Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Timpalle sanoisin, että kyllä niitä sellaisia hirvitihentymiä talvilaitumilla on, että niistä on kansantaloudellista vahinkoa.
Tuossa naapurissa yhteismetsä joutui uudistamaan 20 vuotta vanhoja taimikoita kymmeniä hehtaareja, kun niistä tuli kasvatuskelvottomia hirvien syönnin seurauksena. Näistä hirvivahingoista on ollut lehdissäkin kirjoitksia täällä Kainuussa.
Itse olen pitänyt yhdelle taimikolle nyt noin 10ha (vuosittan tullut alueelle taimikkoa lisää) hirviaitaa parikymmentä vuotta. Ne taimet langan sisällä ovat säilyneet koskemattomina. Ei ole pahaa hirvialuetta, mutta kuitenkin aidan ulkopuolella vielä olevat taimikot ovat vuoden pari välein olleet hirvien syömiä.
Lisäksi nytkin on muita taimikoita vähemmässä määrin käsiteltynä hirvikarkotteella.
Minulle hirvet ovat haitta, sillä aidan pitäminen ja muukin torjunta vaatii turhaa työtä.
Kyllä istutustaimikon syönti, joka on istutettu 2m ruutuun, on ikävä vahinko, jota vähän pidempänä 2..3 m, on vaikea enää korjata.Nykyisin Maanmittauslaitoksen hintaan rajankäynnistä kuuluu myös rajan aukaisu 0,75m molemmin puolin rajaa. Pitkälle rajalle gps:llä katsotaan välikeppien paikat ja metsuri sitten myöhemmin käy niiden mukaan avaamassa linjan.
Itse niitä ei tarvitse ruveta avaamaan ja vaikka avaisikin, niin rajankäynnin hinta ei siitä halpene.Vaikka minulla ei tuosta mustakorosta olekkaan havaintoja, niin 20v männyntaimikko meni ensi harvennukseen, jossa poistettiin männykoron vaivaamia puita.
Männykoro on haavaloinen ja tarttuu taimien viottumapaikoista.
Viime aikoina kaikki myyrien männyntaimien kuorisyöntiviottuneet olen repinyt pois ja korvannut taimet uusilla.http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/lapini-n.htm
Pete kirjoittaa.
<<<Aion kasvattaa metsää entistäkin lyhyemmällä kiertoajalla. Se on aika luonnollista jos ilmastonmuutos on totta, lämpösumman lisääntyminen lisää kasvua.<<<Puu kuution kokoon 35 vuodessa on hyvä tavoite, kuten Tahvolan tilalla jo näillä lämpötiloilla on päästy.
Lämpötilat taitaa jo nyt olla riittävät hyvälle kasvulle.
Maapohja ja klooni ratkaisee kasvun.Itsellä juuri ensiharvennetussa räkämännikössä 20v suurimmat männyt olivat 10m ja 0,2m.
Jos tuhon laittaa 15 vuotta olisiko suurimmat männyt silloin 17,5m ja 0,35m eli 0,7m3 kokoisia.
Samalla harvennuksella on muutamia laadukkaita siperianlehtikuusia, joidenka alkuperä on sama kuin Tahvolan tilalla, niiden pituus on 12m ja rinnankorkeudelta 17cm. Nyt havennuksen jäkeen varmasti aloittavat kunnon kasvun. Mahdollisesti parhaina vuosina paksuutta tulee 2cm vuodessa.Eipähän ole sitten Erkki Lähteen, tämän tuhoennustajan, kukaan ottanut esille metsän henkien vaikutusta metsäluonnon hyvinvointiin.
Henkiähän ei saa loukata, muuten metsä ei kasva.
Tulisiko metsän henkien huomioonottaminen metsähoitotoimenpiteeksi sen jälkeen, kun kaiken nykyisen metsätietämyksen jälkeen puu ei ota kasvaakseen.
Erkki Lähde varmaan antaisi konsuttiapua.
