Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ei hän kieltänyt, etteikö ihminen aiheuttaisi myös Itämerelle ravinnekuormitusta.
Eihän Lappalaisen lainaama tutkimuskaan sitä kieltänyt ”Vaikutus oli vähäinen”.
Nyt kun on taisteltu tuulimyllyjä vastaan laskemalla 80% kuormitusta rannikkovaltioissa, Itämeren kukinta ei poistunut. Perusteeksi Itämeren pelastamisen sijaan olisi pitänyt riittää jo se, että rannikkovedet pitää pitää mahdollisimman puhtaina.
Tuohon AJ kysymykseen vastauksia voi hakea Lappalaisen väitöskijasta, jonka jo postasin. Sieltä olivat lainaukset.
Suomessa on ja on ollut meneillään vesistöjen kunnostuksia paljon. Yksi tämän kesän kunnostuskohde on 10 km Livojokea raakuille. Toivon, että näiden kiintoainekasaumien korjauksia järvissä tulisi myös mukaan. Nehän ei maksa mitään. Kaivurityötä. Tosin ovat vähän pehmeissä ja hankalissa paikoissa.
Täällä 2 jankaajaa
Sinä täällä jankkaaja olet. Minä nimenomaan olen ottanut kiintoaineet esille, että niitä nykyisiä ojituksia paljon päästä viä korjataan niin että saadaan kuormat alas luonnontilaisten soiden tasolla tai alle ja että kiintoainekasaumat järvissä maisemoidaan ja matalia järviä syvennettäisiin.
Tästä tutkimuksesta tuolle ”kiintoaineet alle luonnontilaisen soiden” löytyy hyviä esimerkkejä puolesta metstälouden piirissä olevista soita.
https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf
Linkin sivu 29 ja kuva 2 ja kiintoainepäästöt.
Siellä 8 tapausta 16 metsätalouden valuma-alueesta kiintoaine päästöt ovat samat tai alittavat luonnontilaisten valuma-alueiden päästöt.
Samalla Husse voisi vilkaista tuota TOC (tummentava humus)-kuormituskuvaa, että näiden kaikkien 22 valumalaueen suurin TOC-kuorma tulee Hiidenportin kansallispuiston ojittamattomalta alueelta olavasta valuma-alueesta Liuhapuro, kun huomioidaan sadanta.
mustan mönjän
Mitä tämä musta mönjä on?
Voisi käyttää oikeita termejä.
Onko se kiintoainetta vai orgaanista hiiltä?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/209dd721-c6a8-498a-823f-3e7fbeabe5c6
Taas uusi arvio maaperän hiilivastoista.
Kivennäismaa vuoden päästä jo hiilinielu.
Yle kertoo, kuinka Siikajokeen palaa jalokalat.
Siikajoki on yksi merkittävimmistä maatalousjokivarsista Suomessa ja 150 km pitkä.
Joki on pohjapadoilla korjattu niin, että vettä on koko matkalla kuivanakin aikana joessa.
Joki on arvioitu tyydyttäväksi (keltainen) Vesi.Fiissä.
Minua kiinnostaa se mustanpuhuva mönjä joka täyttää vesistöjen lahtia aina siinä ojitusalueen laskuojan suussa.
Niin minuakin kiinnostaa. Eikö niistä ole sitten keskusteltu?
Pieni täsmennys: 98 tietää, 2 jankkaa! Mutta siihen taas on vaikuttimena ns. ”muita syitä”.
Husse on näitä intuitiivisiä konsesususkovia perustamansa ruhmän kanssa eli uskoo luontojärjestöjen mielukuvituksiin perustuvia näkemyksiä.
Tuskin on lukenut yhtään tukimusta. Luontojärjestöjen valheet riittää.
No varmasti Pietarin sonnat ovat jo 1800- luvulla aiheuttaneet ongelmia Itämerelle. Pietarin väkiluku oli 1800 n 200000 ja 1900 noin 1200000.
Et sitten lukenut Lappaisen tekstin pääkohtia, koska jatkat näitä ympäristöjärjestöjen intuitiivisiä (mielikuvituksellisia) konsensusvastauksia.
Larssonin, Elmgrenin ja Wulffin mukaan Itämeri oli ja on liian suuri vesi, jotta reunavaltioiden kuormitus mitään vaikuttaisi. Itämeri elää omaa elämäänsä reunavaltionden kuormituksista huolimatta. Siitä on heidän tutkimus:
Larsson, Elmgren ja Wulff (1985) laskivat Vollenweiderin (1976) mallilla Itämeren syvyyteen ja viipymään painotetun pintakuormituksen.
Laskenta tuotti korkeaksi havaittuun fosforipitoisuuteen ja rehevyyteen nähden odottamattoman pienen kuormitusarvon.
Sinileväkukinnasta on saatu tietoja Itämeren pohjasedimenteistä pitkältä ajalta. Kukintaa on ollut jo tuhansia vuosia, sillä se on luonnollinen ilmiö eikä häviä pois ennenkuin luoto taas muuttuu toiseen asentoon. Luontojärjestöjen luuloihin perustuvat kuvitelmat kukinnan syistä eivät tuota mitään tuloksia. Nyt on nähty sekin, että 80% vähennykset eivät auta yhtään.
Itämeren kehityshistoriaan on kuulunut rehevän nykykautemme lisäksi
myös pitkien aikajaksojen rehevien ja karujen kausien vuorotteluita. Syvistä sedimenttinäytteistä on saatu todisteita, että alkaen rehevästä kaudesta noin 8200
vuotta sitten (6200 eaa) sinilevärehevyyttä ja syvännepohjien hapettomuutta on
todettu neljänä rehevänä kautena yhteensä noin 4800 vuotta ja karuja, hapellisia
kausia on todettu kolmena kautena yhteensä noin 3400 vuotta. (Niemistö & Voipio
1974, Bianchi ym. 2000, Zillén ym. 2008).Tässä Itämeren perusanatomian kertaus sitä tarvitseville.
Tässä myös.
Vaikka Iträmeren reunavaltiot ovat vähentäneet omien rannikoiden kurmitusta 80%, siitä huolimatta Iämeren syväaltaissa sinilevä kukkii ja on kukkinut koko viime jääkaudesta lähtien ja kukki 1800-luvullakin.
On luonnollinen tapahtuma, jolle ei voi ihminen tehdä mitään eikä tarvitse.
Vuonna 1854:
”Kirkkaan vihreä sinilevä aiheuttaa erityisesti Gotlannin lähistöllä havaitun,
joka kesä toistuvan ilmiön, jota siellä kutsutaan ’meren kukinnaksi’. …
Tavallisesti Juhannuksen aikaan, mutta myös myöhemmin kesällä sinilevä
lisääntyy aivan uskomattomiin määriin. Kalastajat vakuuttavat, että sen
meren pinnalle muodostama matto on niin tiheä ja syvä, että veneet ajoittain
tuskin pääsevät eteenpäin. … Viime kesänä elokuun alussa ajautui rannoille
niin käsittämätön määrä tätä kuollutta pikkukasvia, että se ulottui paksuna
harmaankeltaisena peitteenä kauaksi merelle, kasautui rantaveteen ja levitti
mädäntyessään löyhkäänsä.” (Lindström 1855, Ruotsin kuninkaallisen
tiedeakatemian meritutkija).Tosin sitäkin yritetään. Ympäristöaktivismin näkemiä tuulimyllyjä sekin.
Kansalaisaloite Suomen ojitusten tukkimiseksi, että Itämeri pelastuisi.
Joo kyllä ojituksilta vesivirtausta näkyy ”hieman sinilevää” Kuivajärveen olevan eteläpuolelta. Kuivajärvi kuluu Murhisalon Natura -alueeseen, jossa taas ei ole ojituksia.