Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
<<<Kurjistuminen vain jatkuu tällä menolla.<<<
Ja persujen kannatus nousee.
Persujen kanta Suomen kasvihuone päästötavoitteista taitaa olla, että Suomen päästöillä ei ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta eikä vähentämiselle ole mitään perusteita, kun Kiinakin lisää hiilipäästöjään jo kuukaudessa sen verran rakentamalla hiilivoimaloita hamaan tulevaisuueteen asti kuin mitä Suomen kaikki kasvihuonekaasupäästöt ovat vuodessa.
Tuolla näkemyksellä näyttää kannatus raketoivan.
<<<<On väärin, että joku tienaa tekemättä mitään tuottavaa, ja yhteiskuntaa hyödyttävää.<<<
Valtiohan saa pääomatuloista verotuloja ihan mukavasti kuten metsänmyynneistä n. 30% verot, joka on jo metsänomistajan kannalta kipurajalla. Jos olisivat progressivisen verotuksen piirissä, niin se lopettaisi kyllä kaiken mielenkiinnon metsien omistukseen, hoitoon ja kasvattamiseen.
Yritysten voitoistakin eli omistajien voitosta ensin menee yhteisövero ja sitten omistaja maksaa vielä samasta voitosta saamastaan osingosta pääomaveron. Taitavat olla nuo verot yhteensä yli 40%. Sekin kipurajalla.
Niin kauan, kun muualla maailmassa on tämä erillinen pääomaverokäytäntö olemassa, se säilyy Suomessakin.
<<<Metsien tuhoutuminen happamoitumisen takia ainakin peruuntui aikoinaan tarkempien tutkimusten jälkeen.<<<
Vihreiden Satu Huttunenhan oli tämän rikkihuijauksen vetäjänä jonkin aikaa. Lopetti, kun selvisi Kuusamon routakokeissa, että maan ollessa koko kesän roudassa, neulasvauriot ja harsuuntuminen puissa olivat juuri niitä niitä nähtiinn 1980-luvun loppupuolella puissa Pohjois-Suomessa.
Vuosina 1985–87 Poihjois-Suomessa oli niin kylmää, että jos se olisi jatkunut, puuraja Suomessa olisi tipahtanut Oulujoelle. Siinä syy metsäkuolemiin. Ei ollut rikki.
Siellä missä lunta on alkutalvesta reilusti vähintään 20cm kuten täällä yleensä on, niin paras ja helpoin tapa tuhota myyrät on katsella hengitysaukot taimikolta ja lorauttaa niihin rotalle tarkoitetuja myrkkyrakeita. Näin on mahdollista löytää kaikki myyrät. Täällä tänä vuonna olen löytänyt myyrien hengitysaukkoja vain yhdeltä 4 ha taimikolta. Parina päivänä kävin suksilla läpi alueen. Vuosi sitten oli metsämyyrän syöntejä, mutta nyt niillä alueilla ei ole ollut hengitysaukkoja. Koskaan ei pääse yllättämään se tilanne, että myyräkanta olisi huipussaan kesällä ja tuhot tapahtuisivat silloin, kun tarkistaa joka vuosi talvella taimikoiden hengitysaukkotilanteen ja laittaa myrkkyrakeita jokaiseen vaikka siihen yhteen löytämäänsä. On vähän parempi tapa kuin jättäisi petojen (kettu ja lumikko) hoidettavkasi myyrät. Ketun jälkiä en ole nähnyt missään.
Myyrät ovat kasvissyöjiä eivätkä syö toisiaan.
Suomessa kun kasvihuonekaasutase on jo kunnossa (metsien hiilinielu n.80 milj.tn/v ja koko Suomen kasvihuonepäästöt 56 milj.tn/v), niin turpeen polttoa ei tarvitse lopettaa, vaan pitää nimenomaan lisätä. Se työllistää tuhansia suomalaisia koneyrittäjiä nytkin. Nämä työpaikat ovat elintarkeitä maaseudun pysymisessä asuttuna ja ovat juuri niitä oikeita työpaikkoja, jotka ensinnäkin työllistävät ja toiseksi tarjoavat julkisen sektorin ylläpitämiseen verotuloja.
Täysin mieletöntä lopettaa turpeenpoltto.
Vuonna 2014 turve työllisti 10 000 suomalaista. VTT laski: Turve työllistää yli 10 000 suomalaista – energiavero rasittaa. https://www.verkkouutiset.fi/vtt-laski-turve-tyollistaa-yli-10-000-suomalaista-energiavero-rasittaa-17353/
Suomen soihin on sitoutunut enemmän energiaa kuin Pohjanmeren öljyyn, sanoo Vapon toimitusjohtaja … Tutkijat tekevät pian turpeesta öljyä.
https://www.talouselama.fi/uutiset/suossa-on-suunnaton-aarre/e06b527b-64c2-3aad-8acd-3f3b25060be4
En ole käyttänyt puutuhkaa, kun ei ole ollut saatavana käsin levitettävässä muodossa rakeisena. RKP:tä minulla ollut käytössä koko sen ajan, kun sitä on valmistettu. Ostin pari lavaa RKP:ta muutama vuosi sitten varastoon, kun tuotanto lopetettiin, jota käytän paikkoihin, joissa ilmenee taimien kasvuhäiröitä. Ruiskulevitettävää booria on myös käytössä, jota olen käyttänyt ensiharvennus ikäisille kuusikoille.
Tuossa AJ.n linkissä epäonnistuneesta kuusentaimikosta, näkyy olevan muutama ihan hyvin kasvanut kuusi. Jättäisin ne kasvamaan. Olisiko näin, että kuusenmaimet eroavat geneettisesti toisistaan niin paljon, että osa (kloonit) niistäkin nyt jo soputui huonoon kasvuympristöön. Seuraava sukupolvi todennnäköisesti sopeutuisi vielä paremmin. Tai sitten on pienalaisia maapohjan ravinne-eroja. Kyllä kuusen jalostuksessa pitäisi olla mukana myös hallankestävyyden parantaminen. Noissa minun kovemmissa muokkauksissa, joissa kasvuhäiriöitä on aina ollut, ei pelkkä boori ole korjannut mitään. Kevyt lannoitus Rauta-PK:lla, jossa myös on booria, korjaa nopeasti ravinne-epätasapainon.
Mustakuusia istutin joskus 25 vuotta sitten moneen paikkaan. Hyvin kuusta kasvavaan turvekorpeen, tuoreelle kivennäismaalle ja mäntyistutustusten joukkoon aukolle kivennäismaalle. Yhtään puuta ei ole enää hengissä. Aluskasvuna ei kasva millään maapohjalla, kun on valopuu. Aukolla surkea kasvu männyn taimiin nähden ja vielä hallanarkaa. En tiedä mikä oli alkuperä, mutta alkuperä oli täysin sopimatonn puu näille korkeuksille. Lustossa Punkaharjulla on jotain sata vuotta vanhoja huonosti kasvaneita kuitukokoisia mustakuusia.
