Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Minä olen ainakin polkenut istutetun taimen kahdelta puolen, että juuripaakku olisi maassa tiiviisti. Enkä yritäkkään kastelemalla taimia kasvattaa, vaan pelastaa etteivät kuole ja ainahan sitä vesimäärää voi kasvattaa. Mutta traktorin ja vesiletkujen kanssa ei tule mieleenkään lähteä taimia pelastaan kuivumiselta.
Juuripaakku tulee kyllä kyllästettyä puolen desin vesimäärällä ja vaikutus on viikkoja.
Reppuruisku 32 euroa. https://www.k-rauta.fi/rautakauppa/reppuruisku-fxa-12-l
Tämä ilmaston lämpenemisen estäminen tuntuu kornilta, kun eletään kesän parasta aikaa, mutta kesä onkin kylmin miesmuistiin. Nyt on ollut 4 viikkon ajan (kolme heinäkuussa ja yksi elokuun alussa) joka yö pakkasta keskikesän kuumimpana aikana. Viime yö oli kylmin pakkasta -4,5 astetta. Perunasato on ainakin menetty laajoilla alueilla Pohjanmaata ja Kainuuta. Minullakin.
Hallituksella on kunnianhimoinen lämpenemisen estämistavoite Rinteen mukaan.
Täytyy kyllä kysyä Rinteeltä,”vieläkö kylmempää meillä pitäisi olla?”.
Kannulla kaadettaessa vesi lentää kannun putkesta hyvinkin metrin, joen ei tarvi joka taimen luokse kävellä vaan taimien väliiä harppoen
Jos maa on kuivaa ja vaikka pehmeääkin ja taimi mättäässä, niin epäilen vähän, että tuolla on ollut kasteluvaikutusta.
Itse käytin 20 litraa puolen hehtaarin alueelle kastellen kaikki taimet (n. 500 kpl) mitkä löysin heinikosta reppuruiskulla pistämällä putken taimen juuresta maan sisään paineella pienen määrän vettä juuripaakkuun. Ei tullut hikeä eikä mennyt kauan ja vesi oli hanavettä.
Nopein tapa minimaalisella vesimäärällä taimien kasteluun on kastella ne reppuruiskulla. Ottaa ruiskuputken suuttinen pois, niin pelkkä ohut putken pää paunuu taimen vierestä hyvin pehmeämpään maahan ja siihen taimen viereen vesiannos sitten paineella. Voi tietenki vaihtaa muoviputken aluminiin tai teräksiseenkin.
Viime viikolla tein näin puolen hehtaarin alalle.
<<<Valtion velalla ei ole enää mitään merkitystä,<<<
Otettua valtion velkaa maksetaan pois koko ajan siinä järjestyksessä kun niitä erääntyy maksettavaksi.
Vaikka näissä viime aikaisissa lainoissa ei korkoa juuri ole, niin pääoma pitää maksaa aikanaan pois.
Jos velkaannutaan Kreikan tasolle, niin korko nousee ja lopulta käy niin, ettei sitä velkaa saa enää.
Velka otetaan markkinoilta, ei se tule suoraan EKP:ltä. EKPn velkakirjojen ja muiden omaisuuserien ostot luoduilla euroilla laskevat vain korkoja.
<<<Ei kai susi mikään uhka ole. Suurempi uhka on päättäjät. Päättäjät ne postit,kaupat,pankit,koulut lopetti ei susi.<<<
Ei noille lopetuksille ole ollut vaihtoehtoja, kun verotuloja ei ole riittävästi. Alamäki maaseudulla alkoi 1990-alun lamasta, jonka aiheutti ay-liike, joka on jatkanut sen jälkeenkin työttömien tehtailua Sipilän hallitukseen saakka.
<<<Valtiolla ja kunnilla pitää nyt järjettömät varallisuudet kun 2000 luvun alusta asti ollaan sääsetty niin maan perusteellisesti.<<<
Suomen talous ei kasvanut lainkaan 2006… 2016 välillä. mutta julkisen sektorin palkkoja on ollut pakko nostaa tuona aikana 5 miljardin euron edestä velaksi. Velkaantumisen estämiseksi ja Kreikan velkatielle joutumisen pelosta päättäjät ovat sitten joutuneet säästämään köyhien ja vähäosaisten menoista ja ottamaan lisää velkaa, kun julkisen sektorin parempiosaisille 600 000 palkollisille on pitänyt samaan aikaan lisätä menoja. Tällehän päättäjät eivät ole voineet mitään. AY-liike on niin paljon vahvempi. Nämä perusteettomat julkisen sektorin velkaa palkankorotuksiin pitäisi peruuttaa ja verotulot riittäisivät nyt menojen katteeksi kirkkaasti. Ei olisi kestävyysvajetta eikä velkaantumista.
<<<Korkea aika alkaa käyttämään niitä säästöjä. Jos ei säästöjä ei ole kuten vähän vahvasti epäilen niin onko säästäminen mennyt hukkaan. Nyt pitää sitten alkaa tuhlaamaan jotta rahat taas riittää ja saadaan maaseutukin kukoistamaan. Sudella ei säästöjen kanssa ole mitään tekemistä.<<<
Voidaan sanoa näin, että onhan niitä säästöjä tullut, mutta ne ovat miinusmerkkistä velkaa.
Julkinen velka on 115 miljardia ja kasvussa.
