Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
<<<teollisuuskäyttöä 64 + kotitarvekäyttöä 12 = 76 miljoonaa m3<<<
Ei ainakaan täällä juuri kukaan harrasta sellaista puun kotitarve käyttöä, että siitä tuollainen määrä motteja kertyisi. Hakkuun jälkeen näkee latvoja ja motolle kelpaamattomia pystypuita kasatun. Itse olen tehnyt klapeja taimikoiden harvennuksessa, jonka osuus jo muutaman vuoden päästä tulee kuitatuksi parempana metsikön kasvuna. Isommassa mittapuussa enegialaitosten käyttämä puu myös tulee harvennuksilta, joka määrä korvautuu myös parempana kasvuna harvennetussa metsässä muutaman vuoden päästä.
Tuohon omaan hiilitaselaskelmaani lisäisin vielä metaani päästöjen n.15 milj.tonnia poisjäämisen ojitetuilta n.5 milj. ha metsitetyiltä soilta, jota luonnonvarainen suo tuottaa. Sen ottamista hiilitaselaskelmaan mukaan on vaikea kyseenalaistaa.
ELI
Suomen kasvihuonekaasutase olisi 100+15(metaanipäästöjen poistuminen) – 65 (Tilastokeskus/kasvihuonekaasupäästöt)= 50 milj. tonnia.
Siinä on pelivaraa nostaa hakkuita ja tehdä tehdä vaikka minkälaisia LULU-vähennyksiä ja muitakin.
<<<Sisältää se kaikki päästöt, mutta siitä ei ole vähennetty hiilinielua. Viralliset luvut!<<<
Jos nyt huomioidaan pitempi aikainen (30 vuotta) puutavaran ja juurten osuus metsien sidonnassa ja jätetään tuontipuu (ei vähennä Suomen metsien sidontaa kuten omat hakkuut ja voidaan laskea viennin osuusteen eli ei käytetä Suomessa) 10 milj.m3 pois, niin metsien hiilinielu olisi 0,9 (110+55 (juuret, kannot) +10 (puutavara) – 0,9*64(hakkuut) = 148,5+10-57,6=100 milj. tonnia/v
Suomen kasvihuonekaasutase olisi 100-65 (Tilastokeskus/kasvihuonekaasupäästöt)= 35 milj. tonnia, kun metsämaanpohja on sidonnan suhteen neutraali Ojasen tutkimusten mukaan. Tämä antasi mahdollisuuden 30 vuoden ajalle uusille biotuotetehtaille aina 40 milj.m3 lisähakkuille nykyisestä, uudistamalla uusi metsä parempaan kasvuun metsäpohjan kasvuolosuhteita parantamalla, että päästäisiin metsien vuosikasvuun 150 milj.m3, joka sitten yhdessä muiden päästöjä rajoittavien toimenpiteiden kanssa mahdollistaisi jo 100 milj.m3 hakkuut.
Totta, että valtio menettää verotuloja puuntuonnissa, kun sitä omaa veropuuta ainakin Pohjois-Suomessa olisi runsaasti tarjolla ja hakata. Metsien kasvu 110 milj.m3 ja hakkuut 64 milj.m3.
Metsämyynnin pääomavero, palkkojen tulovero, hakkuu-ja kuljetusyritysten pääomaverot ja yhteisöverot, polttoaineverot nyt ainakin.
Juuri näin. Pohjois-Suomeen. Itse toivoisin, että Paltamoon saataisiin. Kun vasta ajelin Kajaaniin metsäpasltalle, niin iso aukko oli hakattu tien varteen juuri sille alueelle, mihin kunta on ilmoittanut tehtaalle sijoituspaikan. Tosin havainto siitä, että aukko liittyisi mitenkään tehtaaseen, on vain mutua.
<<<Loppuviimeksi on kyse puun riittävyydestä: kaikille suunnitelluille hankkeille ei riitä raaka-ainetta kotimaasta jos huomioidaan luonnonpoistuma.<<<
Metsien kasvu n.110 milj.m3 ja kotimaiset hakkuut n.64 milj.m3 vuonna 2018. Reserviin jää 46 milj. mottia puuta vuosittain.
Ruotsissa hakataan kasvusta 90% ja Suomessa 58%.
Finnpulp on biotehdashankkeista pisimmällä. Ympäristölupa on saatu. Kiinalainen osakas on mukana n. kolmanneksella ja luvannut järjestää tehtaan 1,4 miljardin rahoitusksen. Rakentamisen pitäisi alkaa jo tänä vuonna. Saapa nähdä.
Linkki kannataa lisätä rivin jatkeeksi, niin ei vie tuollaista tilaa. https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metsa/kuopioon-suunnitellun-sellutehtaan-paastokompensaatioon-uusi-keino-peltoviljelyn-alasajolla-tehdaan-tilaa-sellutehtaan-ravinteille-6745569
Korjaan tätä postausta hieman.
Suomen teollisuuden 74 milj.m3 kokonaispuunkäytöstä vuodessa 10 milj.m3 tulee tuontipuusta. Oman maan hakkuut olivat viime vuonna 64 milj.m3. Ristiriita tulee siitä kenelle nuo käytöstä aiheutuvat hiilipäästöt kuuluvat. Suomen puujalosteistahan valtava osa menee jotain 90% vientiin ja käytetään sitten muissa maissa ja päästöt sijoittuvat sinne ei Suomeen. Mutta nyt ne kuitenkin lasketaan Suomen päästöiksi.
Kyllä kaikki omat Suomen hakkuut 64 milj.m3 /v vähentävät metsien sodontaa täysimääräisenä. Vain tuontipuu voidaan jättää hiilipäästöjen ulkopuolelle, sillä ei vähennnä Suomen metsien sidontaa ja voidaan kastsoa vienniksi eli ei käytetä Suomessa.
