Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kiinan palkkataso on tietenkin täälläkin tavoitteena ja unelmana. Eihän kasvua saada muuten aikaiseksi.
Kotimarkkinoiden hintataso määräytyy maan palkkatason mukaan. Kiinassa samanlainen asunto kuin Suomessa maksaa vain 1/10 Suomen hintatasosta.
Kauppalehden analyysissä saksalaisen autoteollisuuden vaikeuksista ei kyllä mainittu palkkatasoa kertaakaan syyksi ahdinkoon.
Silti palkkoja alennettiin eli peruttiin edelliset ja sitä edelliset palkankorotukset. Saksan atoteollisuus on Kiinan autotuonnin puristuksessa, jossa palkktaso on 400..500 e/kk
Saksassa ja Suomessa ovat palkat nousseet viime vuosina eniten EU-maista. Saksan autoteollisuus on siksi kriisissä. Volkswagen teki vasta sopimuksen autotyöntekijöiden kanssa 10% palkkojen laskusta, muuten tehtaita olisi suljettu.
Ahneudella oli paskanen loppu niin Saksassa kuin Suomessa.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/28240eda-a603-4761-936d-51fcd6aac8ef?ref=ampparit:2dd8
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/lasketaanko-turvemaiden-hiilipaastot-pieleen/#5dfaa1a5
Tässä Riikilän blogissa metsätiedot Ruotsin osalta on vuodelta 2020 eli tästä linkistä.
https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/
Olen yrittänyt löytää Ruotsin viime vuosien metsien kasvulukua, mutta huonolla menestyksellä ja ilmeisesti Riikolakaan ei onnistunut. Muistelen lukeneeni kuitenkin, että Ruotsin ja Saksan metsien kasvu olisi laskenut jopa alle Suomen 104 Mm3/v eli Suomen metsien kasvu on ollut viime vuosina suurinta EUssa.
Hannu Ilvesniemen Biosoil-tutkimukset ovat koskeneet kivennäismaita. Tuossa haastattelussa ei selviä tarkoittaako hän turvemaiden CO2-päästöjen epävarmuuksia.
Sekin on epäselvää onko noissa Luken laskelmissa laskettu ojitettujen turvemaiden CO2-päästöissä metsän karikesyötteiden nielua vähentäjänä mukaan. Samalla laillahan karikesyötettä tulee turvemaapohjiin kuin kivennäismaapohjiin. Jos on vain mitattu turpeen hajoamista eihän siinä voi näkyä karkesyötteestä tuleva lisäys maapohjan hiilivarastoon, jos sitä ei laskennalliseti oteta mukaan.
Lukehan laskee erikseen maapäästöt kivennäismaille ja orgaanisille maille eli ojitetuille turvemaille. Lienee aiheellista kysyä ovatko turvemaiden karikesyötteistä tulevat CO2-nielut mukana turvemaiden +10 Mtn/v päästöissä.
Tässä Nasan mittausten keskustelua.
Biosoil tuonee lisävalaistusta tähän.
Luken Ilvesniemen Biosoil- jatkotutkimukset julkaistaneen vielä tänä vuonna. Edellinen julkaisu ”Avohakkuu ei hävitä hiilivarastoa” herätti laajaa vastustusta alan piireissä, kun aukon maaperän hiilivarasto ei vähentynytkään tutkimuksen mukaan ja että metsän hiilestä 40% on maanpinnan yläpuolella ja maassa 60%. Tämä on vaiettu kuoliaaksi totaalisesti eli kukaan ei ole lausunut mitään tuosta, että maaperässä hiiltä olisi 60%. Vain minä olen yllä pitänyt sitä hengissä, laskemalla siitä saatavalla muuntokertoimella 2,5*hakkuusäästö Suomen metsien CO2-nielua. Tosin tuo Ruotsin laskelma tuottaa uuden tavan laskea hiilinielua. Kun Ruotsin metsäluvut, joista kerroin tuossa edellä ovat lähes Suomen tasoa, voidaan sanoa, että Suomen metsien CO2-nielu ilman hakkuusäästöä on minimissään n. -30 Mtn maaperässä hakkuukarikesyötön vuoksi. Siihen voi sitten lisätä hakkuusäästön CO2-nielun, jos sitä on esim. vuonna 2023 se oli -13,2 Mtn ja koko metsien CO2- nielu oli sitten 30+13,2= -43 Mtn, joka saadaan siis ketoimella 2,5*hakkuusäästö eli 2,5* 17,2= -43Mtn.
Tätäkin Luken Ojasen tukimusta luonnon soiden valtavista metaanipäästöistä jankkasin monta vuotta tällä keskustelupalstalla ja sitten reagoi Ojanen ja julkaisi tutkimuksen, jossa luonnon suot 4 milj.ha ovat metaanipäästö +12,4 Mtn-ekv seuraavat 100 vuotta.
Nyt vain pitäisi Luken laskea metaani-päästöjen poistuma 6 milj.ha suo-ojituksilta ja ottaa ne ojitettujen turvemaiden maapäätölaskelmiin mukaan. Olettaisin että nämä nyt ilmoitetut CO2-maapäästöt +10 Mtn-ekv ainakin nollautuvat.
Postasin Hesarin keskusteluun.
Ero Ruotsin ja Suomen laskutavan välillä on helppo havaita. Ruotsissa hakkuusäästö 2023 oli nollan kieppeillä ja metsien nielu -32 Mtn, joka siis oli pelkästään metsämaassa ja Suomessa hakkuusäästö oli 17,2 Mm3 ja metsien nielu LUKEn mukaan -13,2 Mtn, jossa ei mukana maapäästöjä. Metsävarat Suomi 2600 Mm3 ja Ruotsi 3300 Mm3?
Metsämaata kummassakin maassa n. 20 milj.ha.
Ruotsin mallin mukaan laskien Suomen metsänielu olisi 32+13,2= – 45 Mtn, joka saadaan myös laskien Luken Ilvesniemen periaatteella 40/60, jolloin metsämaakin on mukana, kertoimella 2,5*17,2= -43 Mtn.Kurki: ”Vuonna 2023 sattui niin, että hakkuut ja poistuma laskivat vuoteen 2022 nähden ja CO2-lisäys varastoon jäi pienemmäksi kuin sieltä pois hajosi vanhimmasta päästä, joten kivennäismaistakin tuli päästö.”
aSanta: Siis kuinka hakkuutähdekertymän vähennys lisää karikkeen hajoamista ja siten päästöjä – eikö väite sisällä vähintään paradoksin, sillä eihän niukemmin vähenevän puuston hiilinielu voi pienentyä suhteessa suurempien hakkuiden tulemaan?
Kysymys on Luken määrittelemättömän suuruisesta CO2-maaperävaraston muutoksesta. Sinne tuli hakkuukarikehiiltä vähemmän, siksi kun hakkuut vähenivät 2023 ja sitten tämän varasto pienenee vuosittain niistä aiempien vuosien karikesyötteistä niiden hajotessa ja Luken mukaan nousevalla tendillä, kun ilmasto on lämmennyt. En tiedä mikä näillä karikkeilla on puoliintumisajat, mutta vanhimmasta päästä karikkeisiin sitoutunut hiili katsotaan sitten palautuneeksi takaisin ilmakehään.
Scientist:Vai lasketaanko Luken toimesta heti päästöksi kuten puusto hakkuussa.
Kaikki karike on myös poistumassa eli lasketaan heti kaikki pääästöiksi, mutta niistä lasketaan sitten erikseen maaperän CO2-varastoon lisäystä.
