Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Onko kyseessä istutusalue vai ojitusalue, jossa kasvaa nyt suolla olleita luonnostaan syntyneitä puita ja taimia? Kuusen latvan tuhoajia voi myös olla kesähalla, tuomenruoste ja nyt yleistynyt juuri pohjoisessa sirokokkisieni, joka kuivattaa ja käyristää latvan alaspäin. Eivät taida kuusen juuret ulottua 20cm syvemmälle.
OKSANEN: Paperitonnista palkkojen osuus on neljä ( 4 ) prosenttia.
Okasen harhakäsityksiä.
Paperitonnissa ei ole muita kustannuksia kuin tuotantoketjun voitto ja palkkakustannukset ja lisäksi nuo palkkakustannukset ovat lähes kaikki suomalaisia. UPM hallituksen puheenjohtaja Wahlroos sanoo, että UPM:n Suomessa olevat paperikoneet sujetaan sitä mukaan kuin ne vanhenevat. Palkkakustannukset ja sähkö ovat korkeampia kuin Saksassa.
<<<Persut eivät ole hallituskelpoinen puolue,<<<
Perussuomalaiset ovat liittymässä Putinin johtamaan rintamaan, jossa Marine Le Penn`n puolue ”Kansallinen rintama” on suoraan Venäjän rahoittama. Miksiköhän Ranska ei kiellä puoluetta?
Kärkkynevätkö persut myös Putinin rahoitusta.
Perussuomalaisten vaali-iskulause ”Suomi takaisin” tarkoittaa suomeksi ”Suomi yksin ja Venäjän etupiiriin”.
<<<Etla ei todellakaan ole vähävaraisen metsänomistajan asialla, päinvastoin.<<<
Eihän Kangasharju metsänomistajista puhu mitään.
Kannanotto on sen puolesta, että Suomi selviäisi kestävyysvajeesta itse. Sitä hetkeä, että tarvitaan muiden apua, kannattaa pelätä kuin ruttoa.
Miten käy kepun kannatuksen, kun uuden hallituksen pitäisi jatkaa Aki Kangasharjun mukaan Sipilän hallituksen talouspolitiikkaa. Tyhmä kansa kun ei ymmärrä antaa vaaleissa kannatusta puolueille, jotka harjoittavat järkevää talouspolitiikkaa.
KIKYn kolmas vaihe palkkojen pitäminen ennallaan niin kauan kunnes palkkakustannukset painuvat alle Saksan tason. Nyt vielä 10% Saksaa korkeammat.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan alkavan hallituskauden tavoite 75 prosentin työllisyydestä ei toteudu ilman merkittäviä uudistuksia työmarkkinoiden rakenteisiin sekä kilpailukykyä parantavaa palkanmuodostusta. Jotta työllisyystavoitteeseen päästäisiin, tarvitaan Etlan mukaan noin 40 000 työpaikkaa sen lisäksi, mitä ennusteiden mukaan on muutoinkin syntymässä.
”Tavoite on kova. Sipilän hallitus sai aikaan omilla toimillaan noin 45 000 työpaikkaa. Tulevan hallituksen on siis tehtävä samansuuruisia uudistuksia kuin mitä Sipilän hallitus teki”, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju arvioi.
Jatkuva kasvatus männyllä ja koivulla ei ole mahdollistakaan.
A. Jalkanen: Ainakin toimittaja Kenppainen ja aiemmissa LULUCF-neuvotteluissa kunnostautuneet Torvalds ja Sarvamaa.
Minun ehdokas kyllä löytyy noiden joukosta.
Joudun tarkistamaan perussuomalaisiin myönteisen kantani jyrkän kielteiseksi, jos he liittyvät tähän EU-parlamentin Venäjän ystävien uuteen ryhmittymään Salvinin ja Le Pennin kanssa.
Italialaisilla Venäjän-ystävillä Åkesson viittaa Italian maahanmuuttovastaiseen Lega-puolueeseen, jota johtaa Italian sisäministeri Matteo Salvini. Hänet tunnetaan Venäjän ymmärtäjänä, joka on muun muassa vaatinut EU:ta lopettamaan Venäjän vastaiset talouspakotteet vuoden loppuun mennessä. Myös Ranskan kansallisen liittouman Marine Le Pen on pitänyt Salvinin kanssa tiiviisti yhtä.
Tunnustelut jatkuvat Milanossa 18. toukokuuta, jolloin paikalle lähtee perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006099122.html
Kurki, tuo lausuma ”aukko ei saa olla liian iso” viittaa turvemaiden pienaukkoihin, eli siihen että pohjaveden pinta halutaan pitää mahdollisimman tasaisena ilman suuria muutoksia.
Sanoisin että pienaukko missä vain pitemmän puuston ympäröimänä ei ole uudelle puunsukupolven kasvuunlähdölle hyvä paikka aivan kuten aukollakaan pienialaiset syvemmät painumat eivät ole.
Rehevät suokorvet, joita on 40 % turvemaiden pinta-alasta ja joidenka hiilipäästöt maapohjasta ovat suuremmat, Ojasen mukaan noin 4,0 milj.tn/v, ja joiden turvemaan pakksuus on <30cm, on helppo uudistettaessa vaikka peittää kokonaan tiiviillä kivennaismaalla, niin hiilipäästöt varmasti vähenevät tuosta huomattavasti. Itse olen viime vuosina matalaturpeiset rämeet alle 1,0 m muokannut siten , että nostanut kivennäismaata kauttaaltaan 20cm kerroksen turvemaan päälle, jonka luulisin ei päästä alemmasta turvemaasta CO2 enää ilmaan.
Minusta tuollainen pohjaveden pinnan justeeraus ojien syvydellä ja puiden haihduttamisella on liian vaikeaa onnistuakseen. Parasta on nostaa näiden rehevien turvemaapohjien kasvua tuhkalannoituksella, kun sen vaikutus turvemailla on kymmeniä vuosia ja vaikutus puunkasvuun hyvä. Jo nytkin keskikasvulla 5 m3 /ha 1,8 milj.ha rehevät ojitetut turvemaapohjat sitovat hiiltä juurineen = 0,8 * (5+2,5) 1,8= 11 milj.tonnia per vuosi eli kaksinkertaisesti kuin nykyiset rehevien ojitettujen metsämaapohjien kaikki kasvihuonepäästöt 5,4 milj.tn/v (Ojasen mukaan).
<<<Lisävelanottoahan voitaisiin vähentää vähentämällä maaseudun tukia.<<<
Mitähän ovat maaseudun tuet?
<<<mutta avoala ei saisi olla liian iso<<<
Onko avola 0,3% liian iso Suomen metsien hakkuista. Pienaukot, joita ovat alle 0,5 ha uudistusalat, ovat huonoja kasvupaikkoja taimille. Kylmyys, valon puute ja lumi huonontavat pienaukon kasvun murto-osaan verrattuna 2..10 ha aukon taimikon kasvuun lähtöön. Uudistusaukon koko pitäisi olla mieluummin suuri, jotta kuvio olisi myöhemmin myös harvennusvaiheissa ostajaa kiinnostava.