Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Hesariin kirjoitin tuosta Ruotsin laskennasta oman version.
Kivennäismaiden muuttuminen Suomessa päästöksi johtuu Luken laskentatavasta. Luke laskee hakkuukarikkeista (oksat, kannot, juuret, lehdet, neulaset) CO2-lisäystä maaperän CO2-varastoon ja varaston vanhimmasta päästä karikkeen hajotessa CO2-poistumaa. Vuonna 2023 sattui niin, että hakkuut ja poistuma laskivat vuoteen 2022 nähden ja CO2-lisäys varastoon jäi pienemmäksi kuin sieltä pois hajosi vanhimmasta päästä, joten kivennäismaistakin tuli päästö.
Luken tutkijan Ilvesniemen mukaan metsän hiilestä 40% on maanpinnan yläpuolella ja 60% maanpinnan alapuolella ja että maapohjan hiili korreloin maanpäällista puuvarantoa, kun hakkuita tehdään säännöllisesti ja niistä metsään tulee kariketta (oksat, kannot, juuret, lehdet, neulaset) paljon enemmän kuin, mitä kasvavista metsissä tulee kariketta vain lehdet ja neulaset. Tätä voi käyttää ymmärtämään Ruotsin laskentaa, jossa siitä huolimatta, että hakkuusäästö on nolla, maaperän hiilivarasto säilyy, kun hakkuita tehdään koko kasvun määrällä, niin karikesyöttö on maksimissaan. Eli vaikka maanpinnan yläpuolinen metsä ei lisääkkään CO2-sidontaa, niin hakkuut ylläpitävät karikesyötllä maapohjan hiilivaraston 60%:ssa koko metsän hiilestä.Mänty ja kuusi ovat yleisimmät rakennuspuulajit. Suomalaisen männyn tiheys on 370 – 550 kg/m<sup>3</sup>, kuusen 300 – 470 kg/m<sup>3</sup> ja koivun 590 – 740 kg/m<sup>3</sup>. Oksat männyllä 750 kg/m3 ja kuusella 900 kg/m3. Koivulla ei eroa runkpuun tiheydestä.
Muistelen, että Lukella tuo on keskimäärin 0,734 tn/puu-m3. Lukellahan koko biomassan muuntokerron kasvupuolella on n. 1,245 ja poistuman 1,34. Eli poistumassa on enemmän hiiltä m3:iä kohden kuin metsien kasvussa ja siksi CO2-nielu on 2023 lähes 10 Mtn pienempi kuin, mitä olisi jos muuntokertoimet olisivat samat.
AJ: Hyvin karkea laskelma. Oletukset: runkopuun osuus 60 % koko puun elävästä biomassasta ja 1 m3 puuta sitoo 1 tn CO2. Vuotuinen biomassan kasvu 103/0,6 =171,67 milj.m3. Poistuman biomassa 86,8/0.6 =144,67 milj.m3. Kasvu – poistumat = 27 milj.m3 ja hiilidioksidina sama määrä eli -27 Mtn CO₂-ekv.
Runkopuu (kuusi ja mänty) kuivapaino 0,4 tn/m3, josta hiiltä (C) puolet 0,2 tn ja CO2-sisältö 3,67*0,2= 0,734 tn
Maanpäällisen osan 1m3 runkopuun CO2-sisältö voisi olla n. 1 tn, jossa mukana myös oksat, latvus ja neulaset.
Minua taas hieman huvittaa, että olen tietämättäni laskenut Suomen nielua jo vuosia Ruotsin mallin mukaan. Ruotsin hakkuusäästö on ollut 4,5 Mm3 vuonna 2020. Jos tähän vertaa Suomen 2023 vuoden hakkuusäästöa 17,2 Mm3, joka on (17,2-4,5)= 12,7 Mm3 suurempi ja lisää sen Ruotsin -31 Mtn 2023 nieluun, saadaan Ruotsille (12,7+31)= -44 Mtn nielu, joka on aika nappiin kuin se, mitä nieluksi Suomelle tulee muuntokertoimella 2,5 laskien eli -43 Mtn nielu.
https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/
AJ omaa laskelmaa en ole nähnyt.
Hyvä, että aSanta on tullut uutena nielulaskijana mukaan keskustelemaan siitä.
Luke tosin laskee kokonaispoistumaksi 1,8*runkopuupoistuma (1,8*72,7 -> 98 Mtn CO₂-ekv), vaikka tuo pitäisi oksa- ja kantopuun osalta laskea nettonykyarvona lahoamisen tuottamalla viiveellä.
Runkopuu poistuma vuodelta 2023 oli 86,8 Mm3. Siihen kuuluu kaikki 1,3 m ylittävät taimetkin.
Poistuman kokonaisbiomassan CO2-sidonta tulee kertoimella 1,34*runkopuupoistuma eli se oli 1,34*86,8= -116,28 Mtn.
Metsien kasvun 104 Mm3 CO2-sidonta tulee muuntokertoimella 1,245*104= 129,48 Mtn (käytetty vuoden 2022 muuntokerrointa).
Metsien hiilinielu oli 129,48-116,28= -13,2 Mtn ja kun lisätään maapäästöt (CO2+NH4+N2O) +14,3 Mtn-ekv, niin:
Metsät olivat päästö +1,1 Mtn-ekv vuonna 2023.
Kivennäismaiden CO2-maapäästöt lasketaan varaston muutoksesta eli varasto kasvaa hakkuukarikkeista (oksat, kannot, juuret, lehdet ja neulaset) ja varasto pienenee vanhimmasta päästä vanhojen karikkeiden hajotessa takaisin ilmaan. Varaston muutos on joko nielu tai päästö.
Turvemailta tulee turpeen hajotessa suoria (CO2+NH4+N2O)-päästöjä.
Vuonna 2023 kivennäismaiden päästö +1,1 Mtn
Vuonna 2023 turvemaiden päästö: CO2-päästö 11,6 Mtn, (CH¤+N2O)-päästö +2,35 Mtn-ekv yhyeensä +14 Mtn
Hakkuut (poistuma) v. 2023: 86,8 Mm³, joten puuston hiilinielu oli 179-86,8 Mm³= 92,2 Mm³ = 72,1 Mtn CO₂-ekv. puuaineen osalta
Tuo luku 179 ei ole kasvun runkopuumäärä, vaan se on 104 Mm3 (ennakkotieto, en tiedä onko lopullinen).
Luku 86,8 on poistuman runkopuumäärä.
Vuoden 2023 hakkuusäästö runkopuuna siis oli 104-86,8= -17,2 Mm3.
Maagista on. Kohdassa 172,3 – 86,8 laskelma menee pieleen, kun vähennät biomassan kasvusta vain runkopuun poistumat.
Missä tällaista on ehdotettu?
————————————–
Turvemaapäästöt ovat vain laskentaogelma eli kaikki nielutkin pitää ottaa mukaan laskelmiin.
Laskelmaan pitää ottaa 6 milj. ha luonnon soiden CH4-päästöt, jotka ovat poistuneet ojituksilla soilta kuin ojiltakin eli ne ovat nielu.
Jo nykyisten jäljellä olevien luonnon soiden 4 milj. ha CH4-päästöillä, jotka ovat +12,4 Mtn-ekv 100 vuoden periodilla ojitetuilta turvemailta, kuittautuvat CO2-päästöt.
