Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Voi tuon tuplan poistaa.
Minulla nyt lähetysspainalluksen jalkeen sivu jää miettimään pitemmäksi aikaa ja sitten tulee sivulle ”APPLICATION ERROR”.
Tosin teksti kyllä siirtyy keskustelun jatkoksi, mutta jos ehdit lähetyspainiketta painaa toisen kerran, niin tulee tuplana.
Näin tämäkin keskustelupalsta on taas kehittynyt.
Mitenkä jatkuvassa nuo kesähakkuut? Kesäkorjuussa on parempi hinta. Kuusten juuret tuskin kestää lukemattomia ajokertoja satojen vuosien aikana, kun saastuttavat kuuset lahosienellä. Tasaikäisessä uudistamisen jälkeen voidaan valita muita puulajeja kuusen korvaajaksi.
Käykö jatkuvassa niin, että ennen pitkään kaikki jatkuvan kasvatuksen kuusikot altistuvat juurikäävälle. Ennen harsinnan aikana hakkuut olivat talvella, kun puutavaran ajo piti suorittaa lumien aikana hevosilla. Ei ollut kesähakkuita.
En ole koskaan ymmärtänyt enkä edelleenkään ymmärrä tuota koron huomioon ottamista näissä vertailuissa. Jos hakataan sama määrä, niin päätehakkuupuistahan maksetaan, kuten jokainen tietää, niin paljon paremmin, että erotuksella katetaan sekä uudistus- että taimikonhoitokulut. Mitä ihmeen ylimääräistä rahaa sitten jaksolliseen sisältyy. mille pitäisi laskea jotain korkoa.
Samaa mieltä.
Lisäksi uudistamiskulut (muokkaus, ojitus, taimet, istutus, taimikon hoito), jotka ovat pois metsänomistajalta, lisäävät toisaalla bruttokansantuotetta ja työllistävät, kun ne tekee urakoitsija.
Tämäkin on huomioitava vertailulaskelmissa.
Kyllä noinkin, mutta toisaalta jäävän puuston kasvu on tuottoa joka saadaan heti eikä 30 vuoden päästä.
Jatkuvassa kasvatuksessa mittakaava on pienempi kuin jaksollisessa, mutta kasvuperiaate sama.
Itäneen siemenen varttuminen ainespuuksi taitaa kestää jatkuvan kasvatuksen (20 m2) varjostuksessa kauemmin kuin 30 vuotta.
Muokatussa aukossa (>0,5ha) ensi harvennukseen pääsee täällä Kainuussakin 25 vuodessa.
Minulla on sen verran kaukana suurin osa metsäpalstoista, että kuusiporien pyydystäminen viemällä traktorilla kuusipölleja pyydykseksi ei onnistu.
Mutta jos haluaa vähentää kuusiporakantaa omassa kuusikossa, niin voinee kaataa muutaman huonolaatuisen kuusen sinne tänne ja katsoa porataanko niitä. Jos porataan, niin sen jälkeen sahata poratut 2m pölleiksi ja kuoria. Poraamattomat jääköön maatumaan lahopuiksi.
Minun piti kuoria keväällä aukon reunalta muutamia tuulen kaatamia kuusia yhdellä 60 km päässä olevalla palstalla, joka samalla ensiharvennettiin, kun tehtiin aukkoakin. Kuusiporat olivat tehneet niihin tuhansia porauksia.
Tuulenkaatoja oli enemmänkin hakkuualueen reunalla ja muutama lumen katkoma latvakin alueella, mutta ne olivat puhtaat keväällä ja nyt syksyksymmälläkin, kun vasta ne tarkastin. Poraukset olivat keskittyneet vain muutaman aarin alueelle. Pitää katkoa loputkin maassa makaavat nyt syksyllä kuivamaan. Ensi keväänä eivät kelvanne porattavksi.
<<<Peltojen muuttaminen hiilen päästölähteistä nieluiksi onnistuu jo nykytiedon mukaan. Joku agrologi (tai professori tms.) on tutkinut sitäkin jo kymmeniä vuosia. Vuoroviljelyllä ja muokkaustapaa muuttamalla onnistuu.<<<
Jo olemassa olevia hiilinieluja pitäisi kehittää. Nythän ei puhuta juuri muusta kuin päästöistä ja niiden estämisestä. Esimerkiksi lietelanta ja vesivessa ovat mahdollisuus vähentää lähes kaikki eläinten ja ihmisten syömällä sitoma hiili hiilieluiksi. Lietelanta biokaasun talteenoton jälkeen turvemaapeltoon ja vesivessan puhdistamojätteet biokaasun talteenoton jälkeen läjitykseen.
Kysymys lienee 10 milj. tonnin hiilinieluista. Suomen kaikki hiilidioksidipäästöt ovat 55 milj.tn/v.
Lisäksi tulee uusiutuvaa kaasunergiaa, joka korvaa öljyä.
