Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Linkissä 1 (ks erillinen postaus) aukkohakkuun jälkeen rehevän turvemaanpohjan CO2-päästö keskimäärin 3 kg/m2/v. Toisena vuonna 2 kg/m2/v.
Löytääkö joku tuosta hakkaamattomasta verrokki ruudusta vastaavat päästöt.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Tässä Ojasen linkissä rehevien turvemaapohjien keskimääräonen CO2-päästö olisi 0,15 kg/m2/v ja 80cm ojituksella ei enää päästöä ole. Olisiko nyt kyse sitten hakkaamattoman ojitetun turvemaapohjan päästöstä?
Tilastokeskus on laskenut turvepeltojen päästöksi 6,3 milj.tn/v. Turpeen kuten yleensä biomassan painosta puolet on hiiltä. Ei kai se niin mene, että 80 cm ojitussyvyydellä hiilen hapettuessa kokonaan, maanpinta olisi sen jälkeen 80 cm alempana? Tosin kuivilla kankailla ei ole biomassakerrosta. Kosteusolosuhteet vaikuttanee siihen, että ruokamultaa löytyy esim. lehdoista.
Turvepeltoja Suomessa on n. 250 000 ha. Kun peltojen yläpäät ovat kivennäismaata ja alapäät o..100cm turvepohjaa, ei liene oikein järkevää, että nuo alapäät sitten ennallistettaisiin ojat tukkimalla suoksi tai metsitettäisiin. Mieluummin kääntäisin kaivurilla kivennäismaan pintaan.
Tiedän tuossa yhden suuren peltoaukean jotain 100 ha, joka on kokonaan suolle raivattu viimeisen 30 vuoden aikana ja vasta raivasivat kivennäismaalle lisää jotain 100 ha peltoa. Itse tekisin niin, että puolelta suota nostetaan ensin turve polttoon ja kun nostettu, niin suopohja peitetään kivennäismaalla ja otetaan peltokäyttöön ja sitten toiselle puolelle sama. Aikaahan tässä on 15 vuotta.
Matalaturpeisten alle 1m peltojen turve voidaan peittää kivennäismaalla kaivamalla ojia noin 3 metrin välein ja siirtämällä pintaturve ojan pohjalle ja peittää 0,5m keroksella kivennäismaata, jos suopohja on kaivettavaa. On tullut tuota tehtyäkin. Edellyttäen, että kivennäismaapohja ei ole haisevaa alunamaata. Minä en ainakaan täällä Kainuussa ole suon pohjilta löytänyt alunamaata. Niitä taitaa olla enemmän Pohjanmaan rannikolla.
Luken linkki sivu 299, joka ei sopinut alkuperäiseen postaukseen.
http://www.stat.fi/static/media/uploads/fi_nir_eu_draft_2018_2020-01-15.pdf
Tilastokeskuksen linkki kuvio 2, joka ei sopinut alkuperäiseen postaukseen.
https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html
SUOMEN HIILINEUTRAALIUSTAVOITE 2035
Luken linkissä sivulla 299 ovat tilastokeskuksen laskemat maankäytön, maankäytön muutoksien ja metsälalouden päästöt.Metsät: ForestDOM+SOM, mineral soils/ nielu / KARIKE kivennäismaat -8,5 milj tn/v
DOM+SOM, organic soils / päästö/ KARIKE turvemaat +4,8 milj tn/vVilelysmaa: Cropland
DOM+SOM, mineral soils/ päästö / KARIKE kivennäispellot + 1,34 milj tn/v
DOM+SOM, organic soils / päästö/ KARIKE turvepellot + 6,32 milj tn/v
Poistan kivennäispeltojen päästöt 1,34 milj tn/v laskelmista, sillä maatalous on ihmiskunnan ja eläinkunnan olemassa ololle elinehto, jolle ei ole vaihtoehtoa.Turvepeltojen päästöt +6,32 milj tn/v , joita Suomessa on n.10% kaikista pelloista yhteensä 250 000 ha, voitaisiin nostaa turve pois sieltä missä pohjamaa ei ole alunamaata ja kelpaa viljelykseen. Muualla voidaan metsittää. Päästö poistuu 2035 mennessä.Ruohikot: Grassland päästö + 0,7 milj tn/v
Nurmipeltojen päästöjä voi laskea viljelymenetelmiä muuttamalla. Ehkäpä saada jopa hiilinieluiksi.Päästö poistuu 2035 mennessä.Kosteikot: Wetlands päästö + 2,1 milj tn/v
Mitähän nämäkin ovat?Asutus: Setllements päästö 0,8 milj tn/v
Puutuotteet – 7 milj tn/v on laskettu Suomen koko sahatavara tuotannosta n.11..12 milj m3
Tilastokeskus on laskenut puutuotteille korolla 2,5% linkin mukaan nielun -4,3 milj tn/v ( Harvested wood product). Korolla 3,5 % puutuotteiden nielu olisi n. – 7 milj tn/vHakkuusäästön hiilinielu – 1,3*(110- 82) = – 1,3*28= – 36,4 milj tn/v, jossa vuotuinen metsien kasvu on 110 milj m3/v ja poistuma 82 mil m3/v tänä vuonna 2020, joka vastaa linkin sivun 299 vuotta 2017.
Yhteensä: Nielut sektorilta vuonna 2035 n. – 44 milj tn/v(-8,5+4,5+2,1+0,8-7-36,4)
Energiasektorin päästöt linkistä Tilastokeskus kuvio 2:
Metaanipäästöillä yht + 5 milj tn/v on oma nielu eli hajoavat 10 vuodessa ja on siksi perusteltua poistaa ne Suomen päästöistä.
– Suomi on tehnyt päätöksen lopettaa kivihiilen käytön vuoteen 2035 mennessä, josta poistuu +7 milj tn/v verran CO2 päästöjä
– Eu on tehnyt päätöksen korvata F-kaasut (kylmäaine) päästöttömillä vuoteen 2035 mennessä, joidenka päästö nyt Suomessa on +1,4 milj tn/vMetsien kasvun voi olettaa nousevan n.15 milj m3/v seuraavan 15 vuoden aikana, joka mahdollistaa 15 milj. m3 lisäyksen 2020 vuoden hakkuisiin eli vuoden 2018 tasoa 7 milj m3 suuremman hakkuulisäyksen vuoteen 2035 mennessä.
Energia sektorin päästöt vuonna 2035 olisivat 56-5 (metaani)= 51 milj tn/v, jota vähentää 15 seuraavan vuoden aikana kivihiilen käytön lopettaminen +7 milj tn/v, F-kaasujen käytön lopettaminen +1,4 milj tn/v.
Vuonna 2035 hiilipäästöt olisivat siten 51-7-1,4 = 42,5 milj tn/v
Eli mitään kiirettä ei ole päästöjen vähentämiseksi eikä hiilinielujen kasvattamiseksi.
Turpeenpoltto voi jatkua nykyisella tasollaan.Tässä Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen vaatii nopeita toimia Suomen päästöjen vähentämiseksi.
