Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ojitetulla suolla turpeen hajoamisen tuottaman hiilidioksidin (+) lisäksi taseeseen kuuluvat typpioksiduuli (+) ja puiden kasvu (-) ojitetulla suolla. Eli ilmastoneutraaliuteen riittää pienempi kasvu kuin 10 mottia per ha.
Jos vertaa ojitetun suon typpioksiduulinpäästöä CO2-päästöön, niin se häviävän pieni 0,12/250= 0,0004 , jota ei kannata juuri ottaa laskelmissa huomioon.
Jos turve lahoaa yhden senttimetrin vuosivauhtia, tilavuutena tämä on 0,01 m * 10 000 m^2 = 100 m^3 ja puun tiheyteen suhteutettuna 10 m^3. Ts. jotta viljava suo metsätalouskäytössä yhtäisi edes plusmiinusnollatulokseen hiilitaseessa, pitäisi keskimääräinen vuosikasvu olla 10 kuutiometriä hehtaarilla.
Ojasen tutkimuksen mukaan ojitusalueelta (ojat 60cm syviä) rehevillä soilla vapautuu CO2 vuodessa 250g/m2.
Se tekee kasvihuonepäästöjä hehtaasille 250 g*10 000/ha= 2,5 tn/ha
Edelleen Ojasen mukaan luonnontilaiselta suolta vapautuu metaania 12g/m2/v, joka vastaa 25 kertaisesti CO2-päästöjä.
Metaanipäästöjen loppuminen kun ojitetaan vähentää kasvihuonekaasuja 12g*10 000/ha*25=3,0 tonnia.
Eli rehevä suo ojilla 60cm olisi kasvihuonekaasupäästöjen suhteen neutraali.
https://tuhat.helsinki.fi/portal/files/65329323/Akatemiaklubi_160316_Paavo_Ojanen.pdf
Ojat 25m välein tekee 1400m ojaa. Itse tekisin näin. Jos turvekerros on alle metrin ojat 15m välein ja kaivuu niin syvälle, että saisi runsaasti kivennäismaata (pohjasilttiä, parasta punainen savi ja vähän karkeampi siltti) levitettyä ojan molemmille puolille. Ojat muotoillaan lopuksi metrin syvyisiksi. Täällä Kainuun puolessa nuo turvesoiden pohjat eivät ole alunamaita.
Tässä on etsittävä ratkaisua ilmastonmuutos edellä, josta löytyy painavimmat perusteet.
Ehdottomasti ojitettava, sillä luonnonvarainen suo on kasvihuonekaasu metaanin päästölähde, joka lämmittää ilmastoa 25 kertaa enemmän kuin hiilidioksidi. Päästöt loppuvat, kun ojittaa ja metsittää. Eikä siinä kaikki suosta tulee hiilinielu.
Ei liene vastoin ilmastomuutoksen agendaa, että kaikille Suomen luonnonvaraisille soille 5 milj.ha voinee suositella samaa samoin kuin koko Siperialle.
Suomen yksikkötyökustannuksia korjattiin alaspäin Sipilän KIKYllä, joka olisi pitänyt tehdä jo Kataisen hallituksen aloittaessa. KIKY sisälsi 3 toimenpidettä —– 5% palkkakustannusten laskun + 5% tuottavuuden kasvun + palkkojen pitäminen niin kauan samana kunnes kilpailijamaissa on nostettu palkkoja 5% enemmän kuin Suomessa —- yhteensä noin 15%. Kaikki kolme toimenpidettä liittyvät palkkakustannuksiin.
Saksa teki kikyä koko 2000-luvun alun vuoteen 2008 saakka, sen jälkeen sielläkin yksikkötyökustannukset ovat alkaneet nousta.
nousu tapahtui Vanhasen II hallituksen aikana,
Totta. Ay-liike pääsi irti kahleistaan, kun Lipponen syrjäytettiin. Palkkojen nousu kiihtyi, kun maailmantalouden ja hintason huippu saavutetiin vuonna 2008, jonka jälkeen hintataso romahti finanssikriisin seurauksena. Metsäteollisuuden laskutusvaluutta dollari heikkeni koko 2000-luvun samalla, kun palkat nousee pystysuoraan, mutta ei Saksassa. Metsäteollisuus tekee päätöksen siirtää toiminnat pois Suomesta 2005, kun yritti saada paperiliiton palkkasaalistuksen kuriin työsululla ja hävisi väännön. Ay-liike oli edelleen irrallaan tekemässä tuhojaan Kataisen hallituksen aikana ja palkat taas nousussa pystysuoraan, vaikka mennyt hintakilpailuky olisi pitänyt palauttaa hallituksen aloittaessa KIKYllä heti, että Suomi olisi päässyt mukaan maailmantalouden nousuun. Suomen palkkakustannusten ero Saksaan Kataisen hallituksen aloittaessa oli 2011 oli järjettömät vajaa 20%.
<<<Sipilä ei kääntänyt mitään Suomen taloutta kasvuun. Suomen talous seuraa vain aina viiveellä muuta Eurooppaa koska on täällä syrjässä.<<<
Sipilän KIKY , jossa palkkojen nousu pysäytettiin antoi uskoa tulevaisuuteen ja Suomessa alkoivat investoinnit. Suomi pääsi mukaan noususuhdanteeseen, joka alkoi jo 2011, vasta kun hintataso nousi maailmanmarkkinoilla ja kallis suomalainen tuotekin lopulta pääsi markkinoille. Kiky olisi pitänyt tehdä jo Kataisen halliuksen aloittaessa, niin Suomikin olisi pääsyt mukaan maailmatalouden nousuun jo paljon aiemmin. SDPn vuoksi se ei ollut mahdollista. Jos nyt tämän nousukauden viime vuosina ei olisi ollut KIKY-sopimus voimassa, niin palkat olisvat nousseet taas kerran niin paljon, että seuraavassa lamassa Suomessa taas kärvisteltäisiin 500 000 työttömän kanssa.
Katso tästä linkistä miten suomalainen hintakilpailukyky heikkeni Kataisen hallituksen aikana. Palkat nousivat pystysuoraan.
Nyt Kokoomuksen PSn ja Keskustan pitäisi olla suostumatta Rinteen ehdotuksiin
Kokoomuksen ei pidä lähteä SDP vetoiseen hallitukseen ellei kestävyyvajeen 2 miljardin supistaminen ole keskeinen hallitusohjelman tavoite. Lisäksi vaadittava, että KIKY jatkaa kolmanteen vaiheeseen, joka tarkoittaa palkkojen pitämistä ennallaan kunnes Saksassa palkkataso nousee niin paljon, että saavuttaa Suomen tason. Kaikki tämä tarkoittaisi, että Antin vaalilupaukset jäävät toteuttamatta.
Porvahallitukselle kok+per+kesk tuo talouspolitiikka on itsestään selvyys.
