Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Onko Perko nyt sanaton?
Nopein tapa metristen koivuhalkojen halkaisemiseen on kenttäsirkkeli. Sellaiset keskikokoiset pölkyt (n. 20 cm) kuusi peräkkäin pöydällä kestää ajaa halki jotain 10 sekunttia. Isommissa pitää vauhtia hiljentää ja sahata neljään osaan. Lyhyempiä klapeja ei voi kenttäsirkkelillä halkoa.
Miksi pitäisi tulla paha mieli? Minulle riittää, kun hakkuutilistä vähentää uudistamiskustannukset ja että se prosentti olisi mahdollisimman pieni. Kuta enemmän on hyvänlaatuista puuta hehtaarilla, sitä vähemmän uudistamiskustannukset prosenteissa ovat. Viime vuonna uudistamiskustannuksia 2 ha alalle tuli konekylvöstä 0 euroa. Bonukset kattoivat kustannukset.
Teen näin.
Kaivan 1,5 metria syvän ojan 1 metrin levyisellä tasakärkisellä kauhalla ja levitän maat 1,5 m3 4 matkalle enimmäis etäisyydelle 5 metriä (mihin kaivuri yltää) tasaiseti molemmin puolin ojaa. Ojan reunoja luiskaan kauhalla ja pudottelen ojanpohjalle niin, että ojasyvyydeksi tulee metrin verran ja levydeksi päältä 2,5 m. Ojien pituus rajalta rajalle 300m 10..12 välein. Hidasta hommaa, mutta ajattelin kaivaa näin pari kolme ojaa vuodessa. Kevyt RPK-lannoitus ja joko männyn istutus tai kylvö. En johda ojavesiä pois eli ojat jäävät kaukaloiksi siksi, kun lähipurossa on tammukkaa ja seurailen mitä tapahtuu. Voihan ojavedenpintaa aina laskea, jos vesi näyttää pysyvän piripinnassa.
On laajemman suon reunaa ja metsän laitaa nuo vanhat pellot. Varmasti tiiviimpää maata silttiä tuo avosuon pohja kuin mitä vanhojen peltojen kohdalla. Kuivaa avosuota männynkäkkäröineen on ja kantavaa. Mutta ei ole juuri siitä syystä kovin hyvin hiiltä sitonut, kun on vain puolisen metriä turvetta.
Ei ole ojitettu. Koko osapalstan pinta-ala on 6 ha eli 2 ha siitä on vanhoja peltosarkoja, joissa jo 40 vuotias luonnostaan syntynyt mänty-koivikkometsä , joka harvennettiin pari vuotta sitten ja siihen jäi päätehakkuu leimikko, jossa jo nyt puut tukkikokoa. Ainakin tuo osa on hyvää metsämaata, sillä turvekerros ei ole kovin paksu alle 0,5m. Pinta on turvetta kuitenkin ja puolukkatyyppiä. Kivennäismaa alla on helposti kaivettavaa kivetöntä hinoa hietaa. Loppu 4ha suo on jonkin verran paksuturpeisempaa, mutta ei kasva luonnostaan mitään ja joka sekin on vielä suuremman avosuon alalaitaa.
Puuki: Ennallistaminen lisää metaanipäästöjä . 1,6 t /ha CH4:a tarkoittaa n. 10 vuoden ajan liki 50 ekv t/ha/vuosi päästölisäystä.
Samaa mieltä, että turvepeltojen ja muiden käyttöstä poistuneuden suoalojen ennallistaminen on turhaa, sillä kaikkien ojitettujen soiden päästöt ovat niinkin pienet kuin 2,3 milj/tn (linkki Ojanen) vuodessa, jonka poistaa metaanin päästöjen väheneminen luonnonsoihin verrarruna ja vielä nieluakin jää n 6 milj/tn/v. Mieluummin laitella kasvamaan metsää.
Minulla tuli kaupan yhteydessä 4 ha avosuota, jossa kasvaa jonkin verran lyhyitä männyntarreja, mutta kuitenkaan ei voi luokitella rämeeksi. Turvetta on n. 0,5m. Seuraavaksi pitää ruveta miettimään mitä sille tekisi, että saisi metsää kasvamaan.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Linkistä poimittua ojitetut suot:
– maaperän päästö CO2:±10
– maaperän päästö 1,2±0,5gCH4/m2/vuosi
– maaperän päästö/ turvekankaat nielu −0,28±0,04gCH4/m2/vuosi
– ojien päästö CH4:+0,27±0,04*
Yhteenveto ojitetuista soista:
Metsäojitetut suot kokoSuomi / Kaikki kaasutCO2‐ekvivalentteina,Tg / vuosi
•maaperän CO2: ±0±10 (Ojanenym. />2014)
•maaperän N2O:+1,2±0,2*( Ojanenym.2010&VMI10)
•maaperän CH4:+0,8±0,4*(Ojanenym.2010&VMI10)
•ojien CH4:+0,27±0,04*(Minkkinen&Ojanen2013&VMI10)
•maaperäyhteensä: päästö +2,3±10 milj/tn/v
Suomen ojitetut 5 milj.ha suot päsätävät kasvihuonekaasuja keskimäärin +2,3 milj/tn/v.
Metaani päästöt luonnonsoilta 5 milj.ha ovat kymmenkertaiset ojitettuihin soihin nähden ja eli 10*0,8 milj.tn/v= 8 milj tn/v. N2O-päästöt ovat vastaavasti 10 kertaa pienemmät.
Eli ojitetuilla soilla päästöt pienenenevät luonnon tilaisiin nähden 8-2,3= 5,7 milj/tn/v, joka voidaan ottaa huomioon vähentävänä tekijänä Suomen kasvihuonekaasupäästöissä 56 milj/tn/v .
Lisäksi kuta enemmän ojitetuista soista siirtyy turvekankaisiin niiden vanhetessa, jotka ovat nielu metaanin osalta (−0,28±0,04gCH4/m2/v), sitä vähemmän CH4-päästöjä.
Tämä viimeinen metsäteollisuuden nousukausi mentiin kyllä tuurilla, kun samaan aikaan tehtiin Sipilän KIKYä, eikä ay-liike päässyt repimään 10 palkankorotuksia. Tosin päästiin taas työtömiä tehtaileen Sipilän kikyä haukkumalla ja lakkoilu sitten alkoi alkuvuonna, kun metsäteollisuus ajautui muutenkin syvään laskusuhdanteeseen. Voidaan vain arvailla millaisessa kriisisä metsäteollisuus nyt olisi ilman Sipilän KIKYä. Metsäliitto konsernin tulos loka-joulukuussa 2019 oli ennen veroja 18 milj, kun vuosi aiemmin oli 193 milj. Ohjeistus alkuvuodelle on, että tulos tipuu siitäkin. Sellu oli enää 9 milj.(172,1 milj/2018) voitolla ja alkuvuonna mennään todennäköisesti tappiolle lakkoilun vuoksi.
Suomi liittyi euroon 1999 matalalla markan kurssilla dollarin ollessa vahvimmillaan 0,85 euroon nähden, mistä heikkeni 1,6 vuoteen 2008 mennessä. Samaan aikaan alkoi Suomen palkkatason nousu kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksila paperiliiton repiessä aina enemmän kuin muut. Vuonna 2005 metsäteollisuus yritti hillitä alan palkkakustannnusten nousua työsululla ja hävisi sen taiston. Silloinhan vielä Sora Enso korjaili USA:sta ostamiaan tehtaanromuja toivorikkaana. Maailman talous oli kovassa vedossa aina huippuvuoteen 2008 asti ja metsäteollisuustuotteidenkin hintaso oli nousussa kompensoiden laskutusvaluutta dollarin jatkuvan heikkenemisen. Suomessa palkkataso nousi 2008 8% (viimeinen repäisy) luokkaa maailmatalouden hyvän suhdanteen huipentuessa vuonna 2008.
Kun finanssikriisi reuraavana vuonna 2009 rommautti puujalosteiden hinnat maailman markkinoilla yhdessä halventuneen dollarin kanssa, Suomen metsäteollisuus (kaikki kome suurta) oli konkurssikypsä.
Kilpaijamailla palkkakustannukset olivat muiden kilpailijamaiden tasolla paitsi Suomen, joten siellä ei oltu konkurssissa. Saksassa 2000-luvulla tehtiin kikyä.
Saneerauksissa sitten Suomessa menetettiin 22 000 metsäteollisuuden työpaikkaa.
