Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kurki. Minkä maan erikoisammattilaiset hoitavat Suomessa kivihiilen käyttöön liittyvät työt?
Kirjoitinko niin epäselvästi, että tekstistä ei käy ilmi, että suomalaiset hoitavat Suomen turvetuotannon ja työllistävät tuhansia suomalaisia työntekijöitä.
Olen jokseenkin varma, että kivihiilen poltto ja sen edellyttämät toimet joka tapauksessa työllistävät ihmisiä.
Muutaman hassun työntekijän lämpövoimalassa samoin kuin silloinkin, kun lämpövoimalan polttoaine on turve.
Turve sopisi paremmin Helsingin kivihiilen korvaajaksi siksi, että kivihiili ei työllistä sen kaivostoiminnassa ketään Suomessa.
Mitkä sellaiset toiminnat lasket turpeenpolttoon kuuluviksi, jonka tyyppiset työt kuvittelet ulkomaalaisten tekemäksi Suomessa?
Kirjoitinko niin epäselvästi, että tekstistä ei käy ilmi, että suomalaiset hoitavat Suomen turvetuotannon ja työllistävät tuhansia suomalisia työntekijöitä.
Turvetuotanto työllistää tuhansia ihmisiä – koneyrittäjät ja alan edunvalvoja ovat huolissaan vaatimuksista lopettaa turpeen energiakäyttö
Turvetuotannon suora työllistävä vaikutus oli viime vuonna noin 2 300 henkilötyövuotta ja välillisesti noin 4 200 henkilötyövuotta.
Maailman yleisin tapa ilman hiilidioksidin sitomiseen on kasvien yhteyttämen eli fotosynteesi, joka tarkoittaa puiden osalta sitä, että auringonvalon avulla puumassaa (glukoosi) muodostuu vedestä ja ilman hiilidioksidista lehtivihreän toiminnan avulla ja saamalla ilman hiili sitoutuu puumassaan ja ilmaan vapautuu happea.
Yksi kiintokuutiometri (m3) puun kasvua sitoo (runkopuu, juuret, oksat) n. 1,35 tonnia hiilidioksidia ilmasta. Suomen viime vuosien metsien hakkuusäästö n. 35 milj.m3 sitoo siis n. 47 milj.tonnia hiilidioksidia ilmasta vuodessa, joka on enemmän kuin koko Suomen hiilidioksidipäästöt 45 milj.tn/v.
Muut tavat hiilidioksidin sitomiseksi lienevvät salaisuuksia.
6H2O + 6CO + valon fotonit → C6HO6 (glukoosi) + 6O2
https://www.puuinfo.fi/puutieto/ymp%C3%A4rist%C3%B6-ja-resurssitehokkuus/puuhun-sitoutuu-hiilt%C3%A4
Helsingin kivihiilen kulutus on vaihdellut 1 miljoonan tonnin molemmin puolin, jonka päästö (0,9*1,2*3,67) on ollut enimmillään 4 milj. hiilidioksidipäästö. Siitä on osattu olla hiljaa, vaikka päästö on kaikista Suomen hiilidiksidipäästöistä lähes 10%, mutta turvetuotannon päästöistä on meuhkattu vaikka kuinka, vaikka nykyisellään ne n. 10 miljoonan m3 poltosta ovat luokkaa 6 milj. tonnia eli vähän yli 10% .
Kivihiilen poltto ei työllistä yhtään ainutta suomalaista, mutta Suomen maaseudulla turvetuotanto työllistää tuhansia ja pitää maaseutua asuttuna.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006121914.html
Linkistä: Energiaviraston tuoreet tilastot paljastavat teollisuuden ilmastopahikset päästömäärillä mitattuna. SSAB:n Raahen terästehdas päästi eniten hiilidioksidia ilmakehään viime vuonna. Määrä oli neljä miljoonaa tonnia. Kakkosena oli polttoaineyhtiö Nesteen Porvoon jalostamo, jonka päästöt olivat 2,7 miljoonaa tonnia. Kolmantena oli Helenin Hanasaaren kaukolämpövoimala 1,2 miljoonalla tonnilla.
Tässä linkissä puhutaan Helenin osalta hiilidioksidipäästöistä eli 1,2 milj.tonnista CO2/v.
https://yle.fi/uutiset/3-10484921
Linkistä: Kaupungin omistama yhtiö polttaa tällä hetkellä enemmän kivihiiltä kuin yksikään muu energiayhtiö Suomessa. Sitä kuluu miljoona tonnia vuodessa.
Tässä linkisä puhutaan kivihiilitonneista (kivihiili sisältää epäpuhtauksia jonkin verran – olett. että hiiltä on kertoimella 0,9) eli 0,9*1 milj.tonnia/v, joka vastaa hiidioksidina 0,9*3,67 = 3,3 milj. tonnia/v.
Onko jommassa kummassa linkissä virhe? Vai olenko ymmärtänyt väärin jotakin?
Aivan hyvin pärjätään ilman vihreitäkin. Mitä Ruotsi edellä sitä Suomi perässä. Toivottavasti.
Näin Ruotsissa: Ympäristöpuolueen meppipaikkojen määrä putosi neljästä kahteen. https://www.verkkouutiset.fi/vihreille-vaalitappio-nain-ruotsi-aanesti-eurovaaleissa/
<<<Viimeinkin meidän pitäisi unohtaa tuo ilmastohömppä,<<<
Olen ilmastoskeptikko. Mutta.
Suomen pitää ilman muuta olla mukana ilmastohömpässä irroittamassa maailmaa fossiilisten polttoaineiden riippuvuudesta ja siirtymään uusiutuviin, vaikka sillä ei olisi mitään tekemistä ilmaston lämpenemisen kanssa. Suomi nimittäin tässä on suuri hyötyjä, sillä Suomella on uusiutuvat ja vuosi vuodelta enemmän kasvavat metsät ja niiden hiilinielut. Meillä on hyvin asiat, sillä jo nyt voidaan sanoa, että Suomi on hiilineutraali eli Suomi ei lämmitä maapallon ilmastoa. Kannatan kivihiilen ja fossiilisen öljyn korvaamista suomalaisilla uusiutuvilla niin pitkälle kuin se on mahdollista. Nestehän jo tuottaa koko Suomen kulutusta vastaavan 3,5 milj.tonnin verran uusiutuvaa dieseliä.
Uusiutuvat fossiilisia (kivihiili, öljy, maakaasu) korvaavat poltoaineet estävät niiden hinnan nousua, joka hyödyttäsi vain Euroopan vihollista Venäjää ja samalla uusiutuvat antaisivat työtä Suomeen.
Mikä sen parempi peruste tässä ilmastohömpässä fossiilisten polttoaineiden kieltämiselle olisi kuin, että ”Ne lisäävät ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia ilmakehään”.
https://yle.fi/uutiset/3-9435708
Jenni Frilander: Yhden intialaisen päästöt ovat 1,8 tonnia ja suomalaisen 10,7 tonnia. Keskimääräisen suomalaisen päästöt ovat siis lähes kuusinkertaiset intialaiseen verrattuna. Siksi myös yksittäisillä valinnoilla on merkitystä – nimenomaan Suomen kaltaisissa maissa. Jos suomalainen puolittaa päästönsä, sillä on yhtä suuri vaikutus kuin sillä, että viisi intialaista puolittaa päästönsä.
Reilumpaa on tehdä vertailu yksilötasolla,
Eikö reilunpaa olisi myös vertailla yksilötasolla hiilinieluja?
Yksilötason hiilinielu suomalaisilla on jo nyt suurempi kuin päästöt, kun lasketaan tämän päivän tilanteen mukaan.
Puiden kasvu sitoo hiilidioksidia = 1,35*((110 milj.m3 (kasvu) – 72 milj.m3(hakkuut)+ 10 milj.m3 (puutavara)) = n. 61 milj, tonnia vuodessa
Suomen kaikki kasvihuonepäästöt ovat = 55 milj.tn/v (linkki) .
https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html
On se hyvä asia, että tuli nuo hiilinielut,
Sipilä on ottanut esille monta kertaa nyt ilmastonmuutoskeskusteluissa suomalaisen maatalouden, joka perustuu suurimmaksi osaksi nurmiviljelyyn (karjatalous) ja jossa uusien tutkimusten mukaan voidaan pelto saada metsän veroiseksi hiilinieluksi ja joka pitäisi hyvittää maatiloille.
Lanta kasvattaa maan hiilivarastoa
•Maan mittakaavassa vain tilojen ulkopuolelta tuleva aines tuo uutta hiiltä systeemiin –lanta päätyy pellolle joka tapauksessa
http://www.ilmase.fi/site/wp-content/uploads/2018/01/Regina_maatilaverkosto-2018_valmis.pdf
