Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Scientist: Kyllä on myös tutkijoita, jotka väittävät toisin päin
Tässä linkissä juuri näin jääkairausten mukaan on.
AJ. Ei poliitikot pysty tarttumaan noihin Kurjen ehdotuksiin – ne putuaa kärryiltä melko heti. Niille pitää tarjoilla yksinkertaisuja ratkaisuja.
Olisiko tämä paremmin ymmärrettävä.
Suomi on jo tänä vuonna hiilineutraali.
Energia sektorin päästöt ovat 56 milj tn/v, jossa mukana metaani päästöt 5 milj,tn/v.
Eli metaanin poiston jälkeen n.51 milj tn/v.https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html
Maankäyttösektorin nielun Luke on laskenut puutuotteiden kanssa 28 milj tn/v.
Sieltä puuttuu Suomen luonnonsoiden CO2-nielu 5 milj tn/vja lisäksi tänä vuonna tulee hakkuiden romahdettua Suomessa- 10 milj.m3 lisää nielua -13 milj tn/v.Maankäyttösektorin nielu olisi -27-5-15= – 50 milj tn/v eli yhtä suuri kuin päästöt.
Kun hallitus on linjannut 15 vuotta aikaa saavuttaa hiilineutraalius ja EU 30 vuotta, niin 15 vuotta tuo metsien kasvun lisääntyessa n. 1 milj.m3 vuosivautia (kuten on nyt lisääntynyt viimeisen 50 vuoden aikana ja kunhan jatketaan nykyistä metsäpolitiikkaa) nykyiseen kasvuun 110 milj m3/v 15 milj.m3/v lisää eli hiilinielua lisää 19,5 milj tn/v.
Hiilineutraalius Suomessa on saavutettavissa 15 vuoden sisällä jo LulucF-asetuksen mukaankin
tekemättä yhtään mitään.En tietenkään vastusta pyrkimystä pois fossiilisista polttoaineista ja korvaamaan ne uusiutuvilla enkä kehittämästä uusia hiilinieluja.
Mutta jos ilmasto tulee vastaan, niin eipä tuota neutraaliutta tarvitse tavoitellakaan?
linkki: https://sunshinehours.net/2020/02/23/sea-ice-extent-global-antarctic-and-arctic-day-53-2020/
Suoseuran linkistä.
Tällä hetkellä arvioidaan turvemaita olevan maassamme 85 000 ha ja multamaita 222 000 ha, yhteensä 308 000 ha, eli 13,6 % peltoalasta. Niiden osuus on suurin Pohjanmaalla ja Kainuussa, yli 20 %, sekä Lapissa yli kolmasosa peltoalasta.
Tämä on mielenkiintoinen tieto, että multamaita onkin näin paljon kuin 222 000 ha turvepelloista. Eli niissä on sekoittunut kivennäismaata turvepintakerrokseen. Eli ovat olleetkin alun alkaen matalaturpeisia kankaiden reunarämeitä. Niiden hiilipäästöjä voi vähentää syväaurauksella lisäämällä pintaan runsaasti kivennäismaata. Eikä maksa paljon.
Loput 85000 ha sitten ovat turvepeltoja, joista vapautuu CO2-päästöjä enemmän. Niiden turpeen voisi nostaa polttoon tai muuhun köyttöön ja siirtää luvitusta turveurakointiin tälle sektorille.
Maatalouden nielujen kehittäminen pitäisi polkaista käyntiin. Potentiaalia on, sillä 2,5 milj.ha peltopinta-ala 4000 kg/ha keskikuivasadolla ottaa CO2 ilmasta 3tn/ha eli yhteensä 7,5 milj.tn/v, joka vastaa koko maatalouden päästöjä.
Metaanipäästöt Suomen luonnontilaisista (ennen ojituksia ja maatalouskäyttöä) 10 milj. ha suoalasta (metsitetyn suoalan 5 milj. ha eivät päästä mentaania ks. linkki Ojanen) olisivat 12 milj ekvtn /v (katso linkki Ojanen/metaanipäästö keskimäärin luonnontilainen suo 12 g/m2/v. ) ja 10 vuoden pysyvä kuorma ilmassa, kun (metaani hajoaa 10 vuodessa) olisi 120 milj.ekvtn luokkaa.Tilastokeskus on laskenut maataloudelle ja muista lähteistä metaanipäästöjä n. 5 milj.ekvtn/v ja siitä pysyvä kuorma olisi luokkaa 50 milj.ekvtn/v, joka vastaisi tuota ojitetun suoalan metaanipäästöä, jonka metaanipäästöt ovat loppuneet.
Eli nuo metaniipäästöt pitäisi jättää maatalouden ja muidenkin päästöjen osalta kokonaan pois laskelmista.
Tuskin koskaan maataloudessa päästään ihan hiilineutraaliuteen ja se pitäisi hyväksyä.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2019/08/Regina_Pellonpiennar-8-2019.pdf
Miten tuo sivulla 8 olevat kaksi mainintaa olisi ymmärrettävä?
Maatalous: kokonaispäästöt 6,5 milj.tn, näistä 1,5 milj.tn turvepelloista
Maankäyttö: päästöt 10,8 milj.tn, näistä 6,3 milj.tn turvepelloista. Onko tässä vihe eli pitäisi olla 6, 3 maataloudesta.
