Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Remie: On kerrottu että yhden kuution puun poltto tuottaa 1000kg hiiltä.
Ei pidäkkään paikkansa. Se on mahdotonta. Ei synny poltosta hiiltä (C), vaan hiili palaa(yhtyy kahteen happeen O2) hiilidioksidiksi (CO2) .
Tuohon laskelmaani pitäisi vielä sisällyttää pitempiaikaiset hiilivarastot puutavara ja juuristo.
Tuossa alla olevassa taulukossa vuosille 2021… 25 puutuotteet olisi nielua -6,90milj.tn/v ja kangas- ja orgaanisten maiden yht. hiilinielu – 4,78 milj.tn/v eli yhteensä lisää hiilinieluun n. -11,7 milj.tn/v.
Hiilinielu siis -32,4 -11,7= – 44,1 milj.tn/v
Hiilinielussa mielestäni pitäisi vielä huomoida se, että puunjalostusksesta Suomen oma hiiliosuus on vain 10% ja vienti laskettava käyttäjämaiden kontolle.
Linkin taulukko 3./sivu 20.
Linkki: https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2019/04/luke-luobio_20_2019.pdfHiilivaraston muutokset ja KHK-päästöt—-Korko 3,5%
2011–2015 (Mt CO2ekv. yr-1)2016–2020 (Mt CO2ekv. yr-1)2021–2025 (Mt CO2ekv. yr-1)2026–2030 (MtCO2ekv.————————————————————– 2011-15 2016-20 2021-25 2026-30
Puuston biomassa (CO2) MtCO2ekv.yr-1 -36,83 -26,04 -25,95 -26,13
Kangasmaat, kuollut puu ja karike (CO2) -8,41 -8,72 -6,49 -6,74Orgaaniset maat, kuollut puu ja karike (CO2) 5,19 4,07 1,71 1,05
Puusto ja maa yhteensä (CO2) -40,05 -30,69 -30,73 -31,82
Ojituksen päästöt (N2O) 1,92 1,92 1,92 1,92
Ojituksen päästöt (CH4) 0,92 0,92 0,92 0,92
Kulotus (CO2, CH4, N2O) 0,0013 0,0013 0,0013 0,0013
Typpilannoitus (N2O) 0,0124 0,0124 0,0124 0,0124
Puutuotteet (CO2) -3,76 -8,02 -6,90 -6,45
Metsien hiilinieluilman puutuotteita -37,20 -27,84 -27,88 -28,97
Metsien hiilinielu puutuotteiden kanssa -40,95 -35,86 -34,77 -35,4</div>
Puuki: Hiilinielulaskelmat menee siis uusiksi. 5 vuotta sitten taisi kok.kasvu olla n. 107 milj. m³/v . Nyt siihen pitää lisätä 5 vuoden lisäkasvu ; keskimäärin 120 / 5 = 24 milj.m³/v. Ei haittaa yhtään viime vuoden tavallista isommat hakkuumäärät. Varsinkin kun hakkuumäärät on pudonneet tänä vuonna ja ensi vuonna sama juttu.
Mistähän tuo lisäkasvu 120 milj.m3 tulee?
MaalaisSeppo: Mitenkähän hiilimarkkinat toimisivat?
Linkin sivu 6/ Hilikaupalle on jo malli. https://www.lehtiluukku.fi/lehti/metsalehti/_read/21-2019/229588.html
Hiilikaupalle olisi kaksi mallia. Hiilikorvaus ja hiilivuokra.
Hiilikaupassa ei ole mitään järkeä, jos rahat siihen pitää ottaa valtion pussista. Rahan pitää tulla mieluummin ulkomailta, sillä muutenhan se olisi kotimaista nollasummapeliä, jonka vaikutus olisi työttömyyden kasvattaminen.
Sellutehtaathan ovat energian suhteen yliomavaraisia.
Kemissä 50 000 tonnin öljynkulutuskin loppuisi.
<span class=”st”>Polttoöljy aiotaan korvata puun kuorinnasta saatavalla tuotekaasulla. Jos tuotekaasua ei käytettäisi, polttoöljyä kuluisi 48 000 tonnia vuodessa.</span>
https://www.lapinkansa.fi/kemin-biotuotetehdas-suoltaisi-sellua-ja-sahkoa-te/165463
Maaseudun alasajoa:
Uutisissakin kannanotot nyt hiilinielun puolittumisen jälkeen ovat ihmeelliset. Soimakallio näkee metsien käytössä pelastuksen ja eilen illalla joku -siantuntija sanoo, että maatouden on nyt vähennettävä valtavasti päästöjä ja otti esille turvepellot. Turvepellot ovat etupäässä Pohjanmaalla ja pohjoisessa ja nurmiviljelyssä yhteensä 250 000 ha. Nurmen kuivasato 3000 kg/ha sitoo hiitä 1,50 tn/ha, joka vastaa hiilidioksidina 3,67*1,5 tn/ha= n. 5,5 tn/ha/v, Se vastaa jokseenkin turvepelloille Luken laskemiaa 6,0 tn päästöä/ha/v menee eläinten suoliston ja lietelannan kautta takaisin peltoon.
Kukaan ei puhu kivihiilipäästöjen leikkaamisesta, joista löytyy jotain 15 milj.tn edestä turhia hiilidiksidipäätöjä, joka määrä vastaa uuden laskelman hiilinielun pienentymistä.
Maatalouden kokonaispäästöt ovat 6,5 milj.tn/v eikä siinä ole huomioitu nurmen ja viljankasvun yms. sitomaa hiiltä, joka palaaa maahan tavalla toisella.
https://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2019/08/Regina_Pellonpiennar-8-2019.pdf
Lisäksi vielä turpeennosto pitäisi lopettaa, joka tarjoaa maaseudun konemiehille tuhansia maasetutyöpaikkoja.
Puuki: ”Ravinteet muuttuu metaaniksi” – noinhan se käy kun on oikein vilkas mielikuvitus. ei muuten. Typpeä voi haihtua, jos sitä ei oteta talteen muuten, mutta muut ravinteet säilyy lannassa.
Noinhan se on, että typpeä vähän menetetään ja hiidioksidipäästöjäkin tulee vain murto-osa 10% öljyn poltosta. Suurin osa hiilestä jää kuitenkin lantaan.
Maatilan biovoimala.
Kyseessä on hiilineutraali, uusiutuva ja päästötön energiantuotanto, jossa mädättäjäbakteereilla on tärkeä rooli. Syötteet mätänevät ja kaasuuntuvat noin 40 asteen lämmössä.
Lisäksi lietelannan sisältämä hiili varastoituu peltoon.
Biovoimala on hiilinielu.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/suomalainen-maaseutu/artikkeli-1.216404
