Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Linkin mukaan metaanikaasun ekv=104 on 20 vuoden periodilla ja 28 100 vuoden periodilla.
Käytännössä metaanikaasu ilmakehässä katoaa 7 vuoden puoliintumisajalla 30 vuodessa eli oikeampi ekv sille olisi jotan ekv=70.
Methane in the Earth’s atmosphere is a strong greenhouse gas with a (GWP) 104 times greater than CO2 in a 20-year time frame; methane is not as persistent a gas as CO2< (assuming no change in carbon sequestration rates) and tails off to about GWP of 28 for a 100-year time frame.
CO2-kaasu on pitkäikäinen ilmakehässä yli 100 vuotta ja ekv=1
Methane has a large effect but for a relatively brief period, having an estimated lifetime of 9.1 years in the atmosphere, whereas carbon dioxide is currently given an estimated lifetime of over 100 years.
https://en.wikipedia.org/wiki/Atmospheric_methane
Methane in the atmosphere is eventually oxidized, producing carbon dioxide and water. As a result, methane in the atmosphere has a of seven years.
Vihdoinkin jääkausi alkaa? On tätä odotettukin. Nyt joudutaan siirtämään fossiilisten haittaverot uusiutuvalle energialle?
Pohjois-ja Etelänavan jäälaajuudet kasvaneet vuosien 1981-2010 tasolle (harmaa alua).
Linkki: https://sunshinehours.net/2020/03/14/sea-ice-extent-global-antarctic-and-arctic-day-73-2020/
Tapauksissa, joissa kaikkia mäntyjä ei ole syöty vaan maittavimmat, lienee kysymys hirvikannan koosta eli on alempi kuin sillä, missä kaikki on syöty. Typellä kasvatetut perunat ovat kyllä syömäkelvottomia. Voisi ajatella, että typellä sitten olisi jokin osuus maittavuudessa, mutta liika typpi on taimen kannalta taas huono asia.
Olisiko edes Trico auttanut tuossa kuvan tapauksessa, jossa kaikki taimet on syöty pilalle?
Saisiko taimiin jonkin muun maun siirrettyä maan-juuriston kautta esim. pippuria tai chiliä neulasiin. Olisi hirville liian tulista.
Mitenkäs lasket CO2:n hajoamisen vaikutukset mukaan ?
Hiilidioksidi on hitaasti hajoava ja ekv=1. Eihän siinä ole mitään laskettavaa. CO2-päästöille on olemassa luonnon omia nieluja, jolloin sen taso pysyy vakaana pitempiä aikoja ellei sitten tule häiriötä kuten nyt ihmisen toiminta.
Metaani taas hajoaa n.10 vuodessa ja sen kasvihuonekaasuvaikutus on ilmoitettu olevan ekv=25 kertainen hiilidioksidin vaikutukseen nähden eikä sille oikein ole muita nieluja tällä hetkellä kuin oma hajoaminen.
Tämän haluasin selvittää:
A) vastaako kerroin 25 yhden vuoden metaanipäästöyksikköä
B) vai 10 vuoden kumulaatiota metaanipäästöistä, joka on n. 5 yksikkoä (1,0+0,9+0,8+0,7+0,6+0,5+0,40,3 0,2 0,1=n. 5), jonka verran ilmassa metaania on sitten niin kauan kuin metaania tulee sen 1 yksikön verran vuodessa.
Jos vastaa vaihtoehtoa A, niin silloihan tuo kasvihuonakaasuvaikutus ekv=25 metaanille pitäisi vielä kertoa 5:llä, kun ilmassa todellisuudessa onkin n. 5 yksikköä.
Arvelen kuitenkin, että metaanin ekv=25 olisi laskettu kohdan B mukaan.
Tolopainen: Korttitalot sortuu ja talousjärjestelmät kaatuu. Kohta ei ole enää ilmansasteet ongelmana, vaan se mistä ostaa päivittäinen sapuska. Jos käsidesiputeli maksaa nyt 21€, arvatkaa mitä maksaa kilo sokeria vuoden päästä, ei taida 100€ riittää.
Vuonna 2009 Suomen BKT romahti -8%. Tuskin nyt siihen päästään kiitos Sipilän KIKYn, joka pelasti Suomen ettei ay-liike päässyt ulosmittaamaan yritysten voittoja tältä viimeiltä nousukaudelta. Lamaan mennään nyt yritykset paljon paremmassa kunnossa.
Jos metaani hajoaisi esim. kahdessa vuodessa,…
Puuki: Metaanin puoliintumisaika on 8 vuotta ilmassa.
Niinkuin minä en sitä tietäisi.
Metaanin elinikä ilmakehässä on vain noin kymmenen vuotta, mutta sen ilmakehää lämmittävä vaikutus on 25 kertaa suurempi kuinhiilidioksidilla.
A.J:n linkin sivulta 7/10 eri tyypin luonnon soiden metaanipäästökeskiarvo olisi 6 milj.ekv tn/ha/v olettaen, että näitä kolmea tyyppiä jokaista on saman verran.
Siitä 4 milj.ha luonnon soiden metaanipäästöt olisivat +24 milj.tn/v ja vähennettynä hiilisidonta -3,1 milj.ekv tn/v tulisi kasvihuonepäästöjä kaikille Suomen luonnontilaisille soille n. 21 milj.ekv tn/v.
Suomen 5 milj.ha ojitetut suot Ojasen mukaan päästävät metaania ja N2O-kaasuja vain +2,3 milj. ekv tn/v, joten ojitus vahentää Suomen kasvihuoinekaasuja -5/4*21+2,3= 24 milj. ekv tn/v.
Laskettaan tämä huomioiden Suomen kasvihuonekaasutase tänä vuonna.
Päästöt energiasektorilta +56 milj.ekv tn/v
Nielu maankäyttösektorilta puutuotteiden kanssa -28 milj.ekv tn/v (LUKE)
Tämän vuoden hakkuusäästönielu 11 milj.m3, joka vastaa -14 milj.ekv tn/v .
Ojitettujen soiden metaanipäästöjen väheneminen -24 milj. ekv tn/v
Suomen kasvihuonekaasutase vuonna 2020 on tasapainossa:
+56-28-14-24= -10
