Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tuossa on nähtävissä ”jääkiekkomaila”, mutta lapa osoittaakin alaspain.
IPCC:n julkaisuissa ”todisteena” ilmaston lämpiämisestä Suomesta oli tässä taannoin keskisuomalaisen järven sedimenteistä suomalaisten tutkijoiden toimesta tehty läpötilakäyrä, joka osoitti ilmaston viilenemistä viimeisten tuhansien vuosien aikana.
Käyrä oli julkaisussa ylösalaisin.
Niin mutta mistä saa kantokoukun. Kun katsoo kaivinkoneella tehtyä naveromätsätystä ja sen hintaa muutama satanen/ha, sellaista ei traktorilla kovin helpolla synny. Mieluummin juon kupin kahvia ja maksan laskun kotisohvalta. On huomattavasti edullisempaa kuin lähteä traktorilla kannikkoon revittelemään.
Juuri näin.
Minulle ostofirman toimesta ojitusmätästettiin vasta runsaan hehtaarin aukko loivasti pieneen puroon laskevaa tasaista turvekangasta (huonot vanhat ojat ja turvetta <50cm) , jossa kasvoi parin kuution kuusiakin, suurella telakaivurilla ja kesti 3 tuntia. Kohde oli 60km päässä ja vaikka olisi ollut lähempänäkin, niin omalla pienellä traktorikaivurilla ei olisi ollut mitään järkeä ruveta tekemään mätästystä ainakaan kustannussyistä. Isolla kaivurilla, jolla yltää 10 metriin, on aivan valtava tuottavuus ainakin pehmeillä mailla.
Oma kaivuri vaikka pienikin ja lavetti on kyllä tarpeellinen metsänomistajalle, sillä yleensä ei täällä saa noihin omiin kaivutarpeisiin olkopuolista kaivuria millään ja esim. rumpujen teko on jo sitten kallista.
Aivan.
Heti jääkauden jälkeen maapallo oli paljon lämpimämpi paikka kuin nykyään, eikä hiilidioksidia ollut sistoutunut turpeeseen missään mannerjäätikön alta paljastuneella alueella. Perusteita olisi väittää, että hiilidioksin sitoutuminen turpeeseen, johtaa 10 000 vuodessa uuteen jääkauteen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4%C3%A4kausi#/media/File:Northern_icesheet_hg.png
Tästä uudesta Ojasen linkistä vielä.
http://www.metsatieteellinenseura.fi/files/sms/MTP2018/MTP2018_Ojanen_YK.pdf
Rehevien ojitettujen turvemaiden (1,8 milj.ha) CO2-päästöksi Ojanen näkyy saaneen noin 4 milj.tonnia eli 0,5 miljoonaa tonnia enemmän kuin minä 3,5 milj.tonnia/v , mutta typpioksiduulin päästöt n. 1,0 milj.tonnia/v ovat samaa suuruusluokkaa ja joissa on huomioitu sen 300 kertainen lämpövaikutus CO2:een nähden. Metaanipäästö on merkityksetön. Yhteensä kasvihuonekaasupäästö + 5,4 milj.tonnia/v.
Ojanen ilmoittaa karujen ojitettujen turvemaiden (2,8 milj.ha) hiilinieluksi ilmoittamallaan Ptkg–Vatkg −70±30 g CO2/m2/vuosi keskiarvolla -70 g /m2/v, joka on sama kuin, mitä olen edellä laskenut -2,0 milj.tonnia vuodessa. Kasvihuonekaasunielua olisi sitten -0,5 milj.tonnia, joka pitää vahentää rehevien soiden päästöistä.
Ojitettujen turvemaiden maaperä siten päästää kasvihuonekaasuja n.5 milj,tn/v.
Tuo päästö on helppo korjata suuntaamalla tuhkalannoitukset suometsiin niin, että puiden kasvu siellä nousee 5..6 milj.moottia nykyisestään.
Päästö korvautuu myös muutamalla Bio-jalostuslaitoksella, sillä Keniin suunnitteilla olevan Metsägroupin polttoöljun 40 000 tuhannen tonnin nykyinen käyttö loppuu, joka jo yksistään vastaa 1,3 milj. tonnin hiilipäästöjä.
Ojitetut turvemaat eivät ole mikään ongelma Suomelle, sillä metsien kasvun nostaminen 150 milj.m3 korvaa tulevaisuudessa hyvinkin nämä päästöt.
Jos vielä laskisi noita typpioksiduulin päästöjä Ojasen tutkimuksen mukaan, joka on 300 kertainen kasvihuonekaasu hiilidioksidiin nähden.
Ojaselta löytyy 6 arvoa (g N2O/m2/vuosi) erityyppisille ojitetuille soille:
Rhtkg 0,19±0,07
MtkgI 0,12±0,04
MtkgII 0,17±0,07
Ptkg I 0,03±0,01
Ptkg II 0,07±0,02
Vatkg0,03±0,01
Luonnontilainen suo 0–0,004gN2O/m2/vuosi
Jos valitsee tuolta puolivälin alapuolelta (enemmistö karuja soita) arvon 0,07 g /m2/v, niin N2O-päätö 4,6 milj. ha ojitetulle suoalalle olisi:
=300*0,07 g/m2*4,6 =0,97 milj.tonnia/vuosi.
Ei olisi kovin suuri päästö ja sen jo korvaisi Metsägroupin Kemin BIO-tehtaan öljyn 40 000 tonnin käytön loppuminen, joka vastaa jo 1,3 milj.tonnin hiilidioksidipäästöjä.
Lasketaan tähän rinnalle Suomen metsien hiilinielu 35 milj.m3 hakkusäästön mukaan:
Puubiomassan kasvu, johon CO2 sitoutuu vuosittain = 35 milj.m3 (runkopuu) + 17,5 milj.m3(juuristo) + 5 milj.m3 (oksat) +15 milj.m3 (hakkuista jäävä pitempiaikainen juuriston hiilivarasto/oletus) = 72,5 milj.m3.
Sitoutuva CO2 vuodessa hakkuusäästöön = 0,8*72,5= 58 milj.tn/v.
Vertailuna koko Suomen kasvihuonepäästöt 55 milj.tn/v.
Siinä on hallitusohjelmaa pariksi vuodeksi, että korjaa edellisen hallituksen törkeät virheet.
Aivan.
On korjattava Sipilän hallituksen luomat 140 000 tyäpaikkaa vastaavaksi määräksi työttömiä ja Kainuussa Sipilän päätöksellä Terrafamen luomat 3000 oikeaa työpaikkaa ehdottomasti lopetettava. SDP ja Vasemmistoliiton tähän mennessä luomat miljoonat työttömät eivät nyt vain riitä.
KIKY peruttava, että päästään nostamaan palkkoja kilpailijamaita enemmän ja työttömyys nostettua rajuun kasvuun, niin sekin korjaantuisi edellisen hallituksen mukaiseksi, jossa SDP:n Lauri Ihalainen oli työministeri ja syntyi 100 000 uutta oikeaa työttömänä olon paikkaa.
Tuokin, että valtion budjetin Sipilän hallitus sai tasapainoon, on korjattava. Ei kun velkaa julkisen sektorin koviin palkankorotuksiin, niin sekin on korjattu.
PUUKI: Reheviä korpia on korpisoista ainakin n. 40 % . Jos mustikkainen /suursarainen tyyppi luetaan reheviin (vastaa kangasmaiden MT-tyyppiä) , niin sitten niitä on yli 90 %. Mutta rämeistä reheviä on alle 20 % ja rämeitä on n. 1/3-osa enemmän kuin korpia.
Suomen soista 19 % on avosoita, 55 % rämeitä ja 26 % korpia. Avosoiden osuus suoalasta on maan eteläosassa vain noin neljäsosa siitä, mitä se on Pohjois-Suomessa.
https://www.luonnontila.fi/fi/elinymparistot/suot/
Korvet ovat matalaturpeisia soita. Luulisi, että varastoitunut hiili kuluisi nopeasti loppuun? Tulisiko vielä senkin jälkeen CO2-päästöja rehevän ja kostean maapohjan eliötoiminnoista.
Rämeistä tässä sanotaan, että vastaavat kuivia tai kuivahkoja kankaita, joten ovat enemmänkin karuja soita.
Rämeet ovat puustoisia soita, joiden pääpuulaji on lähes poikkeuksetta mänty. Ravinteisuudeltaan ne vastaavat kuivahkoa kangasta ja sitä karumpia metsätyyppejä. Rämeelle ominaisia kenttäkerroksen kasveja ovat erityisesti rämevarvut, joita ovat mm. suopursu, juolukka, vaivaiskoivu, suokukka sekä vaivero.
http://virtuoosi.pkky.fi/metsaverkko/metsaekologia/Suotyypit/rame.htmYlläolevasta johtopäätös:
Jos nyt oletettaisiin reheviä soita olevan noin 1/4 tai 1/2,5 osa Suomen 4,6 milj.hehtaarin ojitetusta suoalasta ja summattaisiin Ojasen (https://tuhat.helsinki.fi/portal/files/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf) linkistä CO2-päästöt karuilta (Ptkg–Vatkg −70±30gCO2/m2/vuosi) ja reheviltä (Rhtkg–Mtkg190±70gCO2/m2/vuosi) soilta.
Karut suot/ hiilinielu 755% soista = -70g/m2* 0,75*4,6=-2,4 milj.tonnia/v
Karut suot/ hiilinielu 60% soista = -70g/m2* 0,6*4,6=-2,0 milj.tonnia/v
Rehevät suot/ hiilipäästö 25% soista= +190g/m2*0,25*4,6=+2,1 milj.tonnia/v
Rehevät suot/ hiilipäästö 40% soista= +190g/m2*0,0,4*4,6=+3,5 milj.tonnia/v
Johtopäätös 1: Ojitetut Suomessa summattuna ovat hiilinielu -0,3 milj.tonnia rehevien soiden ollessa 25% kaikista ojitetuista soista.
Johtopäätös 2: Ojitetut Suomessa summattuna ovat hiilipäästö +1,5 milj.tonnia rehevien soiden ollessa 40% kaikista ojitetuista soista.
