Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Jätkä: Kuitenkin puunjalostusteollisuus vie jopa kaukomaille sekä sahatavaraa, että sellua , kartonkia ja paperia.
Aivan kuten Norjan viemän öljyn päästöt lasketaan kuluttajamaan kontolle, niin Suomen puunjalosteiden päästöt (sahatavara, sellu, kartonki ja paperi) vientiin menevältä osuudelta tulee laskea niiden käyttäjämaiden kontolle. Sama myös tuontipuun jalostuksessa. Se jalostetaan Suomessa ja lasketaan vienniksi. Lisäksi Suomessa poltettu puu, joka on uusiutuvaa energiaa, nollautuu pois hiilipäästöistä, kun korvaa fossiilisia polttoaineita.
Suomen oma puujalosteiden käyttö koko jalostuksesta taitaa olla luokkaa 10% koko. Sahatavarassa oma kulutus noin 1 m3 per asukas ja papereissa 200 kg asukas?
Suomen metsien hiilinielu pitäisi laskea tältä pohjalta?????
Näin Suomen metsien hiilinielun laskentakaava vuosille 2021-25 olisi:
KASVU – luonnollinen poistuma – 0,1*hakkuupoistuma :
Eli 0,9*115- 0,9(10- 0,1*85)= 103,5-=0,9(10-8,5)=103,5-16,65= 86 milj.tn/v
Ja Suomen kaikki kasvihuonepäästöt ovat vain 56 milj.tn /v.
Miksi pyrkiä uusiutuviin energiamuotoihin?
Uusiutuvien polttoaineiden CO2-päästöt pitää poistaa päästölaskelmista siksi, että eivät lisää uutta hiioksidia maapallolle miljardien vuosien vanhoista hiilidioksidivarastoista kuten raakaöljy- tai kivihiilivarastot, jotka ovat uusiutumattomia.
Mitä järkeä sitten olisi valmistaa esim. jätteistä biodiiseliä (kuten Neste tekee jo koko Suomen dieselin kulutuksen varran maailman markkinoille), jonka päästöt ilmakehään on samat kuin maaöljypohjaistenkin. Biodiesel syrjäyttää fossiilisen maaölypohjaisen dieselin käyttöä vastaavan määrän, joka on ulkopuolinen lisä hiilidioksidin kiertoon maapallolla hiilivarastosta. Siksi.
Suomen uusiutuvan puupohjaisen energian hiilipäästöt eivät lisää maapallon luonnollisen hiilidioksidikierron määrää niin kauan, kun metsät pysyvät hiilinieluna eli kasvu on suurempaa kuin poistuma. Sitten kun metsien hiilinielu kääntyy negatiiviseksi eli kasvu jää pienemmäksi kuin poistuma puuenergian CO2-päästöt voi otta laskelmiin päästöiksi.
Jos suomalaista puuta käytetään energian tuotantoon n.15 milj.m3/v ja se vastaa n.13 milj.tn/v hiilidioksidia, niin tuon verran Suomen CO2-päästöjä tulisi vähentää eli silloin kaikki Suomen CO2-päästöt laskisivat 46 milj.tonnista vuosi … 33 milj.tonniin vuodessa.
Minä haen nyt vastausta vain siihen, että onko näissä hiililaskelmissa hyvitetty uusiutuvan puunergian käyttöä mitenkään? Eli poistettu puuenergian CO2-päästöt kokonaan, koska on uusiutuvaa.
Vai onko Norjasta tuodun poltetun fossiilisen öjljyn CO2-päästö ja suomalainen uudistuvan puuenergian CO2-päästö käsiselty laskelmissa samanarvoisina?
Linkki: https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2019/04/luke-luobio_20_2019.pdf
Kopsaan tähän linkin taulukon 3 ensimmäisen pystyrivin:
Hiilivaraston muutokset ja KHK-päästöt 2011-2015
– Puuston biomassa(CO2) -36,83 milj.tn/v vastaa hakkuusäästöä kertoimella 0,9= 41 milj.m3/v
– Kangasmaat, kuollut puu ja karike -8,41
– Orgaaniset maat, kuollut puu ja karike +5,19
– Puusto ja maa yhteensä -40, 05 milj.tn/v
-Ojituksen päästöt (N2O) +1,92
-Ojituksen päästöt (CH4) +0,92
-Kulotus (CO2,CH4,N2O) +0,0013
– Typpilannoitus(N2O) +0,0124
Puutuotteet (CO2) -3,76
————————————————————————————————–
Metsien hiilinielu ilman puutuotteita -37,20 milj.tn/v
————————————————————————————————–
Metsien hiilinielu puutuotteiden kanssa -40,95 milj.tn/v
—————————————————————————————————
Kysyn miten tuo puuston biomassa (CO2) 36,83 milj.tn/v on laskettu?
Oletetaan että kasvu olisi 115 milj.m3/v ja siitä vähennys 74 milj.m3/v antaa n. 36,83 milj.tn CO2 sidontaa.
Kysymykseni on sisältääkö tuo poistumavähennys 74 milj.m3 mitä?
Onko mukana kaikki polttoon menevä puu myös?
Poltetun puun osuus hakkuutasossa 83milj.m3 lienee jotain 10 milj.m3. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin Norjan fossiilisen oljyn käyttäminen Suomessa, joka lasketaan Suomen päästöiksi kuten tehdään Suomessa poltettu puukin, mutta on uusiutuvaa. Siitä pitää saada hyvitystä.
Vertailutasolaskennassa laittaisin siitä ainakin puolet 5 milj.m3 nielun puolelle kertoimella 1,0, kun on etupäässä raskaampaa koivua.
Eli Suomen vertailutasoksi laskisin 34,77+ 5= n. 40 milj.tn/v.
Kun kirjoittaa linkin eteen jotain vaikka linkki, niin linkkirivi näkyy normaalin kirjoituksen kokoisena.
Luken vertailutasolaskema vaikuttaa numerojen valossa ja rakenteeltaan yksinkertaiselta. Metsien runkopuun kasvusta vähennetään hakkuut teollisuuudelle + polttopuu + energiapuu. Yllätys on, että noista hakkuun jaokkeista (kannot, juuret, oksat yms.) on saatu nielua noinkin paljon kuin -6,49 milj.tn/v ja orgaanisen maanpinnan CO2-päästöt ovat noinkin pienet kuin 1,71 milj.tn/v. Kivennäismaapohjan (soil) osuus hiilinielussa jää vähän epäselväksi, jos sitten ei maanmuokkausen paljastamalle kivennäismaalle ole laskettu hiilisidontaa.
Jaokkeiden (-6,49/ CO2) hiilinielusta jää arvattavaksi onko se vain vuosittain arviotu osuus, joka jää maahan hiilivarastoksi ja kumuloituu, vai tuleeko se nykyisten hakkuiden ja aiemmin tehtyjen erotuksesta, kun nyt hakataan enemmän kuin 30 vuotta sitten.
Jos ja kun CO2 on ongelma, niin sellaisia toimintoja tulisi verottaa, jotka päästöjä aiheuttavat ja tällä tukea hiilen sitomista. Niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, kunnes ollaan tasapainossa. Markkinat hoitamaan homma.
Ongelma vain on siinä, että ensin pitäisi kansainvälisesti
Ongelma Suomen kannalta näissä kuten Sirpa Pietikäinen on , että Suomen on näytettävä esimerkkiä.
