Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Aika kummallista tuo sellupuun hinnan painaminen alemmas, kun puuraakaineen hinta on sellun maailmanmarkkinahinnasta loppujen lopuksi olematon.
Kun pitkäkuituisen sellun maailmanmarkinahinta on 670e/tn, tekee 6m3 a15e/m3 puuraakaineen hinnaksi 95e/tn ja kun sellutehdas on omavarainen energiasta, joka sekin on puuperäistä, niin jääkö puun osuudeksi yhtään mitään?Menee näin.
Jos Suomessa palkkoja nostetaan 100%, niin paperista ja sellusta maailmanmarkkinoilla pitää saada 2 kertainen hinta korotuksten jälkeen.
Mutta jos muualla korotukset ovatkin 50%, niin suomalainen tuotanto loppuu tappiollisena.Nythän paperin hinta ei ole noussut 13 vuoteen yhtään, mutta suomalaisia palkkoja on korottettu 40% tänä aikana, niin eipä ole ihme, että suomalaiset paperitehtaat sulkevat oviaan, mutta muualla ne ovat kilpailukyisiä.
Kilpailijamaiden mukaiset palkankorotukset menneisyydessä olisivat olleet se oikea metsäteollisuuspolitiikka, jolla suomalainen metsäteollisuus olisi voinut pitää Kemijärvenkin hengissä.
Minulla samoin kuin Metsänvartijalla on turvemaiden ojanpenkoilla 0.5..1,0 m männyntaimia lukemattoman paljon.
Ensi keväällekkin on täydennysistutustarpeita lähellä olevilla jo pitemmälle ehtineissä männyntaimikoissa.
Kovaa työtähän se on, mutta pienempi pottitaimi ei ehtisi enää muiden mukaan.
Olen istuttanut myös parimetrisiä männyntaimia, joidenka juuret ovat olleet lyhyitä tynkiä, mutta niin vain lähtivät kasvamaan kosteassa hiekkamaassa eikä niitä erota muista kuin 2m korkeudella parin vuoden 10cm pituuskasvut.Punkaharjun Lustossa kasvavat douglaskuuset eivät ole kovinkaan laadukkaista eikä hyvin kasvaneita, jos vertaa siellä kasvaviin lehtikuusiin.
Pisimmät suomalaiset puutkin ovat pitempiä kuin samanikäiset d-kuuset.
Mustilan länsirinteellä d-kuuset jo 100 vuotiaina on järkyttävän kokoisia isoimat metrin halkaisijalta ja pituutta vajaa 40 m.
Pisimmät ovat reilusti yli 40m.
Mustilan pohjoisrinteellä on d-metsikkö, josta löytyy laadukakkaita, tyveltään karsiutuneita ja suoria malliyksilöitä.
Douglaskuusen paras kasvuikä on 200 vuoden kieppeillä.Raivaaja:
<<<Verohallinnon tiedoissa vuodelta 2012 keskimääräinen metsän tuotto per hehtaari esim.
Kittilä 8,17€
Inari 5,63€
Rovaniemi 20,10€
Raahe 36,12€
Savonlinna 148,80€
Metsänomistajalla hymy hyytyy kun isketään vuotuinen vero vielä tuohon päälle.<<<Vasta nostettiin viime vuonna pääomaveroa 28%:sta 30%:een ja yli 40 000 e tuloista 32%:iin.
Ja kun ottaa huomioon, että melkein 50 vuottaa saa kasvattaa metsää kuitupuun hinnoilla, niin tuo kuitupuutuotto hehtaarilta (kasvu 4m3/ha/v ja kantohinta 14,5e/m3)) olisi vuodessa mitättömät 58e/ha/v.
Ja kun tuosta vielä ottaa pois pääomaveron (0,7*32/100*58=13e), niin tuotoksi jää pahanen 45e/ha/v, joka on niin surkea summa, että ei edes ylitä tuota VersoWoodin ehdottamaa 50e veroa hehtaarista vuodessa.Lisäksi metsiä rasittaa jokamiehen oikeus liikkua ja marjastaa, jolle tietenkin pitää laskea joku hinta.
Minusta tuo metsämaksu on jo olemassa ja se on jokamiehen oikeus.Sellun hinta on nousussa Euroopassa ja USAssa.
Stora Enso nostaa valkaistun pitkäkuitusellun NBSK pulp huintaa 930 dollariin/tonni Euroopassa helmikuussa.
Tämän hetken dollarikurssilla sellutonni nousee 688 e/tonni.Jos tonniin sellua menee 6 m3 havupuuta a17e/m3 ja pääomaveron ottaa vielä pois, niin eipä kantohinta juuri rasita tuloksen tekoa.
Puustahan saadaan myös huomattava osa sellutehtaan tarvitsemasta energiastakin.
Olisiko kantohinnan osuus sellussa noin 35..40 e/tonni.
Eli metsänomistajan osuus sellun loppuhinnasta olisi vaatimattomat noin 5%.
Ja vielä kaavaillaan metsille kiinteistöveroa.Stora Enso announces NBSK pulp at $930/tonne in Europe in February
(RISI, 31.01.2014)
Tässä tämän hetken hinnat.
Kyllä kemera tuet on tarpeelliset, sillä ilman niitä suurin osa vanhojen ojitusalueiden hankkeista ja uusista metsäteistä tuolle alueelle jäisi rakentamatta.
Lisäksi on olemassa suunnittelutaho (MHY tai MK), joka tuon työn koordinoi.
Itse olen ollut mukana muutamassa hankkeessa ja kyllä ainakin niihin kaikki metsänomistajat osallistuivat mielellään, joiden metsiä toimenpide koski.
Tuo suhdekkin on kohdallaan eli puolet omaa rahaa ja loput kemeraa.Huskut minulla olleet sellaisia, että tyhjäkäyntiä ei ole minkäänlaista ja sammuu peruskaasulla aina muutamassa sekunnissa ja saa siten jatkuvasti vedellä käyntiin.
Ei auta, vaikka kuinka säätää kaasutinta ja polttoaineseosta ohjeiden mukaan.
Nyt olen käyttänyt 200 euron Stihl-sahaa 3 vuotta erilaisssa kohteissa kuten halon- ja rankojen teossa sekä raivuussa.
Enkä ole säätänyt mitään sahasta kolmeen vuoteen.
Kun sahan nykäisee käyntiin niin pysyy käynnissä, niin kauan kuin polttoainetta riittää.
