Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
MT:n pääkirjoitus: Kummallisuus on se, ettei metsiemme hiilinielu ole oikein mitään, vaan poliittisilla pääätöksillä vehtailu.
Ihmetellä täytyy, että mikään metsänomistajia edustava taho (MTK, Metsänhoitoyhdistys, Metsäliitto) ei ole ryhtynyt laskemaan Suomen metsien todellista hiilinielua.
Ei liene mitenkään vaikea tehtävä.
Kovasti pitää kopsia
Juuri noin. Tosin jo myöhäistä, sillä männyntaimella on nyt hennot vuosikasvut, jotka katkeilisivat kopsimisesta. Tulisi vain lisäää vahinkoa. Kopsiminen olisi pitänyt tehdä silloin, kun toukat ovat ilmestyneet eli kun männyt evät olleet lähteneet kasvuun. Taimikoita kannattaa seurata.
Parikymmentä vuotta sitten minä kopistelin noin hehtaarin verran 3..5 m pituistesta männyntaimikosta toukat alas. Puolen metrin taimikosta luulisi olevan helppo nytkin käsin riipimällä toukkaryhmät poistaa tai tehdä sellainen kampa, jolla puhdistaa taimet.
Kyllä hyvinvointiyhteiskunta taitaa nykymuodossaan
Korkman laskeskeli, että 2 miljardin kestävyysvaje Rinteen hallituksen lopettaessa, olisi voitettu kanta, jos työllisyys saadaan nostettua 75%. Ei kyllä maininnut, että uusien työpaikkojen pitäisi syntyä avoimelle sektorille, jonka verotulot olisivat tuo 2 miljardia.
Jos kolme (Kuopio, Kemi ja Kemijärvi) näistä uusista BIO-sellutehtaista toteutuisi, niin niiden yhteen lasketulla liikevaihdolla 4 miljardia saataisiin jo 50% kokonaisveroasteella puuttuvat 2 miljardia.
Visakallo: Se oli yksi Suomen taloushistorian suurimpia sähläyksiä.
Holkerin hallituksen hallitusohjelma yhdellä sanalla ilmaistuna oli ” VAKAA MARKKA” eli pois Suomea jäytävästä pääoman puutteesta, joka johtui devalvaatioista, johon päädyttiin aina muutaman vuoden välein kilpailijamaita korkeampien palkankorotusten seurauksena eli markasta tuli liian vahva viennille. Kansanvälinen viennin hintakilpailukyky meni ja vienti meni tappiolle. SAKn puheenjohtaja Pertti Viinanen oli sitoutunut vakaan markan talouspolitiikkaan, mutta tärkeimpien alojen liittojohtajat Lund, Mäki ja Aitamurto eivät. Palkat nousivat sitten 4 vuodessa järkyttävät 40% ja päädyttiin saman suureeen pakkodevalvaatioon, josta tuli tuhoisa valtavan valuuttavelan määrän vuoksi, jonka pääoma nousi n. 70% markan devalvoituessa devalvoituessa 40% ja jota velanottajat eivät enää kyenneet maksamaan.
Saatiin pankkikriisi, jonka hinta oli 600 000 työtöntä ja yhden vuoden BKT rahallinen menetys.
Paavo Lipposen hallitusten aika oli talouden kulta aikaa. Silloin toteutettiin ensimmäistä kerta Suomen historiassa sitä ainoaa oikeaa talouspolitikkaa eli ”VAKAAN VALUUTAN” talouspolitiikkaa, jona aikana Suomen viennin hintakilpailukyky pidettiin kunnossa ”kilpaijamaiden mukaisilla palkankorotuksilla” ja julkinen sektori saatiin tasapainoon talouden kasvaessa vakaasti, kun Lipponen piti ay-liikkeen kurissa.
Pääministeri Lipponen hoki hokemasta päästyään ”matalat palkankorotukset mahdollistavat hyvän talous- ja työllisyyskehityksen”.
Kun Lipponen lopetti, ay-liike pääsi taas irti tekemään tuhojaan palkankorotuksilla. Metsäteollisuus menetti 20 000 tuhatta teollista työpaikkaa 2000-luvulla ja UPM ja Stora aloittivat Suomesta vetäytymisen. Finanssikriisin jälkeen Suomessa oli pysyvä 500 000 työttömän armeija aina Sipilän kikyyn saakka, joka pysyi näennäisesti kohtuullisena suurten ikäluokkien jäädessä elääkkeelle suurin joukoin.
Paras hallitus kymmeniin vuosiin! Kyllä kelpaa.
Samaa mieltä.
Tämä uusi hallitus on Sipilän hallitus ja hallitusohjelma Sipilän diktaatti sekä Sipilän KIKY KAKKONEN.
Työttömille lisää keppiä? Edes aktiivimallia ei perutakaan välittömästi.
Sipilä ajoi läpi paikallisen sopimisen.
Sipilä itse pitää paikallista sopimista äärimmäisen tärkeänä osana kokonaisuutta, ja sen valmistelussa on mukana myös yrittäjäjärjestö. Hallitusohjelman mukaan paikallista sopimista edistetään laajennetussa kolmikannassa. Sipilä yritti edistää paikallista sopimista myös omalla kaudellaan, ja sen kangertelu oli hänelle iso pettymys.
Menolisäyksiä ei tule, jos ay-liike estää 30 000 uuden työpaikan syntymisen.
Sipilän mukaan vuoden kuluttua ollaan paljon viisaampia sen suhteen, onko 30 000 työpaikkaa valtiovarainministeriön todentamana löytynyt. Jos on, voidaan taas edetä pykälä eteenpäin. Hallitus siis ankkuroi menonlisäykset tähän tarkasteluun.
Onpa kerrassaan hyvä uutinen. Pakkohan se on Suomenkin tehdä sama kuin Ruotsi. Minullakin on kuusen ja männyn sekataimikoita ja molempia syödään, jos ei ruiskuta tricolla. Lisäksi on 10 ha sähköaidan sisällä ja akkuja vaihdan talvellakin. Jos näin ei toimisi ei taimikotkaan kasvaisi juuri metriä pitemmiksi. Näin täällä Länsi-Kainuussa.
Gudrun-myrskytuhot (75 milj.m3) nostivat Ruotsin hakkuut 100% kasvusta 2005 jälkeen.
Tuo 100% oli heitto. Oikea lukema viime vuosilta on Planterin linkissä. Pahoittelen.
https://www.luke.fi/blogi/kaytetaanko-ruotsissa-metsia-kuten-albaniassa/.
Soimakallio: Jos oksat ja kannot jätettäisiin metsään, ne aikanaan lahoaisivat ja luovuttaisivat hiilensä ilmakehään, mutta lahoaminen ottaa aikansa. Alle sadan vuoden aikajänteellä metsätähteiden polttaminen lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.
Aha. Nyt on Soimakallio mennyt päättelyissään omaa agendaansa vastaan. Tosin on kyllä minun kanssa samaa mieltä ja otan tuon ilolla vastaan. Kannnot ja oksat nostaa Suomen hiilinielua rajusti.
Kurki: Suomen viime vuosien metsien hakkuusäästö (runkopuu+juuret+oksat kertoimella 1,35*runkopuu) n. 35 milj.m3 sitoo siis n. 47 milj.tonnia hiilidioksidia ilmasta vuodessa, joka on enemmän kuin koko Suomen hiilidioksidipäästöt 45 milj.tn/v.
Siis Suomakallion mukaan kannot ja oksat voidaan lukea ”pitempiaikaiseksi hiilivarastoksi” aivan kuten puutavarakin, joka mahdollistaa Suomessa nostaa hakkuita biotehtaiden tarpeisiin 20..30 vuoden ajalle, jonka jälkeen metsien kasvu olisi metsäparannustoimilla nostettu 150 milj.m3. Eli siis 72 miljoonan vuotuisista hakkuista pitempiaikaista hiilivarastoa ovat puutavara 10 milj.m3 ja juuret (jätetään oksat kuitenkin pois) puolet hakkuista 0,5*72=36 milj.tonnia. Yhteensä 46 milj.m3/v.
Siis hiilinielu olisi: hakkuusäästöt 45 milj.tn/v + puutavara 0.9 * 10 = 9 milj.tn/v + juuret 0,9*36= 32 milj.tn/v.
METSIEN HIILINIELU YHTEENSÄ= 86 milj.tn/v nykyisillä 72 milj.m3 vuotuisilla hakkuilla.
Kun tuosta metsien hiilinielusta vähennetään koko Suomen kasvihuonepäästöt 55 milj.tn/v saadaan 86-55=31 milj.tn/v.
Hakkuita voidaan siis lisätä nykyisestä 72 milj. kuutiometristä 34 (31/0,9) milj. kuutiometrillä eli vuotuisen kasvun 110 milj.m3 suuruiseksi ja Suomen hiilitase olisi neutraali.
Kiitos Sampo Soimakallio.
Ruotsihan hakkaa metsiään kasvun verran.
Jyrsinturpeen kuiva-aine kuutiometri painaa 330 kg , josta hiiltä (kaikessa biomassassa näin) on 50% eli 165 kg.
Jyrsinkuution polttaminen vapauttaa hiilidioksidia ilmaan kaavalla 3,67 (CO2 atomipainot C=12, O2= 2*16) *165 kg= 600 kg.
Ja Suomen tämän hetkinen turvetuotanto noin 10 milj.m3 vapauttaa CO2-kaasua ilmakehään 0,6 *10= 6,0 milj.tn/v.
Helsingin kivihiilen poltto vapauttaa vastaavasti 4 milj. tn/v, eikä työllistä Suomessa ketään.
