Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Sitä en ymmärrä, miten työntekijöiden palkkaveron korotus voisi aiheuttaa työpaikan konkurssin, kun veronmaksajana on työntekijä.
Sinähän itse kerroit jo miten, että verottajan korotettua palkkaveroa, palkkaa pitää saada lisää, että ostovoima säilyy.
Kurki:”Miten palkkaverotus vaikuttaa kilpailukykyyn?”
….. Metsämies: Palkanmaksajien ostovoiman heikkenemisenä. Toinen vaihtoehto, korkea verotus vaatii teollisuudelle kalliita palkankorotuksia, että elintaso säilyy. Siinä pari esimerkkiä.
Kurki:”Miten palkkaverotus vaikuttaa kilpailukykyyn?” ….. Palkanmaksajien ostovoiman heikkenemisenä. Toinen vaihtoehto, korkea verotus vaatii teollisuudelle kalliita palkankorotuksia, että elintaso säilyy. Siinä pari esimerkkiä.
Eihän kokonaispalkkakustannukisa voi nostaa, kun se vie nolla-tulosta tekevän yrityksen tappiolle ja mahdollisesti konkurssiin, kun menee kilpailukyky kilpailijoita korkeammilla palkkakustannuksilla tai lievemässä tapauksessa yrityksellä onkin varaa vielä korottaa tuottavuutta (ilmoittautuisit vapaaehtoiseksi pois potkaistavaksi) palkankorotuksia vastaavalla irtisanomisten määrällä ja säilyttää 0-tulos toiminta.
Haluaisitko laittaa yrityksen, jossa työskentelet, konkurssiin ja menettää työpaikkasi hallituksen palkkaveron korotuksen vuoksi?
Kurki tuossa peräänkuulutti palkkojen tasausta kilpailijamaiden palkkojen kanssa. Niinhän se on jos meillä olisi verotaakkakin samanlainen.
Verotus on jokaisen maan oma asia. Se ei kuulu kilpailukykykeskusteluun millään lailla. Vaaleissahan verotus ratkaistaan. Mutta nimellispalkat sos. kustannuksineen eivät voi olla korkeammat kuin kilpailijamaissa. Jos ovat ei ole yrityksiäkään, jotka työllistäisivät.
Silloinhan pitäisi myös koko tuotantoketju tasata raaka-aineen hinnasta lähtien. Ymmärtääkseni nyt metsäteollisuuden yhtenä huonon menekin syynä on edullinen keskieuroopan saha ja sellupuu.
Raaka-aineen tasaa normaaliaikainen saksalainen hintaso tukki 70..80 e/m3. Nythän laskennut hintataso siellä johtuu metsäkuolemista. Ei ole normaali.
Minä en aja metsäteollisuuteen huonoja palkkoja, vaan samansuuruisia palkkoja kuin kilpailijamaissa. Kun ollaan yhteisvaluutassa, niin meillä ei voi olla korkeampia palkkoja kuin kilpailijamaissa. Vasta solmitut palkkankorotukset lohkaisevat metsäteollisuusyritysten viime vuoden voitoista n. 10% sen 3,3% kahdessa vuodessa samaan aikaan, kun metsätuotteiden hinnat syöksyy. Tänä vuonna metsäteollisuus todennäköisesti menee tappiolle.
Puun hinta laskee ja palkat nousee. Sellupuun hinta sellun hinnasta on muutaman prosentin, kun huomioidaan muut biotuotetehtaan tuotteet, joita puusta saadaan esim. omaa kulutusta vastaava sähkö (mustalipeä) ja ylijäämäsähkön myynti.
Sellun hinnasta 600 e/tn kuitupuun tuottajan osuus on noin. 6 m3* 15 e/m3=90 e ja siitä vähennettynä vero -30%= n. 63 e eli 10% luokkaa. Tietenkin sahatavarassa kantohinnan osuus on sitten paljon enemmän. Sielläkin kannattavuutta on ylläpidettävä muiden kilpailijamaiden mukaisilla palkoilla ja puun markkinahinnalla. Suomi on syrjässä keskuksista ja sen vuoksi meillä tämän kustannuksen vuoksi palkkakustannusten tulisi olla 5…10% alemmat kuin lähenpänä kulutuskeskuksia olevissa kilpailijamaissa kuten esim Saksassa.
Nyt rommaa.
Saksassa kuusitukin hinta 25 e/m3.
Raakaoljyn hinta romahtanut (WTI)20 senttiä/litra ,—- (Brent) 22 senttiä/l—- Urals (Nesteen käyttämä) 33 senttiä/l.
Tilausöljy vielä 90 sentin kieppeillä ja toivottavasti laskee kymmeniä senttejä ja kannattaisi jo tilata, kun vielä Saudi-Arabia on uhannut lisätä tuotantoaan. Viime syksynä piti maksaa 1000 litrasta 100 senttiä/l.
Onneksi Suomessa tehtiin Sipilän kikyä viime huippusuhdanteen 2016–2018 aikana eikä metsäteolliuutta ay-liike päässyt tuhoamaan tällä kertaa ulosmittaamalla voitot, vaan voitot jäivät nyt Suomen historiassa ensimmäistä kertaa noususuhdanteessa yrityksille, kuten aina muualla maailmassa näin on tapahtunutkin eli matalasuhdanteeseessa on puskureita käytössä. Tosin saatinhan näitä tappiota lisääviä lukuja taas tyypillisesti lisättyä alkuvuonna lakkoilulla ja uusilla palkankorotuksilla.
Lisäksi metsäteollisuus on vähävelkainen ja sekin tukee nyt, kun syöksytään.
Täällä pohjoisessa Suomessa (entisen Oulun läänin eteläraja) avohakkuille ei ole vaihtoehtoja. Huomattava osa metsäpinta-alasta on edelleen vajaatuottoisia metsiä, joidenka kasvurajoite on maapohja ja joissa on täysin järjetöntä ajatella jatkuvaa kasvatusta. Ne ja kaikki muutkin alle 3 m3/ha kasvavat metsäpohjat pitää uudistaa aukolla ja maapohja muokata niin, että vesi- ja lämpötalous tai vain lämpötalous (kuivemmilla mailla) tulee kuntoon. Kevyt auraus, ojitus ja mätästys nostaa maan lämpötilaa ja siirtää kasvuolosuhteita 500 km etelämmäksi ja saadaan kasvu nousemaan tasolle 5..7 m3/ha/v. Hyvä tavoite voisi olla saada < 100 vuodessa päätehakkuussa puuta 500 m3 hehtaarille. Mitä minä olen näitä vajaatuottoisia rämeitä (matala turvekerros ja kivennäismaa käännetty pintaan) nyt muokannut ja kasvatellut 22 vuotta etupäässä mäntyä, niin tuollainen keskiarvopuun puun koko voisi olla 10m (0,5m /v) pituutta 15 cm rinnankorkeudelta 1500 (istutusetäisyys 2,5m) tiheydessä. Tästä eteenpäin ennusteena ensiharvennuspuun keskikoko 35 vuoden iässä olisi sitten 20cm/15m, joka tekisi jo 300 m3/ha. Päätehakkuuseen voisi kasvattaa sitten yhden harvennuksen jälkeen n. 900 puuta/ha, joidenka keskikoko olisi n. 26cm/20m, joka tekisi sen n. 500 m3/ha. Kahden harvennuksen jälkeen sitten 500 puuta pitäisi kasvaa kuution luokkaan eli 35 cm/20m, jossa tukkiprosentti olisi vähän suurempi.
Kyllä olen huolissani suomalaisen virkamiehen käytöstavoista. Ei anna hyvää kuvaa ammattikunnasta. Vahingonilo päällimmäisenä, kun yrittää härnätä Keminkin selluhankkeen kariutumisella. Näkisin virkamiehen tehtänä paremminkin olla rakentava ja edistää kansaan hyvinvointia.
Mutta ei. Käytös on ivallista ja näkyy tavoitteena olevan, ettei näitä oikeita työpaikkoja Suomeen syntyisi, joidenka veroilla hänenkin palkka sitten maksetaan.
