Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Lukeltahan ei taida olla seikkaperäistä laskelmaa metsien hiilinielusta saatavilla, että pääsisi niitä tutkimaan. Ainoastaan lopputulokset.
Metsien hiilinielun laskentaperiaate on, että metsien vuoden biomassan kasvusta vähennetään poistuman biomassa ja kerotaan luvulla 0,734 (0,2*3,67) ja saadaan laaduksi tonnia hiilidioksidia vuodessa. Lisäksi hiilinieluun voidaan lisätä puutuotteet pitempiainena hiilivarastona esim. puutavara, hirret yms.
Lukelta voisi kysyä seuraavia käsitteitä.
– Mitä poistuma käsittää?
– Mitä tarkoittaa runkopuu? Onko siinä mukana myös puun kuori. Itse olen käsittänyt näin.
– Paljonko puun muu biomassa on? Kerroin runkopuusta. Itse olen arvioinut käyttämällä kerrointa 0,8*runkopuu.
– Mitä käytetään puiden (mänty, kuusi+koivu) kuivapainona? Onko se 0,2 tn/m3, jota itse käytän.
– Miten pitkälle ajalle lasketaan hakkuussa jääville kannoille, juurille, latvuksille yms. , että hiili näistä nollautuu? Vai oletetaanko, että nollautuvat heti, eikä niistä lasketa tulevan hiilinieluvaikutusta. Vai lasketaanko kuitenkin niistä jonkin verran lisäystä metsämaan hiilivarastoon. Nythän periaatteessa niille voi laske hiilinielua, kun hakkuut ovat nousseet 30 vuoden takaisesta n. 40 milj.m3:stä n. 70milj.m3:iin viime vuosina. Kun ainakin tämän linkin—- https://arvometsa.fi/blogi/hakkuut-ja-hiilinielut-ajattelua-ja-toiveajattelua—-mukaan suurista puista vielä 100 vuodenkin jälkeen on maassa hiiltä.
A.J. : Sul on Kurki kasvussa biomassa ja poistumassa vain runkopuu?
Eihän tuossa Puukin (Luke) lainauksessa 14 milj.m3 ole runkopuuta, vaan hakkuutähteitä ja luonnonpoistumaa.
Silloin tuorunkopuu 80 milj. m3 ja 113 milj.m3 olisivat vertailukelpoisia.
Eli hiilinielu 0,2*3,67* 33 milj.tn/v= 24,2 milj.tn/v, joka on reilusti alle kuin Luken kesällä ilmoittama.
Luke: Tarkennettu vertailutaso on siis -38 miljoonaa tonnia co2 ekvivalenttia vuodessa puutuotteet mukaanluettuna ja ilman puutuotteita -31 miljoonaa tonnia.
https://yle.fi/uutiset/3-10818133
Tolopainen: Millä oikeudella tapahtuu tuo jatkuva tukkien puolenmetrin lyhennys tyvestä.
Tyvessä olevat jännitykset näpistää eli jumittaa terän ainakin pyröteräsahauksessa, mikä on hyvin vaarallinen ilmiö. Koskee kuusta ja mäntyä ei koivua. Liekö sama sitten raamisahauksessa.
Puuki: Luke:n esittämä viime vuoden metsien hiilitase ei kelpaa Tahvoselle jostain syystä. Kun Hakkuut oli vajaat 80 milj. mottia ja muu poistuma (hakkuutähteet + luonnonpoistuma) yhteensä oli vähän alle 94 milj. mottia ja kokonaiskasvu 107 milj m. oli lisäkertymä eli hakkuusäästö 13 milj. mottia isosta hakkuumäärästä huolimatta. Ihme juttu miksi ei kelpaa. Arvovaltakysymys tai jokin muu eturistiriita täytyy olla kyseessä, kun jokainen laskutaitoinen voi laskea 1 +1 yhteen ja professorit ei osaakaan.
Linkki: https://www.luke.fi/uutinen/valtakunnan-metsien-inventoinnin-tulosjulkistus-2017/
Valtakunnan metsien 12. inventoinnin (VMI12) alustavat tulokset ovat valmistuneet. Tuoreimpien, vuosien 2014–2016 mittausten mukaan puuston määrä on 2,5 miljardia kuutiometriä. VMI11 vuosien 2009–2013 mittaustulokseen verrattuna puuston määrä on lisääntynyt 110 miljoonaa kuutiometriä. Sekä männyn, kuusen että lehtipuuston määrä on lisääntynyt.
Suomen metsien kasvu on ollut vuodelle 2016 110 milj.m3.
Nyt kolmen vuoden aikana siihen on tullut joka vuosi lisää 1 milj.m3.
Eli nyt Suomen metsät kasvavat 113 milj.m3 vuodessa.
Metsien kokonais biomassa kasvaa vuodessa runkopuu 113 milj.m3 plus latvukset (0,3), kanto ja juuret (0,5) 0,8 * 113 milj. m3= 90 milj.m3, yhteensä 113+90=203 milj.m3.
Metsäbiomassan poistuma Luken ilmoittama 94 milj.m3, johon kuuluvat runkopuu 80 milj.m3 + hakkuutähteet+luonnonpoistuma 14 milj.m3.
Eli metsien biomassan säästö vuodessa olisi 203-94= 109 milj.m3.
Se vastaa hiilinielua 0,2tn/m3(puun kuivamassa/m3)* 109 milj.m3* 3,67= 80 milj.tn
Mikä on pielessä?
Onko tuossa metsäbiomassan poistumassa 94 milj.m3 runkopuun lisäksi mukana vain maanpinnan yläpuolelle jäävä latvus ja kuori ja luonnonpoistuma, kuten tuossa Puukin lainauksessa?
Lisäksi onko kuori laskettu tuohon ilmoitettuun runkopuun kasvuun mukaan vai ei?
Tässä linkissä (https://arvometsa.fi/blogi/hakkuut-ja-hiilinielut-ajattelua-ja-toiveajattelua) männyillä latvuksen kuoren osuus vaihtelee 0, 25..0,5 välillä runkopuusta.
A. Jalkanen: Mitä laskit mukaan lukuun Suomen hiilidioksidipäästöt 42 milj.tn?
Vain hiilidioksipäästöt.
En muita kasvihuonepäästöjä, jotka sitten yhdessä hiilidioksidipäästöjen kanssa tilastokeskuksen mukaan ovat nuo 56 milj.tn/v.
Totta, että koivun maanpäällinen osa lahoaa muutamassa vuodessa ja myös pienemmät havupuut nopeammin. Linkin petäjä on 30cm rinnan korkeudelta eli suuret puut lahoavat huomattavasti hitaammin. Korjaan tuota aiempaa postaustani siltä osin, että oletetaan vain puolet hakkuupoistuman 80 milj.m3 hakkuutähteistä 0,8*8/2=32 mil.m3 pitempiaikaiseksi hiilivarastoksi ja oletetaan, että lahoaa kokonaan 50 vuodessa.
——————-
Maalaisseppo: Hiilitaselaskelmissa oletus, että hakkuutähteet yms hajoavat välittömästi on oikea oletus, jos hakkuut jatkuvat tasaisesti vuodesta toiseen. Tällöin saavutetaan jatkuvuustila, jolloin joka vuosi hajoaa edellisten vuosien tähteitä yhtä paljon kuin uusia syntyy.
Totta ja huomioidaan se, että menneisyydessä hakkuut ovat olleet huomattavasti pienemmät kuin nykyisin.
Tehdäämpä laskelma tuolla periaatteella ja oletetaan, että hakkuutähteet (mänty+kuusi) palauttavat kaiken sitomansa hiilen ilmakehään 50 vuodessa. Vuodessa tänä päivänä tulee hakkuutähteitä (juuret 0,5+latvus 0,3) 80 mil.m3 poistumasta =0,5*0,8*80 milj.m3= 32 milj.m3, joka sisältää hiiltä 0,5*0,2*64*3,67= n. 23,5milj.tn.
Linkki 1: https://arvometsa.fi/blogi/hakkuut-ja-hiilinielut-ajattelua-ja-toiveajattelua
Linkki 2: https://www.luke.fi/uutinen/runkopuun-hakkuut-uuteen-ennatykseen-yli-72-miljoonaa-kuutiometria/
Linkistä 1 nähdään, että männyn (myös pihkapuu kuusen) biomassasta 50 vuoden päästäkin on vielä jäljellä n. 25 %, joten oletus että kaikki hiili olisi vapautunut 50 vuodessa ei ihan pidä paikkansa. Koivu jätetty pois laskelmista.
Linkistä 2 nähdään, että 30 vuotta sitten (1991) hakkuut ovat olleet n. 40 milj.m3 ja nyt n. 72 milj.m3. Oletetaan, että 50 vuotta sitten 1970 ja siitä eteenpäin vuoteet 1991 hakkuutähteiden hiili, joka nyt tulee vähennettäväksi vuosittain olisi suhteessa 40/72 = 0,56 nykyisten hakkuutähteiden hiilestä.
Nykyinen hakkutähteiden hiivarasto tai nielu vuosittaisista hakkuista olisi 23,5 milj.tn/v.
Ja 50 vuoden takaa tuleva kertavähennys olisi 0,5 0,56*47=13 milj,tn/v.
Eli hiilivarasto tai nielu hakkutähteistä pysyisi tasolla 23,5-13milj tn=10,5 milj.tn vuosittain vuodesta välin 1970-1991.
Suomen metsien hiilinielu olisikin = 38 milj.tn/v (Metla puutavara mukana) + hakkuutähteet 10,5 milj.tn/v=48,5 milj.tn eli olisi enemmän kuin kaikki Suomen hiilidioksidipäästöt 42 milj.tn.
Kritiikkiä?
———————
Puuki: Hakkuutähteet lahoaa ja suurin osa niiden hiilestä haihtuu muutamassa vuodessa. Juurten hiilestä osa jää pysyvästi maahan.
Linkki: https://arvometsa.fi/blogi/hakkuut-ja-hiilinielut-ajattelua-ja-toiveajattelua
Linkissä Kuva-”hakattu mänty” hakkuutähteistä (juuret, oksat ja kanto) näkyisi olevan vielä jäljellä jotain 100 vuodenkin kuluttua. Ks kuva.
Linkistä: Metsien hakkuita perustellaan usein sillä, että hakkaamattomissa metsissä puut rupeavat ennen pitkää kuolemaan ja lahoamaan. Hakkaamalla puut ennen niiden kuolemista voidaan välttää puiden lahoaminen metsiin. Yleensä ei kuitenkaan oivalleta, että useimmat hakatusta puusta valmistetut tuotteet hajoavat ja vapauttavat hiilensä ilmakehään paljon nopeammin kuin hiili vapautuu kuolleesta puusta.
Maalaisseppo: Hiilitaselaskelmissa oletus, että hakkuutähteet yms hajoavat välittömästi on oikea oletus, jos hakkuut jatkuvat tasaisesti vuodesta toiseen. Tällöin saavutetaan jatkuvuustila, jolloin joka vuosi hajoaa edellisten vuosien tähteitä yhtä paljon kuin uusia syntyy.
Totta.
Tehdäämpä laskelma tuolla periaatteella ja oletetaan, että hakkuutähteet palauttavat kaiken sitomansa hiilen ilmakehään 100 vuodessa. Vuodessa nyt tulee hakkuutähteitä (juuret 0,5+latvus 0,3) 80 mil.m3 poistumasta = 0,8*80 milj.m3= 64 milj.m3, joka sisältää hiiltä 0,2*64*3,67= n. 47 milj.tn.
Linkki 1: https://arvometsa.fi/blogi/hakkuut-ja-hiilinielut-ajattelua-ja-toiveajattelua
Linkki 2: https://www.luke.fi/uutinen/runkopuun-hakkuut-uuteen-ennatykseen-yli-72-miljoonaa-kuutiometria/
Linkistä 1 nähdään, että männyn biomassasta 100 vuoden päästäkin on vielä jäljellä n. 8%, joten oletus että kaikki hiili olisi vapautunut 100 vuodessa ei ihan pidä paikkansa. Mutta kuusen ja koivun osalta voi hyvinkin olla näin.
Linkistä 2 nähdään, että 30 vuotta sitten (1991) hakkuut ovat olleet n. 40 milj.m3 ja nyt n. 72 milj.m3. Oletetaan, että 100 vuotta sitten hakkuutähteiden hiili, joka nyt tulee vähennettäväksi vuosittain olisi suhteessa 40/72 = 0,56 nykyisten hakkuutähteiden hiilestä.
Nykyinen hakkutähteiden hiivarasto tai nielu vuosittaisista hakkuista olisi 47 milj.tn/v.
Ja 100 vuoden takaa tuleva kertavähennys olisi 0,56*47=26 milj,tn/v.
Eli hiilivarasto tai nielu hakkutähteistä pysyisi tasolla 47-26 milj tn=21 milj.tn vuosittain vielä kymmeniä vuosia.
Suomen metsien hiilinielu olisikin = 38 milj.tn/v (Metla puutavara mukana) + hakkuutähteet 21 milj.tn/v=58milj.tn eli vastaisi kaikkia Suomen kasvihuonepäästöjä 56 milj.tn.
Kritiikkiä?
Remie: Olen vahvasti sitä mieltä että lietelannan teko tulisi kieltää välittömästi kaikkalla planeetalla.
Lietelanta, josta on tuotetu biokaasua ei haise. Lietelanta sisältää kaiken eläinperäisen kuiva-aineen ja nesteen. Maahan vietynä kaikki sen sisältämä hiili jää maahan eli on hiilinielu. Pelkkä kuivaine palaessaan (ei haise enää) menettää typpeä. Nykyiset lietelantaa koskevat määräykset ovat riittävät pohjavesien- ja vesiensuojelussa.
https://yle.fi/uutiset/3-10286500
Biohiili, jota syntyy pyrolyysissa eli biomassan kuivatislauksessa, voidaan sekoittaa lietelantaan, joka parantaa maaperän laatua!•toimii kasvualustana maaperä mikrobeille (myös sienet, mykorritsat)•”keventää” maata•pidättää ravinteita huuhtoutumiselta mutta kasveille käyttökelpoisessa muodossa ja pyrolyysihiili varastoituu maahan ja on näin hiilinielu sekin.
https://www.lamk.fi/sites/default/files/2018-06/Biohiilen%20monet%20mahdollisuudet.pdf
https://www.savonsanomat.fi/talous/Biojuna-kiit%C3%A4%C3%A4-yskien-eteenp%C3%A4in/495188
Pitää kehittää muita hiilinieluja metsien rinnalle. Ilmiset ja eläimet käyttävät ravintonaan kaiken peltojen sitoman hiilen.
Jätevedenpuhdistamoissa ja lietelantaloissa on potenttiaalia suureen hiilinieluun, joka eivät maksa mitään veronmaksajille, kun ovat bisnestä. Ne voivat tuottaa biokaasuja liikennekäyttöön ja hiili joko sitten läjitetään tai kynnetään peltoihin.