Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Mitään säästöleikkureita ei tarvittaisi, jos julkisen sektorin palkankorotukset olisi jätetty tekemättä vuodesta 2008 lähtien, sillä perusteltua tietenkin olisi että, kun bruttokansantuote ei kasva, niin julkisia menoja ei lisättäisi.
Suomen talouteen ei ole tullut mitään lisäjaettavaa sitten vuoden 2008 jälkeen ja BKT on vuoden 2006 tasolla.
Nuo 5 vuoden aikana tehdyt palkankorotukset ovat tästä eteenpäin 7000 milj. euroa per joka vuosi eli tuo summa, joka on valtion bubjetin alijäämän suuruinen.
Lisäksi mitään kasvua Suomelle ei ole odotettavissa lähi vuosiksi, sillä vienti ei vedä, kun ei ole hintakilpailukykyä, joka sekin meni euroaikana kilpailijamaita vuosittain 2..3% korkeammilla palkankorotuksilla.
Suomen teollisuuudella oli hyvä kilpailukyky liityttäessä euroon vuonna 2002.Timppa:
<<<Keski-Suomessa ei hallaongelmaa. Kuusentaimella luokkaan 5 metriä aukossa menee rapiat 10 vuotta hyvillä pohjilla.<<<Pääsen seuraamaan metsiä myös Keski-Suomessa, kun velipoika omistaa metsäpalstoja Viitasaarella ja Kangasniemellä.
Viime kesänä Viitasaarella halla vahingoitti osittain kuusentaimien vuosikasvuja ja Kangasniemelläkin näkyi hallan vikuuttamia kuusen taimia.
Olen ollut istuttamassa noita taimikoita ja myös estämässä myyrätuhoja näissä taimikoissa, joten joka kesä tulee niitäkin taimikoita seurattua.
Kesällä 2010 oli Länsi-Savossa paha hallavuosi, kun liikuin tuolla suunnalla Tervossa ostomielessä katselemassa myynnissä olevia metsäpalstoja.Olen samaa mieltä että Keski-Suomessa ja Savossa hallasta ei ole samanlaista ongelmaa kuin täällä ja suurin osa vaarojen rinteistä ei liene kokenut hallaa koskaan.
Lisäksi siellä kuusentaimien elpymiskyky on aivan eri luokkaa kuin täällä hallaviotuksista kuten myyrätuhoistakin.Pihkaniska:
<<<Eikö halla vieraile istutetussa kuusikossa, käsittääkseni siellä on vähempi verhopuustoa kuin jatkuvan kasvatuksen metsässä.<<<Onnistuuhan tuo kuusen istuttaminen aukolle Kainuussa ja Lapissakin, mutta siihen vaaditaan pohjoisen puolinen vaaranrinne, jossa halla on harvinaisempaa.
Ja onnistuuhan se muuallakin, jos hyvälksyy sen että kuusen kasvu takkuaa ja mittaan 5m menee kymmeniä vuosia..
Minulla ei sellaisia metsämaita ole ja suojapuuston allakin ankara halla vierailee liian tiheästi, että kuusta kannattaa pelkastään aukolle istuttaa.
Aukoille pääpulajiksi mänty ja jos maa on kuuselle sopivaa, niin jonkun verran kuusta sekaan.Tenu Karvonen:
<<<Mistä Timppa löysit sen tieteellisen tutkimuksen että jaksollinenkasvatus on kannattavampaa ja jatkuva paskaa? Sullakaan ei ole satojenvuosien kokemusta kummastakaa muodosta. Kato vaan se Kujalan pätkä youtubelta ja pistä vaikka yhtähyvät perustelut jaksollisesta kasvatuksesta. Vieläkin peräänkuulutan että mistä moinen vastustus <<<Onko tuo Kujalan esitys jostain pitempiaikaisesta jatkuvan kasvatuksen metsästä mittaustuloksineen vai kuvitteellinen ja teoreettinen laskelma sellaisesta?
Ja koskiko se vain kuusen jatkuvaa kasvatusta.
Valopuilla kuten mänty ja koivu sitä on turha yrittääkään.Timpalla ainakin on kokemusta kummastakin ja olen samaa mieltä.
En minäkään vastusta jatkuvaa kasvusta kuten varmasti ei siitä erimieltä olevat muutkaan.
Kiistaahan tässä käydään vain tuotoista eli kumpi mentelmä on kannattavampi.
Itse en tule koskaan harrastamaan jatkuvaa kasvatusta kuusella täällä Länsi-Kainuussa, kun halla virailee harvemmassa metsässä kuten jatkuvan kasvatuksen metsä joka kesä.Miksi Saksa pärjää?
Saksasta tuli Euroopan sairas mies siksi, kun Saksat yhdistyivät.
Itä-Saksa oli kiviriippana yhdistyneelle Saksalle vielä tultaessa 2000-luvulle.
Tuolloin muistan telvisiosta saksalaisen talousmiehen sanat:
”Saksassa tullaan tulevina vuosina palkkoja korottamaan Euroopan muita vähemmän ja seuraavan 10 vuoden aikana Saksasta tulee Euroopan tervein mies ja muista sairaita”.Näin siinä kävi esimerkiksi Suomen suhteen.
Saksa määrää euron arvon ja kun Suomessa nyt euroaikana palkkoja on koroteltu 30% enemmän kuin Saksassa, euro on aivan liian vahva Suomen viennille.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että jos Suomessa palkat nousee 2-kertaisksi, niin metsätuotteesta pitää satamassa saada 2 kertainen hinta.
Mutta entäs kun Saksassa ei nostetakkaan kuin 10%, niin se suomalainen tehdas lopetetaan tai siirretään muualle.
Kuten on käynytkin.
Hintakipailukykyvyn ylläpito ei ole tämän vaikeampaa.
Mitenkä saataisiin ay-liikekkin ymmärtämään tämä?Hiluxmestari.
<<<Minä toivoisin, että olisi tehty julkisten menojen kasvun nollaratkaisu. Se olisi taannut meille HUOMATTAVASTI paremman tilanteen.<<<Samaa mieltä, että jukisen sektorin palkankorotukset ovat olleet täysin perusteettomat, mitään uutta jaettavaa Suomen talouteen ei ole tullut sitten vuoden 2008 eli viiteen vuoteen. Nyt nuo palkankorotukset tästä eteenpäin ovat luokkaa 7 miljardia vuodessa lisämenoja kansalaisille.
Eivätkä ne edes ole tulleet kansalaisten maksettavaksi vielä, kun velkaa otetaan niiden maksuun.
Jos tuo 7 miljardia kerättäisiin ALVilla, sitä pitäisi nostaa 24 prosentista 10 prosentilla 34%.
Tämän hetkinen suomalainen elintaso, kun alijäämät kunta- ja valtiobudjeteissa on jotan 13 miljardia euroa, on 20% liian korkea, jota ylläpidetään velkaantumalla.Laitan tähän vielä tuon palkkakehitysvertailun Saksaan nähden.
Suomessa palkat nousivat vuodesta 2000…2012 40% ja Saksasa 10%.
http://www.talouselama.fi/uutiset/nama+eurokappyrat+paljastavat+karun+totuuden+suomen+kilpailukyvysta/a2174421Toinen suuri virhe tehtiin vuonna 2008, jolloin maailman talous kävi kovilla kierroksilla ja kalliiksi käynyt suomalainenkin tavara kävi hyvin kaupaksi.
Se virhe oli, että ay-liike luuli tämän korkeasuhdanteen jatkuvan taas ikuisesti ja palkankortuksilla ulosmitattiin teollisuuden voittoja, joita metsäteollisuudessa ei edes ollut.Sitten romahti vuonna 2009 ja mailmanmarkkinahinnat tulivat alas kymmeniä prosentteja ja koko suomalainen teollisuus oli kilpailukyvytön puhumattakaan metsöteollisuudesta.
Mitään ei ollut opittu näistä kahdesta virheestä vuosina 2000-2003 ja 2008 vaan sama jatkui heti jo vuoden 2010 jälkeen eli palkat nousee taas kilpailamaita enmmän kunnes 2013 tehdään työmarkkinoilla 0-ratkaisu.Tässä tämä ikävä kehitys, jonka ay-liikke on aiheuttanyt suomalaisille palkakorotuksilla samaan aikaan kun Saksassa palkat on pidetty näissä valuuttakurssimuutoksissa ja maailmatalouden käänteissä lähes ennallaan.
Saksan teollisuuden kilpailukyky säilyi ja Suomen meni.Lopuksi:
Suomessa ei voi olla yhteisvaluutassa ollessa omaa palkkapolitiikkaa, sillä Saksan teollisuus määrää euron arvon, joten meillä palkkoja voi nostaa vain Saksan tahtiin huomioiden vielä työntuottavuuden kehitys.Kohtalon ivaahan tässä vielä on se, että jos palkkoja olisi korotettu Saksan tahtiin, niin tänä päivänä suomalaisen palkasaajan käteenjäävällä osalla olisi sama ostovoima kuin nytkin ja lisäksi meillä olisi samat tulevaisuuden näkymät teollisuudessa ja koko yhteiskunnassa kuin Saksallakin.
Hiluxmetsuri.
<<<Koetin kuukkeloida tuota Suomen Emu-kurssia, mutta huonoin tuloksin. Sorry. Ehkäpä Kurki tietää asian oikean laidan ja minun käsitys ei ole oikea. Sorry, jos tuli höpötettyä potaskaa täällä.<<0,82) eli Suomen metsäteollisuuden kilpailukyky oli hirmuinen.
Tuolloin tapahtui ensimmäinen suuri virhe Suomen metsäteollisuudelle, sillä ay-liike ulosmittasi sen minkä kerkisi dollarin vahvitumista eli siellä luultiin, että näilla dollarin arvoilla mennään ikuisesti.
Euroon liittymisen markkakurssi oli muulle teollisuudelle hyvin edullinen ja metsäteöllisuudelle alkoi olla liian vahva ja tilanne paheni edelleen dollarin heikentyessä, koska metsätuotteet hinnoitellaan dollareissa.
Mutta dollarin vahvuus ei kestänyt kuin vajaa 3 vuotta ja jo vuonna 2003 dollari oli heikentynyt 40% takasin 1,2 ja sen seurauksena Suomen metsäteollisuus oli tappiokierteessa ja alettiin puhua metsäteollisuudesta auringon laskun alana, jota ei Suomi enää tarvitse, kun meillä on elektoniikkateollisuus ja Nokia.Dollari heikenyi vuoteen 2008 mennessä lisää 33% 1,2–>1,6 ja Suomessa palkkoja nostettiin koko ajan Saksaa 3..4% enemmän ja suomalainen metsäteollisuus oli koko ajan kriisissa ja lakkautteli tehtaita ja teki tappiota.
