Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä siellä turpeen alla on hienojakoisempaakin vettä pitävää maata, kun soistunut. Jos minulla olisi, niin kunnon ojat 10..12m välein ja ojamaat tasaiseksi kerrokseksi ojan molemmin puolin. Maapohja lämpiäisi ja mikrobitoiminta vauhdittuisi. Pintakasvillisuus jäisi päälle tulevan maan alle lahoamaan ja vapauttamaan nopesti ravinteita istutetuille taimille.
Onhan näitä muitakin arvioita nykyisten luonnontilaisten soiden 4 milj.ha plus muiden turvetta kasvavien paikkojen hiilinielusta esim 5 milj.tn/v.
Ojasen luonnon soiden metaanille antama päästöalaraja on sama kuin hiilensidonnalle antama ekv-grammoina, mutta ylläraja on kuusinkertainen. Tuo jo antaisi ymmärtää, että luonnon suot olisivat päästö, mutta kuinka paljon hiilinieluun nähden, jää arvailtavaksi. Minä oletin varovasti 3-kertaista.
CO2-nielu −50… ………. –100 ekv gCO2/m2/vuosi
Metaanipäästö +50(25*2) … +625 (25*25) ekv gCH4/m2/vuosi
Kun luonnon suot ovat metaamin vuoksi päästö ei nielu, niin turpeen polton päästöille sieltä ei ole suoraan apua. Mutta ehkä epäsuorasti.
Jos summaisi luonnon soiden ja ojitettujen soiden päästöjä ja nieluja niin:
– metaanipäästö lt-suot 4 milj.ha +9,3 milj.tn/ (Ojasen atamien lukujen mukaan)
– hiilinielu lt-suot 4 milj.ha -3,1 mulj.tn/v (Ojanen)
– ojiteut suot 5 milj.ha päästö +2,3 mil.tn/v (Ojanen)
Ojitetujen soiden osalta metaanipäästöt laskevat luonnon soihin nähden 5/4*9,3-2,3( mukana N2O)+3,1= 11,6-2,3+3,1= 12,4 milj.tn eli tämän verran turpeen polton päästöt voisivat olla nyt verrattuna siihen, että kaikki suot olisivat luonnontilaisia.
Tuo 12.4 milj.tn/v kasvihuonekaasuja vastaisi turpeella 1/0,7*12,4= 17,7 milj.m3 turpeen polttoa.
Turpeen polttoa voi nostaa reilusti nykyisestä.
Puuki: CH4 :n päästöt ei lopu suoltakaan sen ilmassa hajoamisen jälkeen n. 12 vuoden kuluttua. Joka vuosi päästöjä tulee ainakin jonkin verran lisää.
Jos metaani hajoaisi esim. kahdessa vuodessa, niin siitä tulisi ilmastoa lämmittävä yksinkertainen vaikutus eli juuri tuo 25 kertainen ekv-päästö hiilidioksidin vaikutukseen nähden vuodessa aina.
Mutta miten tuo n.10 vuoden aikana tapahtuva hajoaminen, joka kumuloi metaania? Kuinka moninkertainen ilmastoa lämmittävä vaikutus sillä olisi? Varmasti enemmän kuin 25 kertainen.
AJ: Ei Kurki ehkä kaikkia soita kannata ojittaa, ainoastaan ne joissa puun kasvu kompensoi turpeen hupenemisen aiheuttaman hiilipäästön ja typpioksiduulin päästön JA joilla voidaan kasvattaa kannattavasti puuta.
Tuo on hyvä peruste rajata, ettei kaikkia luonnon soita kannata ottaa metsätalouskäyttöön.
Ennallistamiselle ei taida olla hyviä perusteita. Mielluummin kannattaa muokata ne vähät alat niin, että turve saadaan haudattua kivennäismaan alle ja pysyvät metsämaana.
On aika järisyttävää, että ojitettujen turvemaapohjien kasvihuonepäästöt luonnon soiden valtavien metaanipäästöjen vuoksi ovatkin parempia ilmaston kannalta.
Tuota mietin miten pitäisi ymmärtää tuo 10 vuoden aikana kertynyt metaanikasa ilmassa. Pitääkö kerroin olla 3*5=15 metaanipäästön vaikutukselle kasvihuomekaasuna Ojasen laskemasta hiilinielusta 3,1 milj.tn ha/v 4 milj. ha luonnon soille.
Vai olisiko tuo kasa huomioitu jo kertoimessa 25 ekv.
Ojanen:
Luonnontilainen suo Hiilinielu −50…–100gCO2/m2/vuosi => −50… –100 ekv gCO2/m2/vuosi
Luonnontilainen suo Metaanipäästö 2–25gCH4/m2/vuosi => +50(25*2) … +625 (25*25) ekv gCH4/m2/vuosi
Luonnontilaiset suot 4 milj.ha ovat reilu kasvihuonekaasupäästö metaanin päästön vuoksi, joka on n. 3 ? (vai pitäisikö olla n. 15 (3*5)-kertainen) kertainen eli 3*3,1 milj.tn/v= 9,3 milj.tn/v hiilensidontaan 3,1 milj.tn/v(Ojanenen) (CO2) nähden. Metaania kasautuu ilmakehään 10 vuoden ajaksi, jonka jälkeen uusi päästö ei lisää kasaa.
Ojanen ilmoittaa ojitettujen soiden 5 milj.ha maapohjien kasvihuonekaasupäästöiksi:
•maaperän CO2:±10(Ojanenym.2014)
•maaperän N2O:+1,2±0,2*(Ojanenym.2010&VMI10)
•maaperän CH4:+0,8±0,4*(Ojanenym.2010&VMI10)
•ojien CH4:+0,27±0,04*(Minkkinen&Ojanen2013&VMI10
•maaperäyhteensä:+2,3±10 milj.tn/v.
Eli kaikki luonnon suot oikeastaan pitäisi ojittaa metsätalouskäyttöön, että Suomen kasvihuonekaasu päästöt vähenisivät. (Päätelmässä N2O-päästöjä ei huomioitu)
Pääministeri Rinne SK:ssä: Turpeen verotuki loppuu
Ja kaikki ymmärtävät tämän Rinteen viestin niin, että verorasitusta vähennetään ja kaikillehan sellainen sopii, mutta todellisuudessa verorasitusta kansalle lisätään.
Ovelaa harhautusta.
Suomalaisten käyttötileillä rahaa 80 miljardin edestä.
Luulisi miljardit löytyvän heti tuolta kaikkiin sellutehdashankkeisiin.
https://www.aamulehti.fi/a/a3992e58-6c01-486f-bbf5-2f73a630ed87
