Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ei sopinut linkki tuohon alkuperäiseen.
Linkki 2.
Ei kuitenkaan kuulosta oikein uskottavalta.
Eipä niin, mutta Ojasen mukaan.
Rehevät suot, joita varmasti on suurin nyt osa ojitetuista soista luonnontilaisena päästävät sitten metaania, joka on pitkällä 100v aikavälillä ks.linkki 34-kertainen (lyhyempiaikaisella 30 vuoden periodilla 72-kertainen) hiilidioksidiin nähden. Sen poistuminen ojituksella kyllä korvaa hiilipäästöt, jos niitä nyt on.
Ks. Linkki 1.
Methane is an important greenhouse gas with a global warming potential of 34 compared to CO (potential of 1) over a 100-year period, and 72 over a 20-year period.
Linkin 2 sivulta 7/10 eri tyypin luonnon soiden metaanipästökeskiarvo olisi 6 milj.ekv tn/ha/v olettaen, että näitä kolmea tyyppiä jokaista on saman verran.
Siitä 4 milj.ha Suomen nykyisten luonnon soiden mettaanipäästöt olisivat +24 milj.tn/vja vähennettynä CO2-sidonta -3,1 milj.ekv tn/v tulisi kasvihuonepäästöjä kaikille Suomen luonnontilaisille soille n. 21 milj.ekv tn/v.Suomen 5 milj.ha ojitetut suot Ojasen mukaan päästävät metaania ja N2O-kaasuja vain +2,3 milj. ekv tn/v ( https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf), joten turvemaiden ojitus vähentää Suomen kasvihuoinekaasuja -5/4*21+2,3=-24 milj. ekv tn/v siihen nähden, että olivat luonnontilaisia.
Olipa vähäpuustoinen suo tai runsaspuustoinen, niin ilmastosyistä se pitäisikin ojittaa aina.
Puuki: Taisi mennä niin Ojasen tutkimusten mukaan , että vanhoilla ojitusalueilla kun suo on muuttunut kangasturvemaaksi, ei CO2-päästöjä välttämättä enää synny.
Ojasen mukaan turvekangas olisi metaaninielu −0,28±0,04g CH4/m2/vuosi.
Ojitus 80 cm tekee rehevän suon metsäpohjasta hiilineutraalin ja karu ojitettu suo olisi aina hiilineutraali.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Täällä Naturan ollessa suunnitteluvaiheessa, yksityismetsänomistajat hakkauttivat niiltä alueilta metsänsä, minkä ehtivät. Metsät olivat olleet jo jonkilaisessa suojeluksessa kauan, eikä lunastuksia vielä ollut maksettu. Näitä metsäalueita vielä laajennettiin Naturassa. En seurannut mikä oli suojelun Natura-syy noille metsille. Maanomistajat tekivät Naturalle muistopatsaan, joka näkyy maantielle, jota myöten ajelen aina silloin tällöin. Paikallislehdessä uutisoitiin metsänomistajien hakkuita luonnon tuhoamiseksi. Nyt näkyy kasvavan 7..9m männyntaimikko. Ei ollut luonnon tuho.
Emme tiedä Neuvostoliiton hajoamisen todellisia syitä
Neuvostoliitto l. Venäjän Imperiumi oli kasattu verisesti Venäjän sotilaallisesti valloittamista alueista. Siihen ei liitytty vapaaehtoisesti kuten Euroopan maat ovat liittyneet Euroopan Unioniin.
Venäjän imperiumi romahti, kun Venäjä ei enää pystynyt eikä halunnut maksaa imperiumin ylläpitoa.
Kurkikin varmasti tietää
No empä ihan niin tarkkaan tiennyt. Eikä oikein löydy mistään kuinka suuri osa Suomen Natura-aluesta 5 milj.ha on tiukasti suojeltu.
Arvaan nyt uudestaan: Suurin osa.
Suomessa Natura 2000-verkosto kattaa viisi miljoonaa hehtaaria. Tästä maa-alueita on kolme neljäsosaa ja vesialueita yksi neljäsosa. Kaikkiaan alueita on 1866, joista 87 Ahvenenmaalla. Pohjoisin Lappi kuuluu alpiiniseen vyöhykkeeseen, muu Suomi boreaaliseen.
https://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojelualueet/Naturaalueet
Perassic Park: Suomella ei ole tässä aiheen asiassa hätää, kunhan säännöt pysyvät samana kaikille.
Ja ovathan ne pysyneetkin esim Naturan osalta. Eu ei vaadi Suomen Natura-alueita (15% metsäalasta) tiukasti suojeltavaksi, vaan ovat Suomen omien päätösten seurauksena nyt sitä. Itämeren eteläpuolisissa maissa Natura alueet ovat käytännössä metsälouskäytössä.
Auki on muun muassa, tarjottaisiinko instrumentista jäsenvaltioille lainoja vai suoria avustuksia.
Kannattaisiko erota eurosta juuri nyt, kun olisi saatavissa EKP:n ilmaista(mahdollisesti) rahaa elvytykseen.
Valtion lainojen osto-ohjelma oli epäonnistunut toimi. Ne lainat, mitä on ostettu Suomen Pankkiin eivät auttaneet Suomen taloutta nousuun eikä saavutettu inflaatiotavoitetta. EKPn pitäisi antaa anteeksi nuo lainat ja jatkaa nyt setelirahoittamalla suoraan vain euromaiden infra-hankkeita.
Tuo EKPn raha vain työn kautta talouteen ei julkisen sektorin palkankorotuksiin.
