Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Juuri näin kuin Timppa sanoo. Siirtymällä alaharvennukseen kasvu pomppa heti, saavathan suurimmat ja parhaat puut tilaa kasvaa verrattuna siihen, että harsinnassa aina pienimmät ja hunoimmat jäävät kasvamaan. Ojituksesta sanoisin, että vaikutus näkyy kyllä 3..4 vuoden päästä ja sekin on lisännyt kasvua.
J-H: Ei aina voi olla huippusuhdannetta. Kyllä normaali on normaali eli siitä pitää firmojen olla aivan yhtä tyytyväisiä. Ei normaali saa ruveta tuntumaan huonolta.
Metsäteollisuuden hintakilpailukyky pitäisi olla nimenomaan matalasuhdanteessa kunnossa kuten se kilpailajamaissa on aina ollut, mutta Suomessa tärvelty palkankorotuksilla heti, kun hintataso markkinoilla vähänkin nousee. Ensimmäistä kertaa historiassa se näyttäisi nyt nippa nappa olevan. Tosin Ruotsissa ja Saksassa tilanne on vieläkin 30% parempi.
Kiitos tästä kuuluu Sipilän Kikylle.
Nyt on tehtävä valinta. Ei katsota vierestä, kun hiilivarastojemme kiihtyvä hakkaaminen nollaa muut ilmastotekomme ja vanhojen metsien hävittäminen ajaa metsäluontomme ahtaalle. Meidän on yhdessä suojeltava…
Kyllähän tämä on hulluutta.
Mitään valintaa ei tarvitse tehdä ennen kuin selvitetään perusteellisesti, miksi Keskiajan lämpökaudella tai Rooman lämpökaudella oli paljon lämpimämpää kuin nyt. Johtuiko se matalasta ilman hiilidioksiditasosta?
Alaskassa paljastuu jäättiköiden vetäytyessä puiden kantoja halkaisjaltaan 1,5m., joidenka kasvu ajoittuu vuosille 600…1000 jkr.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/opwallin/203718-alaskan-jaatyneet-puut/
HABA: -tarkasta waikka Wikipediasta mikä on kiky.
No ei tarvitse tarkistaa mistään. Kiky on sama kuin sisäinen devalvaatio tai ulkoinen devalvaatio ja tarkoittaa palkkojen laskemista kilpailijamaihin nähden, jotta yritykset Suomessa voivat tehdä yhtä suurta voittoa kuin kilpailijamaissa ja työllistää, jotta olisi verotuloja ylläpitää julkista sektoria.
JÄTKÄ: – Kun repostellaan paperimiesten kolmivuorotyöstä tienaamia vuosiansioita ja vertaillaan niitä Saksalaisten vastaavien ammattilaisten ansioihin, niin autuaasti unohdetaan ja jätetään Jeesustelematta se, että Saksalaisella Paperihenkilöllä on mahdollisuus elää paljon pienemmillä kustannuksilla kuin Suomalaisen.
Näihän se on, että Saksassa kustannustaso on alempi jotain 30% kuin Suomessa. Jos Suomessa yritetään ylläpitää samanlaista elintasoa vaatimalla palkkoja 30% korkeammiksi, niin Suomessa avoimella sektorilla ei ole mahdollisuuksia toimia voitollisesti. Hyvä esimerkki ovat paperi. Suomessa tuotanto on pudonnut puoleen 10 vuodessa, vaikka paperin kulutus on laskenut maailmalla 25% huipustaan. Suomessa vanhat paperikoneet suljetaan ensin näillä 30 % korkeammilla palkkakustannuksilla.
Hintakilpailukyky ratkaisee avoimen sektorin menestymisen ja työpaikat ei kulutustaso.
Maarit Lindströmin mukaan keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevän paperityöntekijän keskimääräinen vuosiansio vuonna 2018 oli 61 221 euroa.
Metsäteollisuuden tilastojen mukaan esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa paperityöntekijän vuosiansiot jäävät vastaavissa töissä alle 50 000 euron, joten ero kilpailijamaihin on vähintään 30 prosenttia.
Paperityöntekijöiden palkoissa tarvittaisiin vielä 30% palkkojen lasku, jotta kustannuskilpailukyky olisi kilpailijamaiden tasoa.
Näinhän ei tule tapahtumaan, vaan paperin ylikapasitetti tullaan sitten purkamaan ensin Suomessa sulkemalla ne paperikoneet ja ay-liikkeen työttömien tehtailu näin jatkuu.
Esim KIKYstä ei ollut mitään hyötyä Duunareille, mutta yritysmaailmaan se toi satoja miljoonia ylimääräistä – Puhtaana käteen.
Ei kai Kikyä tehty siksi, että palkasaajien tulot nousisivat vaan siksi, että avoimen sektorin työpaikkojen väheneminen saadaan loppumaan hintakilpailukyvyn mentyä kilpailijamaita korkeampien palkankorotusten seurauksena. Kiky laskee yritysten palkkakustannuksia kilpailijmaiden tasolle tai alemmas ja varmistaa entisten työpaikkojen säilymisen ja uusien työpaikkojen syntymisen alemmilla palkoilla kuten Kikyn tarkoistus oli.
Sipilä hallituksen KIKY:
Hintakilpailukykyä parannettava 15%, joka meni 2000…2016 kilpailijamaita 15 % korkeampien palkankorotusten seurauksena.
– Palkat alas 5%
– Tuottavuutta nostettava 5%, johon kiky-tunnit kuuluvat osana
– Palkkoja pidettävä ennallaan niin kauan kuin kilpailijamaissa palkkoja korotetaan 5% enemmän kuin meillä.
– Sen jälkeen palkkoja korotettava kilpailijamaiden mukaan, jotta uudelta kilyltä vältytään tulevaisuudessa.
Ensimmäistä kertaa historiassa, kun lakot eivät näytä menevän kuten AY-Mafioosot haluaisivat. Samaa mieltä, että Teollisuusliiton uhkailuista yksilönvapauden rajoittamisessta kuulua tai olla kuulumatta liitton pitäisi nostaa rikossyytteitä. Eihän Suomessa ole sellaista lakia, joka pakottaisi kuulumaan mihinkään ammattiliittoon. Se on onneksi vielä vapaaehtoista.
–Heidän osaltaan harkitaan laajempiakin toimia – meillä riittää keinoja yritystoiminnan hankaloittamiseen.
Ei näytä riittävän tämän suomalaisen ay-liikkeen miljoonien työttömien tehtailu sen historiassa jo tähän mennessäkin. Lisää pitää vain saada työttömyyttä Suomeen.
Konkreettisina keinoina Alapartanen nostaa esiin muun muassa yritysten saarrot.
Uhkailee yritysten saarroilla vielä, jossa aiheutetaan tahallaan ay-liikkeen toimesta vahinkoa yritystoiminnalle. Eikö se ole rikollisen toiminan valmistelua, johon poliisin tulisi puuttua.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/5c3d94df-d928-412f-af66-adce59217a2f
Näyttäs olleen 1930-luvulla lämpimämpää kuin nykyisin.
– Ellei Suomi pysty puolustamaan kilpailukykyään, eihän tänne kukaan investoi, ja tänne on investoitu hirveän vähän juuri tästä syystä. Paperiteollisuudessa se on hirveän ilmeistä, koska siellä ei koskaan rakenneta uutta konetta. On vain kyse siitä, mikä kone menee kiinni seuraavaksi ja missä, Wahlroos arvioi.
Paperiliito elää edelleen markka-aikaa. Nyt kun ei voi devalvoida liikaa nostettuja palkkoja alas hintakilpailun palauttamiseksi, ay-liike vaarantaa ne Suomessa ensimmäisenä ja menevät sinne, missä palkat ovat kilpailukykyisempiä.
Eihän tämä mitään uutta ole. Suomalainen ay-liike on tehtaillut historiansa aikana Suomeen miljoonia työttömiä.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c65becff-ec4d-4449-9d66-0a11b88cf5b0
