Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Linkin taulukko 3.
Linkki: https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2019/04/luke-luobio_20_2019.pdfMitenkähän tuo ensimmäisen rivin ”Puuston biomassa” on laskettu, kun ei ole selitystä.
Mielenkiintoista todeta, että taulukon mukaan kangasmaat (kuollut puu ja karike) onkin huomattava hiilinielu.
Eikä ole hienojuurista mitään.
Hiilivaraston muutokset ja KHK-päästöt—-Korko 3,5%
2011–2015 (Mt CO2ekv. yr-1)2016–2020 (Mt CO2ekv. yr-1)2021–2025 (Mt CO2ekv. yr-1)2026–2030 (MtCO2ekv.————————————————————– 2011-15 2016-20 2021-25 2026-30
Puuston biomassa (CO2) MtCO2ekv.yr-1 -36,83 -26,04 -25,95 -26,13
Kangasmaat, kuollut puu ja karike (CO2) -8,41 -8,72 -6,49 -6,74Orgaaniset maat, kuollut puu ja karike (CO2) 5,19 4,07 1,71 1,05
Puusto ja maa yhteensä (CO2) -40,05 -30,69 -30,73 -31,82
Ojituksen päästöt (N2O) 1,92 1,92 1,92 1,92
Ojituksen päästöt (CH4) 0,92 0,92 0,92 0,92
Kulotus (CO2, CH4, N2O) 0,0013 0,0013 0,0013 0,0013
Typpilannoitus (N2O) 0,0124 0,0124 0,0124 0,0124
Puutuotteet (CO2) -3,76 -8,02 -6,90 -6,45
Metsien hiilinieluilman puutuotteita -37,20 -27,84 -27,88 -28,97
Metsien hiilinielu puutuotteiden kanssa -40,95 -35,86 -34,77 -35,4Remie: Jos puukin tieto pitää paikkaansa, ja tieto vuotaa päättäjille niin seurauksena voi olla puunkaato kielto.
Päättäjille kannattaa välittää myös tieto siitä, että Suomen metsien kasvu 110 milj.m3/v kasvattaa puiden hienojuuria vuosittain 110*1,84 milj.tn eli n.200 milj.tn.
Hiilidioksidiksi muutettuna 3,67*0,5*200= 367 milj.tn vuodessa.
Puuki: Kun esim. isohkon männyn (30 cm rklpm) biomassa on rungon, latvuksen, oksien, neulasten , kannon ja paksujuurten osalta 460 kg, niin hienojuuria puulla voisi olla jopa n. 1840 kg.
Puu (30cm rklp) olisi runko+lisät noin 1 m3 kokoinen biomassaltaan. Kivennäismaan päällä kasvavavien mäntyjen hienojuuria olisi painoltaan 0,3*0,46* 1840/460* 80 milj.tn= 44 milj.tn, kun oletetaan noiden mäntyjen osuudeksi hakkuupoistumasta kolmannes.
Eli maahan jäisi hakkuista hiiltä puolet biomassasta eli 22 milj.tn/v, joka vastaa hiilidioksidia 3,67*22= 80 milj.tn /v.
Mikähän tämän hiilen kohtalo on, kun männyn juuret kivennäismaan paalujuuressa voivat ulottua metrien syvyyteen? Jäädä hiilenä maahan pitemmäksi aikaa vai hapettua ilmaan nopeasti?
Pitempi aikaisena hiilivarastona se vastaisi jo yksin enemmän kuin kaikki Suomen kasvihuonepäästöt 56 mil.tn/v.Planter: Täysin samaa mieltä kuin Kurki. Olisi pitänyt ja pitäisi saadaa päästöjä aiheuttavien raaka-aineiden tuottamis/jalostamis/käyttö-ketjujen käsittely yhdenmukaiseksi.
Tavaravirrat rajojen yli pitäisi jakaa sen sisältämän hiilimäärän mukaan kahteen ryhmään. Kaikki fossiiliset polttoaineet ja muu hiiltä sisältävä tuotanto kuten puu ja sen jalosteet omanaan ja sitten muut vain vähän hiiltä tai ollenkaan sisältävät tuotteet kuten esim. autot ja metallit, koneet jne. omanaan.
En tiedä miten on päädytty tällaiseen epäreiluun jaotteluun, että fossiiliset polttoaineiden (öljy, hiili, maakaasy) päästöt lasketaan käyttäjämaiden kontolle ei tuottajamaiden muilta osin kuin mitä itse käyttävät. Kun taas kaikki Suomenkin kannalta huomattavat metsänjalosteiden sisältämät päästöt kaikki tuotantomaiden kontolle, vaikka käyttävät niistä vain murto-osan. Vientiin menee 90%.
Lisäksi puuenrgian hiilipäästöt pitää laskea pois Suomen hiilipäästöistä, sillä ovat luonnon kiertokulkuun kuuluvaa uusiutuvaa energiaa, joka CO2 määrää ilmassa ei lisää toisin kiun fossiiliset. Niiden päästöt tulevat miljoonien vuosien aikana syntyneistä hiilivarastoista ja lisäävät maapallon CO2 määrää ilmassa.
Uusiutuvat puuenergiapäästöt on epäreilusti jaoteltu samaan luokkaan fossiilisten kanssa.
Suomen ja pohjoismaiden kohdalla on tehty hiilinielulaskelmissa aivan eeppiseksi luokiteltava virhe.
Kun Suomen osalta huomioidaan puujalosteiden vientiosuus ja eneriapuu pois Suomelle lasketuista hiilipäästöistä, joka olisi oikein, niin Suomi on jo nyt ja on aina ollut kasvihuonekaasujen osalta neutraali.
Juuri näin. Olen kuuluttanut jonkun muun tahon esim. Metsäkeskukset tekemään näitä hiilinielulaskelmia rinnalle.
Ensiksi saattaa hiilipäästöjen periaatteet ”kenelle kuuluvat” yhdenmukaisiksi ja tarkoitan hiiltä sisältäviä tuotteita kuten öljyä ja puutuotteita.
Esimerkiksi kun kaikkia öljyn hiilidioksidipäästöjä ei lasketa tuottajamaan päästöisi kuin vain oman kulutuksen osalta, niin vientiöljyn päästöt lasketaan sitten käyttäjämaiden päästöiksi. Samoin Suomen metsäjalosteiden osuutta esim sellu kokonaan ei tule laskea Suomen päästöiksi kuin vain Suomen oman käytön osalta ja sitten vienti niiden käyttäjämaiden osuudeksi.
Laittamalla periaatteet yhdenmukaisiksi jo nyt Suomen koko kasvihuonekaasutase on ylijäämäinen.
Tuohon henkilökohtaiseen hiilen kulutukseen en ota kantaa, vaan tähän viralliseen Luken tekemään viralliseen hiilinielulaskelmaan.
Alla LUKEn tekemä virallinen vertailu-hiilinielulaskelma vuosille 2021-25 Lulucf- asetuksen mukaan eri hakkuumäärillä ja tuottoprosenteilla, jossa Suomen hiilipäästöiksi on luettu metsävientijalosteiden esim. sellu sisältämät hiilipäästöt. Suomen oma osuus ja omat päästöt metsäjalosteista on luokkaa 10%.
Kun metsäviennin osuus 90 % poistetaan kuten Norjankaan öljyn vientiä ei lasketa Norjalle vaan käyttäjämaille, niin Suomessa voidaan hakata koko vuotuinen kasvu 115 milj. m3/v ja silti kasvihuonekaasutase on positiivinen, jota Suomi virallisesti tavoittelee vasta vuodelle 2035.Näin Suomen metsien hiilinielun laskentakaava vuosille 2021-25 olisi:
METSIEN KASVU – luonnollinen poistuma – 0,1*hakkuupoistuma :Eli 0,9*115- 0,9(10- 0,1*85)= (0,9 on kasvun muutokerroin hiilidioksidiksi)
103,5-=0,9(10-8,5)=103,5-16,<wbr />65= 86 milj.tn/v
Ja Suomen kaikki kasvihuonepäästöt ovat vain 56 milj.tn /v.
Linkistä löytyy kaikki vuoden 2017 Suomen kasvihuone päästöt vuodessa. jotka ovat 56.1 milj.tn/v.https://tilastokeskus.fi/til/<wbr />khki/2017/khki_2017_2018-05-<wbr />24_kat_001_fi.html
Liitetaulukko 1/https://www.luke.fi/wp-<wbr />content/uploads/2019/04/luke-<wbr />luobio_20_2019.pdf
Korko 2,5% 3,0% 3,5% 4,0%
Puuston kasvu vuosina 2021-25 2021–25 2021–25 2021–25
Puuston kasvu (koko maa) 114,9 114,0 113,2 112,4
Poistuma 81,4 88,2 93,7 98,2Luonnonpoistuma 8,0 7 ,9 8,0 8,0
Hakkuut 70,7 77,6 83,0 87,6-Ainespuukertymä 65,0 71,8 77,3 81,7
-Energia runkopuu 5,7 5,8 5,8 5,8
(sis. polttopuun)
-Energia 5,3 5,3 5,3 5,3
ainespuukokoinen
Metsähake ja polttopuu 9,3 10,2 11,00 11,6Puuston hiilinielu 42,7 33,5 26 19,9
milj. tonnia CO2ekv. vuodessa
