inhimillisesti kestävänä tapana hyödyntää metsää.
No jo on kumma, ettei avohakkuut ole olleet siunaus Suomelle niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin, kun Suomen metsien kasvu on noussut 1960-luvun ajoista 60 milj.m3/ nykyiseen 120 milj.m3/v ja metsissä on puuta enemmän kuin koskaan.Perinteisessä metsässä on puita. Eniten pieniä, sitten hiukan vähemmän keskikokoisia ja vielä hiukan vähemmän tukkikokoisia puita. Luonnonmukaisessa metsänhoidossa hakataan vain isoimmat tukkipuut, ja samalla luodaan kasvuolosuhteet uusille tukkipuille, toteaa Erkki Lähde.
Aivan määrämittaharsinta, jonka seurauksena Suomen metsät olivat olleet rappiolla vuosisatoja ja puiden kasvupotentiaali alentunut geneettisesti kasvamaan aina vain huonommin, kun suurimmat puut hakattiin. Määrämittaharsinnassa Suomen metsät olivat 10 metriä lyhempiä kuin nykyään aukolle uudistetuissa.
Jos painopiste kääntyisi enemmän sahateollisuuden puoleen, puulle tulisi pitkäaikaista käyttöä, joka sitoisi hiiltä. Sahaustähteestä selluteollisuus saisi raaka-ainetta omiin tarpeisiinsa. Tuottavuus paranisi ja työpaikkojen määräkin lisääntyisi, sanoo Erkki Lähde.
Ja painopistettä pitäisi muuttaa, vaikka metsänomistajien tavoite jo nytkin on tuottaa tukkipuuta aina vain enemmän per hehtaari ja se juuri sitoo hiiltä ja sahausjätteellä selluteollisuus, jonka voitot mahdollistavat paremman tukin hinnan, pyörisi vain muutaman viikon. Aukoilla uudistaessa Suomen metsissä voi olla puuta 1000 m3/ha.
Tohtorien 50 vuotta sitten kehittämä koivujen hävitysterrori on valtakuunallisesti suurimpia mo:jiin kohdistunut ryöstö ja mesän monimutoisuuteen vaikuttava rikos.
Täällä pohjoisessa tohtorien koivuviha kyllä oli metsänomistajan etu, kun tukkikoivua ei kasvanut eikä kasva vieläkään. Olisiko pitänyt kasvattaa vain koivukuitua?
Jos ojitusalue on vanha, niin sen hiilipäästöt on loppuneet.
Turpeen biomassan kuivapainoista puolet on hiiltä ja loput on sitten jotakin. Olisiko tuo loput sitten se kerros, josta hiili on hapettunut pois ja joka sitten turvekankaalla muodustuu pintaan eristekerroksesksi alempana olevan turpeen hiilen hapettumiselle eikä hiiltä enää vapaudu.
Maan päälle ilmaan jääneestä kuolleesta puustahan ei jää mitään jäljelle lahottasienten murentaessa sen ja hiilen hapettuessa.
