Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Table 1: Suomen vertailutasoehdotus. 2021–25
Living biomass (CO2) -25,95 milj.tn/v — Metsien vuosikasvu pitää hakea yhtälöstä 0,9*X – 83 milj.tn /v *0,9 =25,95 milj.tn/v eli
Metsien vuosikasvu X= (83*0,9/ +25,95)/0,9= n. 112 milj.m3/v? Laittaisin kysymysmerkin perään.
Tai jos käyttää muuntokerrointa 0,8, niin kasvu olisi n. 115 milj.m3/v
”Mineral soil, including deadwood and litter (CO2)” hiilinielua -6,49 milj.tn/v
Tämä nielu maaperän lisäksi taitaa sitten sisältää myös niitä kantoja, juuria ja karitetta ”Litter”. Miten tuo ”deadwood” pitäisi ymmärtää?
Kuivatuista (ojitetuista soista) maapohjista on vai typpioksiduuli (N2O) – ja metaanipäästöjä (NH4) ei hiilidioksidipäästöjä.
Tuolloin 2000-luvulla ay-liike melkein tuhosi Suomen metsäteollisuuden kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla. Samaan aikaan Dollari metsätuotteiden laskutusvaluutta heikkeni euroon nähden 2000-luvun alusta 0,85:stä 1,6:een vuosikymmenen lopulla eli lähes puolitti metsäteollisuuden tulot. Se olisi tarkoittanut omalla markalla 50% devalvaatiota. Samaan aikaan ay-liike repi palkankotuksia 5% vuosivauhtia huipentuen vuonna 2008 lähes 10% tasolle. Metsäteollisuus yritti pysäyttää palkkakustannusten nousua vuonna 2005 työsululla, mutta hävisi sen. Sen jälkeen Suomen puunjalostuksesta hävisi 20 000 teollista typaikkaa. Kiitos ay-liikkeen. Olisiko tuontipuu ollut 2000-luvulla halvempaa kuin kotimainen ja siksi juuri tuolloin puun tuonti oli hupussaan. Venäjän raakapuutullithan tulivat vasta 2000-lopulla.
A.J. —– Muita lähteitä: ku 380-400, mä 450-500, ko 500-600 kg/m3.
Turpeella biomassan kuivatiheys on 400 kg/m3 ja siitä puolet on hiiltä eli 200kg/m3.
Puilla se menee samalla kaavalla. Voitanee ottaa puille keskimääräiseksi mänty, jonka osuus hakkuista on puolet ja jonka biomassan kuivatiheys on n. 450 kg/m3, josta puolet on sitten hiiltä eli n. 225 kg/m3.
Asia ratkaistu.
Planter: Ehkä ne olisivat EU:ssa ymmärtäneet, että on hiilinielujen kannalta suurin piirtein sama hakataanko puut Suomen Karjalasta tai Venäjän Karjalasta.
Ruotsi ei 2000…10 tainnut tuoda raakapuuta yhtään, kun oli omat myrskypuutkin ja Ruotsin tuonti on ollut muutenkin vähäisempää kuin Suomen.
Mä lpm 20 cm: runko 100, oksat 25, juuret 30 => 55/100.
Ku lpm 20 cm: runko 100, oksat 40, juuret 40 => 80/100.
Ko lpm 18 cm: runko 100, oksat 40, juuret 30 => 70/100.
Jos noista lukemista hakee havupuille keskiarvon, niin puun koko biomassan kerroin voisi olla 1,65. Juuriston olisi 35% runkopuusta.
Silloin keroin hiilidioksidin sitoutumiselle tonneina 1m3 puuhun olisi 1,65* 0,225*3,67= 1,36.
A.J. — kuivatuoretiheys on 390-420
Kiitos. Alla olevasta linkin taulukosta otin i-m3, joka varmaan on ilma-m3 ei kuivapaino (tai en tiedä), joka olisi keskimäärin n. 200kg/m3 ja laskin puun hiilisisällön sillä. Mutta ei tuokaan p-m3 liene kuivatiheys eli 300…410 kg/m3, joka keskimäärin voisi pääpuulajeilla olla n. 350kg/m3.
Eli 1 m3 puuta tuon mukaan olisi sitonut ilmasta hiilidioksidia (CO2) ….. 350kg* 3,67= 1,3 tn, joka on kyllä vähän liikaa, kun kirjallisuudessa mainitaan, että lukema olisi 0,8..0,9 tn.
Siksi halusin tietää mika Luken käyttämä kuivapainoarvo on.
Jos laskee 0,8..0,9 tonnista kuivapainon, se olisi 0,8..0,9/3,67= 220…245 kg/m3.
Sen tiedän, että jyrsinturvekuution kuivabiomassa on 200 kg ja sen ilmasta ottama hiilidioksidin määrä on n. 0,7 34 tn.
http://www.halkoliiteri.com/?id=587
Puuinfon linkistä alla: Noin puolet puuaineksesta on hiiltä. Nyrkkisääntö on, että 1 kuutiometri puuta varastoi 1 tonnin hiilidioksidia.
https://www.puuinfo.fi/puutieto/ymp%C3%A4rist%C3%B6-ja-resurssitehokkuus/puuhun-sitoutuu-hiilt%C3%A4
Remie: Miksi valtion kassa on tyhjä, miksi toiminnot ajettu lähes kaikki alas.
Valtion kassa tyhjeni eikä riittänytkään tuli 50 miljardia velkaa 2009-2015 Suomen kilpailijamaita kokeampien palkankorotusten vuoksi jo 2000-luvun alusta lähtien vuoteen 2015. Siinä meni kansainvälinen hintakilpailukyky. Vaikka 2009…2015 talous ei kasvanut yhtään eli uutta jaettavaa ei tullut, silti julkisen sektorin palkkoja oli pakko korottaa (ay-liikkeellä on valta) ja niihin jouduttiin ottamaan sitten velkaa. Siis talouspolitiikkaa”velkaa palkankorotuksiin”.
Vasta kun Sipilä painosti ay-liikkeen Kikyyn eli palkkoja alennettiin heti n. 5% ja luotiin lisäksi ohjema palkkojen alentamiseksi muihin kilpailijamaihin nähden. Tuottavuuden nosto 5% ja palkkojen pitäminen ennallaan niin kauan, että kilpailijamaat nostavat palkkoja 5% enemmän kuin Suomi eli yhteensä 15%. Näin saatiin vienti vetämään ja verotuloja kassaan ropista. Vertailuksi Ruotsin talous kasvoi 13% 2009-2015 eli ei maailmalla ollut mitään lamaa tuona aikana, mikä selittäisi Suomen heikon talouskehityksen.
Remie: Menetimme myös vapaat markkinat.
Unionin alueella Suomella on 500 miljoonan asukkaan tullittomat kotimarkkinat. Jos oltaisiin EUn ulkopuolella ilman tullisopimuksia, kotimarkkinat olisivat 5 milj. asukkaan suuruiset ja Suomella ei olisi vapaita markkinoita muihin maihin, vaan viennille ja tuonnille olisi tulleja joka maan kanssa.
Soimakallio oli laskenut Suomen päästöiksi viime vuonna 42 milj CO2 tonnia huomioiden hiilinielun. Jotenkin 56-14=42. Nielu oli viime vuonna poikkeuksellisen pieni, tänä vuonna kasvaa roimasti kun hakkuut vähenevät.
Vähän sekavaa termistön käyttöä. Hiilipäästö ei sisällä muita kasvihuonepäästöjä ainoastaan hiilidioksidin. Kasvihuonepäästöt ovat hiilipäästöt + muut kasvihuonekaasupäästöt (metaani ja typpioksiduuli), jotka tilastokeskuksen mukaan ovat:
– hiidioksidipäästöt 45 milj.tn/v
-muut kaasvihuonekaasupäästöt 11 milj.tn/v
Yhteensä kasvihuonepäästöt ovat 56 milj.tn/v
Tilastokeskuksen linkki: https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html
Soimakallion laskema 42 milj.tn/v ei ole hiilipäästö vaan Suomen kasvihuonekaasutase, joka on negatiinen 42 milj. tonnin verran. Soimakallio sanoo tuossa MOTn ohjelmassa, että tämä nettopäästö 42 milj,tn/v pitäisi laskea nollaan 15 vuoden sisällä, että Suomi olisi hiilineutraali. Ilmeisesti Soimakalliolla on omat tavoitteet, sillä Suomen tavoittelema hiilineutraalius ei vaadi nolla päästöjä vaan sen, että nielut ja pääästöt on tasapainossa. Sama uutinen hiilineutraaliuden vaatimasta nollapäästöistä (kasvihuonekaasujen päästöt on laskettava nollaan) oli TV-uutisissakin aiemmin, jonka uutiset sitten korjasi seuraavana päivänä.
