Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ei.
Kun Helsinki polttaa 1 milj.tonnia kivihiiltä, niin siitä syntyy 3,67 milj. tonnia hiilidioksidia CO2 .
Tässä hiilidioksidin kaavassa CO2, hiili on C , joka yhtyy poltettaessa kahteen happeen O2. Hiilen atomipaino on 12 ja hapen 16 eli CO2 voidaan esittää panojen suhteen = 12+16+16=44. Ja kun tuo 12 (hiili C)vastaa 1 miljoonaa tonnia, niin 2 happea yht 32 tuovat hiilidioksidiin (CO2) lisää painoa 2*16/12*1 milj.tonnia=2,67 milj.tn eli yhteensä 3,67 milj.tonnia.
Henkilöauto liikenne tuottaa oljyn hiilen (C) palaessa eli yhtyessä ilman happeen moottoreissa n. 6 milj.tonnia hiilidioksidia CO2 vuodessa.
Tuo kun kerrotaan 6,7 tekee 40 miljoonatonnia
Mikä kerroin tuo 6,7 on?
Ville Niinistö sai kompensaatiolupauksia EU:lta, kun viime ilmastokokouksessa hyväksyi Suomelle epäedullisen päätöksen.
Totta ja Maaseuduntulevaisuudessa viime viikolla oli maininta tuosta.
Suomi on saanut ylimääräisen 10 milj.tn/v hyvityksen, joka ei juuri paljon lämmitä, kun tällä Lulucf-asetuksen mukaisella laskutavalla Suomen metsät ovat päästölähde ei nielu.
Suomen henkilöautoliikenne tuottaa hiilipäästöjä n.6 milj.tn/v.
Helsingin kivihiilenpltto 3,67 milj.tn/v.
Sirpa Pietikäinen —- ”Suomella metsät”
Suomella ongelma on Helsingin 1 milj. tonnin hiilen poltto, jossa tupruaa ilmaan 3,67 milj. tonnia hiilidioksidia vuodessa, joka on n. 7 % kaikista Suomen kasvihuonepäästöistä ja n.8 % kaikista CO2- päästöistä.
Talvella lumen päällä sorkka ei ota maata, siksi lankoja tarvitaan kaksi päällekkäin. Kytkentä olisi. Toinen plus lanka ja toinen miinus lanka ja liitäntä myös maahan. Akkua pitää vaihtaa 2..3 viikon välein. Aidan pitäminen onnistuu vain lähellä asuntoa.
Aitaratkaisua pitäisi kehittää helpommaksi.
Onko sinulla tietoa esim. jostain tutkimuksesta tai muusta kokeilusta, että Trico koivulla toimisi? Sanoithan, että ”Ruiskuta Tricolla kaikki taimet. Loppuu syönti.”
Ei ole, taisi tulla sanottua vähän liikaa.
Hirvet syövät koivua ympäri vuoden. Tarvitsee syksyruiskutuksenkin. Havupuiden syöti tapahtuu talviaikaan, mutta koivutuhot tullee enimmäkseen kesällä.
Minulla nyt männyntaimikkoa sähköaidassa viitisen hehtaaria. Suuritöistä on. Pitää vaihtaa akkua 2..3 viikon välein ja kiertää tarkastamassa lanka monesti vuodessa. Lisäksi on monet hehtaarit sitten ruiskutettavaa Tricolla. En tosin ole koivuntaimia suojannut vielä Tricolla, mutta tänä syksynä kokeeksi ruiskutan koivujakin tuossa yhdessä sekataimikossa, joka on pahaa hirvialuetta, nähdäkseni riittääkö se kesäkasvulle.
Ruiskuta Tricolla kaikki taimet. Loppuu syönti. Koivuhan kasvaa metrin vuodessa ja enemmänkin. Ei siihen mene kuin 4..5 vuotta ja voi lopettaa.
Karikesyöte linkistä: https://tem.fi/documents/1410877/2772829/LUKE_selvitys_2016/30f2b546-2eb9-40ba-8ce2-1eb3f729d617/LUKE_selvitys_2016.pdf Biomassafunktioilla puulajeittain tuotetuista elävän puuston biomassoista laskettiin kariketuotoskertoimilla karikkeen määrä (kerroin x biomassa). Laskennassa käytettiin ositteita runko, kuori, elävät oksat, kuolleet oksat, lehdet ja neu-laset, kanto ja juuret
Suomen omat hakkuut teollisuudelle 2018 olivat n.65 milj.m3 ja polttopuukäyttö oli n. 7 milj.m3 ja metsien kasvu 110 milj.m3. (Yllä olevan linkin (2016) tiedot metsien kasvusta jo vanhentuneet)
Anneli: Luonnonpoistuma oli tuossa tutkimuksessa luokkaa 5 miljoonaa ja hukkapuu 7,5 miljoonaa, yhteensä 12,5 miljoonaa mottia.
Hukkapuu 7 milj.m3 vastannee karikesyötettä, jonka tuo linkki yllä määrittelee ja johon kuuluvat kannot ja juuretkin. Jätän luonnonpoistuman pois, sillä enpä juuri ole talousmetsissä nähnyt kuolleita puita.
Tämä 7 milj. linkissä on käsitelty maaperän hiilivarastoon liittyvänä ja olisi Poliittisen Skenaarion mukaisesti pieni nielu vuodsta 2030 lähtien Kuva 9. Poliittinen Skenaario sallinee vireillä olevien sellutehtaiden puunkulutuksen lisäyksen, joka vuosien 2015-35 välillä sallisi hakkuukertymän 79,8 milj.m3 kuva 4. Voisi riittää tuo Perus Skenaariokin.
Kuvassa 4 hukkapuu on n.8 milj.m3 luokkaa. Mitenkähän tämä hukkapuun määrä, sillä vuoden 2018 hakkukerymän 65 milj.m3 ja polttopuun 7 milj.m3 yhteensä 72 milj.m3 jättämä kannot ja juuristo on jo 36 milj.m3 eli puolet runkopuun kasvusta.
HIILINIELU yllä olevien lukujen perusteella
Metsien koko kasvun (110+55 (kannot+ juuret + oksat)) hiilinielu = 1,35*110= 148,5 miulj.tn/v.
HIILIPÄÄSTÖT puunkäytöstä 2018
Hakkuut teollisuudelle 1,35*65 = 88 milj.tn/v
Polttopuu 1,35*7= n.10 milj.tn/v
Karikesyöttö käsitelty erillisenä maaperän hiilitaseessa , joka linkin mukaan olisi aluksi pieni päästö 4 milj.tn/v.
HIILIPÄÄSTÖ yhteensä 88+10+4= 102 milj.tn/v.
HIILINIELU=148,5-102= 46,5 milj. tn/v.
HIILINIELU puutuotteiden 0,8*10 milj.m3=8 milj.tn/v kanssa YHteensä 54, 5 milj. tn/v.
Suomen kaikki HIILIPÄÄSTÖT ovat n. 55 milj.tn/v.
Mäntyjen kannot ja juuret joita on puolet kaikista, ovat minusta pitempiaikainen hiilivarasto puutavaran tapaan, joka olisi 0,8*18=n. 15 milj.tn/v hiilivarastoa, joka tulisi lisätä hiilinieluun.
Linkin kuva 7 kertoo, että plus-merkki tarkoittaa hiilipäästöjä ja miinus-merkki hiilinielua.
Joten kuvan 9 ”Luken suurin kestävä hakkuu” skenaarion mukaan maaperä onkin päästölähde (ei nielu kuten edellisessä postauksessani kirjoitin) jo 2015 lähtien kasvaen vuoteen mennessä 2045 menessä n.6milj.tn/v.