Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

Vain turpeen osalta hiilidioksidipäästöt pitäisi laskea,

Ei tuokaan tunnu oikealta, kun turve (luokiteltu Suomessa hitaasti uusiutuvaksi) voidaan kyllä katsoa kokonaan uusiutuvaksi Suomessa näillä polttomäärillä kuten Ruotsissa, jos rinnalle otetaan kivihiili, öljy tai maakaasu, niin niiden päästöt ovat samanarvoiset kuin turpeen.

Hyväksyisin nykyisen turpeenkäyttömäärän Suomessa energiakäyttöön. Sen lisäksi turvetuotantoa voitaisiin kasvattaa  vientiin tekemällä esim pellettiä maailmanmarkkinoille.

Jos on kannattavaa bisnestä, niin turvetuotantoahan voi kasvattaa moninkertaiseksi nykyisestään. Vientihän ei laskettaisi Suomen päästöiksi.

Kyllä siellä hallituksessa on taidettu tehdä ilmastolinjauksissa oikeansuuntaisia ratkaisuja, kun nämä ”asiantuntijat” ovat kovin tyytymättömiä.

Kulmunille ja Keskutalle töydet pisteet.

Asiantuntijoilta tyly arvio hallituksen ilmastotoimille: ”Vaatimatonta ja riittämätöntä”

Ja turpeenkäytön päästöt 7 milj.tn/v on kyllä hampaissa, joka työllistää tuhansia suomalaisia, mutta ei sanaakaan kivihiilestä, joka ei työllistä ketään, mutta jo Helen yksin päästää 3 milj.tn/v hiilidioksidia polttamalla kivihiiltä.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5ad88545-f847-49ba-8367-c4024f6d05ad

Turve ei nykykäytöllä lisää hiidioksidia ilmaan, kun sitä sitoutuu enemmän soiden sitoessa ilmasta hiidioksidia. Ruotsissa turve määritellään uusiutuvaksi kuten puunkin käyttö.

Turpeen käytön vähentämiselle ei ole mitään perusteita. Turpeen haittavero pitäisi poistaa ja sen jälkeen sen poltto kyllä kiinostaa.

Hyvä. Turpeeseen ei koskettu. Jos kepu ei olisi hallituksessa, niin olisi varmasti koskettu. Nyt a-studiossakin juuri nillitetään, kun turpeenpolttoa ei rajoitettu heti. Miksi heti kun tavoite hiilineutraaliuden saavuttamisesta on 15  vuoden päässä.

Turpeen polttoa ei pidä rajoittaa, sillä se työllistää maaseudulla tuhansia ja antaa oikeita verotuloja kunnille. Soita Pohjoi-Suomessa kyllä riittää ja paikka paikoin ei muuta olekkaan. Kivihiili ei työllistä yhtään suomalaista tuotannossa.

Tässä hiilinielu laskelma Luken periaatteiden mukaan. ks Linkki taulukko 3 ja vuodet 2021-25.

https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2019/04/luke-luobio_20_2019.pdf

10 vuodessa hallitusohjelman tavoitteen mukaan metsien kasvu ja lannoituksen vaikutus antaisi lisäkasvua (varovainen oletus) n. 12 milj.m3/v. Eli silloin kasvu olisi n. 122 milj.m3/v ja poistuman pysyessä 2018 tasolla 90 milj.m3/v, niin  hakkuusäästö olisi 32 milj.m3/v, joka vastaa hiilinielua 1,35*32 = – 43 milj,tn/v.johon pitää vielä lisätä karikkeen hiilinielu – 4,78 milj.tn/v ja puutuotteet – 6,90 milj.tn/v ja  ojituksen ja muun päästöt yht. + 3,0 milj.tn/v = -43 – 4,78 – 6,9 +3= 52 milj.tn/v.

Luken laskentaperiaatteen mukaan Suomen hiilinielu olisi 10 vuoden päästä n.52 milj.tn/v.

Olkiluodon liittyessä valtakunnan verkkoon lähi vuosina voidaan kaupunkien kivihiilenpoltto lopettaa, joka vastaa hiilipäästöjä n. 6milj.,tn/v  ja Suomen hiilitase olisi jo reilusti kunnossa ja hakkuitakin voisi lisätä. Ja olisiko jo 10 vuoden päästä Rautaruukinkin hiilipästöt n. 6 milj.tn/v nollattu uudella valmistusprosessilla.

Turpeen poltto pitää varmistaa laskemalla sen verotusta. Liikennepolttoaineineetkin kehittyköön omalla painollaan fossiilisista uusiutuviin.

Kyllä hallituksen tavoite hiilineutraalius on saavutettavissa 15 vuoden päästä.

Tuo oli hyvä kuulla hallituksen ilmastotiedonnannossa, että Kulmuni sanoi hallituksen tavoitteena olevan metsien kasvua lisäämällä lisätä hiilinielua. Ei siis hakkuita rajoittamalla. Nythän Suomen metsät ovat viime vuosina lisänneet kasvua n. 1 milj.m3/v ja sitä voi nopeimmin kasvattaa lannoituksella. Kemerassa näkyy olevan terveyslannoitustuki, mutta ei muuten lannoitustukea.

Nythän ei oikein ole suometsille enää sopivaa lannoitetta, kun Yara lopetti RKP:n valmistamisen. Tuhkannoitus taas ei ole oikein käsipelissä levitettävää, kun määrät ovat tonnien luokkaa hehtaarille.