Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kurki: Suomi ei lämmitä omilla päästöillään maapallon ilmastoa.
MJO: Suomen CO2 päästöt on 8,7 tonnia/capital. Se on melkein tuplat esim. Ruotsiin ja Ranskaan. Suomessa tuotettu hiilidioksidi on ihan samaa kuin muuallakin.
Hiilijalanjäljen rinnalle pitää ottaa hiilinielujalanjälki, joka on suurempi.
Linkki: https://www.luke.fi/uutinen/metsien-hiilinielun-paivitetty-vertailutasolaskenta-valmistui/
Luken vasta laskema hiilinielu puutuotteiden kanssa vuosille 2020-25 on 27,64 milj.tn/v. En tiedä sisältääkö tuo maankäytön päästöt. En tiedä sitäkään onko tuo hakkusäästö kerrottu 1,35, joka sisältäisi sitten koko puun sitoman hiilen myös oksien ja juurten kasvun.
Luken laskemaan hiilinieluun pitää lisätä Suomen puuenergian (polttopuu, energiapuu, pelletit ym.) sisältämä hiili joka on n.10 milj.tn/v, koska se on uusiutuvaa ja jonka voidaan katsoa korvaavan fossiilisia polttoaineita.
Lisäksi siihen on lisättävä puujalosteiden (paperit, selluja kartonki) viennin sisältämä hiili, joka on 3,0 milj.tn (paperit) + 3,0 milj.tn (sellu) +3,15 milj.tn (kartongit) yhteensä 9,15 milj.tn vuodessa, jonka hiilisisältö on 3,67*9,15= 33,6 milj.tn/v.
Aivan kuten Norjankaan oljyvientiä ei lasketa Norjalle, vaan öljyn kuluttajamaille, ei Suomen metsäviennin hiiltä tule laske Suomen kontolle, jonka Luke on laskenut tuossa hiilinielussa Suomen kontolle.
Eli Suomen hiilinielu on todellisuudessa 27,64(Luke)+ 10(polttopuu)+33,6(hiilivienti)= n.70 milj.tn/v.
Kaikki Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 56 milj.tn/v.
Tolopainen: Suomen on turha ylläpitää öljynjalostamoja n. 5 milj t polttoaineen kulutuksen takia. Siitä ei jää kuin päästöt Suomeen, bensiiniä ja polttoöljyä kuitenkin tuodaan.
Suomen öljynkulutus on Suomen päästö. Nesteen ölynjalosteiden vienti ei ole Suomen päästö, vaan käyttäjämaiden.
Meillä olisi siitä syystä suurempi oikeus puskea kasvihuonekaasuja taivaalle.
Tasan eivät mene onnen lahjat. Eipä Norjakaan ole tasannut kenenkään kanssa ölyrikkauksiaan. Eikä laske hiilipäästöikseen öljyn vientiään. Säästänyt jo yli 1000 miljardin euron sijoitusrahaston, joka kasvaa edelleen ja jonka tuotto 5% mukaan vuodessa olisi jo lähes Suomen valtion budjetin suuruinen. Periaatteesa Norja voisi lopettaa verotuksen ja rahoittaa julkiset menot sijoitustuotoillaan.
Lainaus linkistä: <b>Miten tutkimustulokset</b> voivat heitellä näin? Eivät ne voikaan. Luken laskelmat eivät ole tutkimuksia, vaan kyse on siitä, millä tavalla asia raportoidaan EU:lle.
Luken tutkimukset näyttävät olevan ”politiikkaa”. Nyt kun meillä on ollut hallitus, jonka tärkein tehtävä on ilmaston muutoksen pysäyttäminen, niin Lukenkin laskema Suomen hiilinielu romahtaa.
Juuri näin.Ruotsissa ei polteta kivihiiltä 3 vuoden päästä enää ollenkaan, kun viimeiden kivihiilivoimala sujetaan.
Maassa toimii enää yksi hiilivoimala, joka aiotaan sulkea kolmen vuoden kuluttua. Myös Ranska on luvannut lopettaa hiilenpolton vuonna 2022.
https://yle.fi/uutiset/3-10756820
Helsingin energiatuotannon perusta on kivihiili eli voidaan sanoa, että Suomen kasvihuonekaasuongelma on Helsingin vihreiden hellimä kivihiilen poltto.
MJO: Siinä vaiheessa, kun jokainen Kiinalainen, Intialainen ja Afrikkalainen saavuttaa tolopaisen määrittämän ”itselle juuri sopivan” päästötason. Meillä alkaa olla katastrofaalinen tilanne.
Pitää kasvattaa samassa suhteessa hiilinieluja. Jos niitä hiilinieluja ei ole mistä kasvattaa, niin sitten pitää tyytyä siihen kulutustasoon, jossa päästöt jäävät alle nielujen.
Suomella on jo hiilitase kunnossa eli meillä nielut ovat suuremmat kuin päästöt. Meillä on hiilijalanjäki pienempi kuin hiilinielujalanjälki.
Suomi ei lämmitä omilla päästöillään maapallon ilmastoa.
Madridin ilmastokokous sitten vesittyi.
Kaikki suurimmat päästäjät Kiina, USA, Intia ja Brasilia ovat nyt ulkona. Enpä usko, ettei tämä vaikuttaisi EUn kunniahimoisiin tavoitteisiin.
<<<Mänty kestää keväthallaa paremmin. Kasvuvaiheessa olevista versoista vioittuu noin 50 %, jos pakkanen laskee -6 asteeseen. Kesähalloille mänty on sen sijaan kuusta arempi. Verson pituuskasvun alkamisen jälkeen jo -3 asteen pakkanen aiheuttaa pahoja vaurioita.”<<<
Ei kyllä vastaa minun kokemuksia männyn hallan kestävyydestä. On tullut sen verran tiiviisti seurattua hallojakin. Kerran oli männyntaimissa n.30…40cm kasvaimet ja kesähalla -7 Celssiusta heinkuun alussa. Hallalla ei mitään vaikutusta ja kasvoivat hallan jälkeenkin vielä 10 cm lisää.
Viimeinen paha keväthalla oli 2013 . Silloin keväthallaa oli täällä kasvun kannalta juuri herkimpään aikaan oliko 13.kesäkuuta myös -7 Celssius asteen luokkaa. Kuusen ja männyntaimilla kasvu oli juuri alkanut ja vuosikasvut 5 cm..15cm luokkaa. Kaikki kuusen kasvut tuhoutuivat, mutta männyn taimissa näin vain siellä täällä punertavaksi ja kaareviksi muuttuneita kasvaimia.
Kiertelin seuraavana päivänä kuusentaimikoita ja hain taimia, joihin halla ei olisi pystynyt ja löytyihän niitä. Ovat nyt merkattuna tulevien hallojen varalta miten siloin kestävät. Otin näistä kuusentaimista pistokkaita ja sainkin niistä minikasvihuoneessa juurrutettua 5 kappaletta, jotka ovat nyt maassa kasvamassa ja siirrän ne myöhemmin hallalle arempaan paikkaan seurattavaksi.
https://www.stat.fi/til/khki/2018/khki_2018_2019-05-23_kat_001_fi.html
Tilastokeskus ei paljasta linkissä metsien hiilinielulaskelmaa, jossa olisi eriteltynä nielut ja päästöt.
Lukellahan tällainen laskelma on linkissä taulukko 2, linkin sivulla 20. https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2019/04/luke-luobio_20_2019.pdf
Linkin mukaan 2017 Suomessa tuotettiin:
– sellua 7,7 milj.tn, josta vientiin meni 43% eli 3,3 milj.tn
– kartonkia 3,6 milj.tn, josta vientiin 98% eli 3,5 milj.tn
– papereita 6,6 milj.tn, josta vientiin 93% eli 6,1 milj.tn
Eli yhteensä Suomen paperi ja massatuotteiden vienti oli 12,9 milj.tn.
Viennin hiilisisältö on 3,67 *12,9 = 47 milj.tn.
Päälystetyissä papereissa pitäisi huomioida kaoliinipinnoituksen eli kiven osuus vähentävänä sekä tuontipuun osuus vähentävänä.
Vertailuna kaikki Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat n. 56 milj.tn/v.
AJ. markkinahakkuissa poistettuun runkopuuhun lisätään oksien ja juurten poistumat.
Mutta ei lasketa hakkuuylijäämän hiilinieluun oksien ja juurten kasvua?
Lukehan(https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2019/04/luke-luobio_20_2019.pdf…..taulukko 2. /sivu 20) on jo laskenut karikkeelle (oksat ja juuret) niinkin suuren hiilinielun kuin (kivenäismaat – 6,49 milj.tn/v ja org.maat + 1,71 milj.tn/v. ) KARIKKEEN NIELU YHTEENSÄ= – 4,78 milj.tn/v. Lisäksi ojituksen päästöjä n. +2,0 milj.tn/v ja puutuotteiden nieluja -6,49 milj.tn/v. Muut päästöt näyttäisi olevan merkityksettömiä.
Maaseudun tulevaisuudessa 4. joulukuuta oli hyvä selvitys hiilinielulaskennoista. Esimerkiksi jokainen EUn jäsenmaa voi itse valita hiilinielun vertailutasolaskelman laskentatavan. Lulucf-asetus ei vaadi maita käyttämään samanlaisia laskentamalleja, vaan komissio on halunnut jättää valtioille joustovaraa omista menetelmistään arvioida päästöjen ja nielujen kehitystä.
Joten ei ole mitään estettä arvioda esim. Suomen kemiallisen metsäteollisuuden viennin osuutta pois hiilipäästöistä aivan kuten Norjakin tekee vientiöljynsä suhteen ja huomioida puunpolton päästöistä vain puolet laskelmaan, kun ne päästöt eivät ole samanarvoisia kuin fossiilisten polttoaineiden.
Eikähän vertailutasolaskelmaa tehdä yhden vuoden lukujen pohjalta vaan 5 vuoden. Vastahan uutisoitiin Luken laskema 5 vuoden hakkuusäästö 120 milj.m3 eli 24 milj.m3/v. Linkki: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.557293
Eli Suomen metsien hiilinielu -1,35*24 – 4,78 + 2,0 -6,49 – 0,9*35 (olett. viennin osuus puolet hakkuupoistumasta 2019 70milj.m3 miinus polttopuu 5 milj.m3)= – 32,4 -9,27- 31,5 = -73,17 milj.tn/v.
Ja vaikka puun polton hiilipäästöt huomioitaisiin samanarvoisina kuin oljyn käytöstä tulevat, niin Suomen kasvihuonekaasutase olisi siinäkin tapauksessa positiivinen.
Vertailuna kaikki Suomem kasvihuonekaasupäästöt tilastokeskuksen laskemana 56 milj.tn/v.
