Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kainuussa näyttäisi männyn siementä varisevan paljon keväällä vuonna 2021. Nyt näkee varttuneissa taimikoissa 5..7 m paljon pikkukäpyjä.
Ne muodostaa turvetta keskimäärin 210 kg/ha.
Ojasen mukaan luonnontilainen suo otttaa CO2 ilmasta 50-100g /m2/v. Tekee 500…1000kg/ha/v. Tuo muunnettuna turvekiloiksi pitää jakaa 3,67 kertoimella.
Eli Ojasen mukaan 136 kg–272 kg/ha/v eli TT (mikä media lie) näyttäisi olevan Ojasen kanssa samaa mieltä.
: Luonnontilainensuo(http://dx.doi.org/10.1191/0959683602hl522rp)−50…–100gCO2/m2/vuosi.
https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
https://www.metsalehti.fi/uutiset/jakalat-entista-ahtaammalla-uhanalaistumisen-voimistumisen-taustalla-metsatalous-ja-hirvet/
Uhanalaisista jäkälistä peräti 40 prosenttia kasvaa kalkkikallioilla.
Missäs noita kalkkikallioita on? Kaikista uhanalaisista jäkälistä 40% on siellä. Ja mitenkä metsätalous uhkaisi niiden jäkäliä, kun kallioilla ei juuri kasva kuin käkkärämäntyjä ja ovat metsätalouden ulkopuolella muutenkin?
Miltä jatkuva kasvatus näyttää verrattuna jaksolliseen ostajan kannalta?
Jatkuvan kasvatuksen mallimetsässä on keskimäärin noin 100m3/ha, josta puuston kasvettua 150m3/ha voi hakata 50 m3/ha. Tätä sitten vain toistaan.
Jaksollisessa kasvatuksessa päätehakkuupuuston määrä voi olla jopa 1000 m3 Suomenkin olosuhteissa. Aina löytyy ostaja yhdelle hehtaarille aukkoa yksistään, jossa on hakattavaa 400 m3. Samalla kertaa sitten on mahdollista suorittaa ensimmäinen ja toinen harvennus samalla palstalla hehtaari molemmat, jotka eivät muuten ostajaa yksin kiinnostaisi.
Nostamalla päätehakkuukohteiden puumäärä nykyisestä vaikka kaksinkertaiseksi, aukkojen pinta-ala voidaan puolittaa ja hakata sama puumäärä mitä nykyisinkin. Kun metsän uudistaminen ei ole ilmaista ja on vielä tuhoille altis, niin kannataako keskenkasvuisia metsiä aukkohakata?
Laskelmasi on muuten jotenkin ok, mutta siinä on unohdettu metsien hakkuut ja muu poistuma. Se lienee ollut viime vuonna noin 92 milj CO2 tonnia. Metsien hakkuut olivat noin 77 milj CO2 tonnia ja muu poistuma (lahoaminen, latvat, oksat ym) noin 15 milj CO2 tonnia.
Suomen metsien runkopuun kasvu on tällä 110 milj.tonnia (viimeinen inventointi 2014-17 antoi kasvuksi 107 milj.m3 ja siitä on kulunut 3 vuotta) ja kasvu lisääntyy yli 1 milj.m3 vuodessa. Runkopuun ja juuriston sitoma hiilioksidimäärä saadaan keroimella 1,3 *RUNKOPUU M3= 1,3*110= 143 milj.tonnia. Vaikka käytettäisiin ilmoittamiasi ”lukuja” (hakkuut=77 millj.m3 ja muu poistuma 14 milj.m3), niin niistä vapautuva CO2 olisi 0,9 * 91 milj.m3= 82 milj.tonnia, sillä juuret jää pitempiaikaisena varastona maahan. Lisäksi tuohon pitempiaikaiseen varastoon luetaan puutavaran 10 milj.m3 osuus, joka olisi 9 milj.tn/v hiilidioksidia.
Hyvin riittää Suomen metsien sitoma CO2 korvaamaan kaikki Suomen tämänhetkiset kasvihuonekaasupäästöt 55 milj.tonnia vuodessa.
Metsien sitoma hiilidioksidi (CO2) = 143 (runko+juuret) – 82 (hakkuut+muu poistuma) + 9 (puutavara)= 70 milj. tonnia vuodessa.
Lisäksi tällä Suomen metsien tasarakenteisella metsien kasvatusmenetelmällä edetessä puun kasvu on noussut 1960-luvulta lähtien noin 1 milj. m3 verran vuodessa ja 20 vuoden päästä Suomen metsien kasvu samaa rataa olisi jo 130 milj.m3.
Edellyttäen, että nyt heti Suomen vuotuinen talvihirvikanta pudotetaan pysyvästi 20 000…25 000 eläimeen.
Tuo, että syövät jopa kolmena vuonna peräkkäin samat puut, on huono juttu ja siitä tulee jo reilusti kasvutappioita.
Lentoruiskutukset kalleuden vuoksi sopivat suurille yhteisille tuhoalueille, mutta on epävarmaa saadaanko niitä aikaiseksi.
Siksi pitänee ruveta varautumaan vain omien metsien tuhojen estämiseen. Jo mainittu drone voisi siihen olla sopiva vanhemmille männiköille, kun monisärmiövirustakin on saatavilla. Taimikot voi aina kopistella.
Kyllähän ruskomäntypistiäiset täälläkin päin parikymmentä vuotta saivat syödä rauhassa paikka paikoin männyt ruman näköisiksi. Tosin mitään laajaa yhtenäistä esiintymää ei ollut. Syönnit eivät kuitenkaan jatkuneet enää seuraavana vuonna. Luonnon oma monisärmiövirusko olisi sitten tappanut kannan massaesiintymisen päätteeksi. Minullakin niitä oli vain tuossa yhdessä hehtaarin taimikossa, josta ne tiputtelin.
