Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Katso tämän lehden metsäuutiset:
Lanaus:
<<<Verotus ja rikkidirektiivi estävät suuret metsäteollisuuden investoinnit Suomeen, Stora Enson maajohtaja Juha Vanhainen arvioi uudessa Prima-lehdessä. Vanhaisen mukaan energia- ja liikenneverotuksen muutosten sekä rikkidirektiivin vaikutukset metsäteollisuuden kilpailukykyyn ovat kahden vuoden kuluttua noin 400 miljoonaa euroa, mikä on tuplasti enemmän kuin vuonna 2009.– Yritysveron laskeminen, windfall-veron pienentäminen ja muut hallituksen toimet kilpailukykymme parantamiseksi eivät kompensoi riittävästi meille sälytettyä kustannustaakkaa, Vanhainen toteaa.
Vanhaisen mukaan esimerkiksi kartongin osalta näkymät ovat loistavat. Investoinnit tuotantoon tehdään kuitenkin mieluummin muualle kuin Suomeen, esimerkiksi Saksaan, Ruotsiin tai Puolaan.<<<
Ikäviä uutisia suomalaiselle metsäteollisuudelle, työllisyydelle ja puunkäytölle.
Tarvittaisiin n.25% devalvaatio (palkkojen ja etuuksien lasku) että kilpailukyky palautuisi vuoden 2003 hyvälle tasolle eli alle Saksan tason.
Mutta kun devalvaatio ei ole mahdollinen, niin silloin pitäisi suorittaa sisäinen devalvatio eli palkkojen lasku, jotta kilpailukyky palautuisi sille tasolle että tänne investoitaisiin.
Viimeksi kun vuonna 1991 syksyllä Sorsan johdolla yritettiin neuvotella 10% palkkojen laskusta ja estää näkyvisä oleva devalvaatio (devalvaatio aiheuttaisi hirvittävän laman, koska suomalainen teollisuus ja kansa oli ottanut valtavasti valuuttavelkoja, joidenka määrä devalvaatiossa nousisi vastaavasti), niin sen AY-liike torppasi ja saatiin sitten tuo hirvittävä lama.Mitenkähän olisi tänä päivänä?
Oltaisiinko nyt viisaampia ja palautettaisiin kilpailukyky laskemalla palkkoja teollisuudessa 10% ja loppu teollisuutta rasittavien verojen laskulla.
Verojen lasku tietenkin vaatii julkiselta sektorilta kovemmat palkkojen laskut jotain 25% tasoa.<<<mielenkiintoisia näkökulmia. Ihan viimeisessä vastauksessa ( Kurki) tuli hyvä näkökulma esille. Onko tuollaisella superlaatumännyllä markkoinoilla mitään arvoa ? onko se vain samaa massaa, jota kaikki jalostavat ? ostaako Suomessa kukaan parempilaatuista ja saa siitä paremman hinnan ? <<<
En nyt pyri tuolla jalostamisella niinkään parempaan tukin hintaan, vaan parempaan metsätuottoon, sillä nyt paremmille maapohjille istutettu männikkö tuottaa suurimmaksi osaksi räkämäntyjä, jotka kelpaavat vain sellupuuksi ja päätehakkuussakin räkämännikössä suurin osa puista ei kelpaa tukiksi ollenkaan.
Tuloshan paranee huomattavasti, jos kaikki istutettavat männyt alusta alkaen kasvavat laatua ja jo ensi harvennuksessa 35 vuoden ikäisenä voisi saada tukkia tai pikkutukkia tai parrua kuidun lisäksi ja päätehakkuussa kaikki puut olisivat tukkilaatua.Vaikka Suomessa on lyhyt kesä ja kasvukauden lämpösumma pieni esimerkiksi Englantiin, Chileent tai Uuteen-Seelantiin verrattuna, niin puun kasvuahan Suomessa ei rajoita lämpösumma, vaan maapohja, joka voi olla kivennäismaallakin monin paikoin lähellä nollaa tai sitten vanhalla kivennäismaapellolla 20 m3/ha.
Paras sahapuun laatu saadaan suomalaisella havupuumetsikkkösiemenellä n.3..5 m3/ha kasvulla (on mahdollista koko Suomen alueella), sillä ainakaan männystä ei ole vielä saatu jalostettua (liekö kukaan edes yrittänyt) kloonia, joka kasvaisi hyvällä maapohjalla laatua eli suora runko, ei latvanvaihtoja, pituuskasvu parhaimmillaan 80…100cm ja paksuutta rinnankorkeudelle vuodessa keskimäärin 1cm tiheydellä 1200…1500 runkoa/ha.
Eli 25 vuodessa puuta hehtaarille n.200m3.
Itsellä on menossa tällainen pienimuotoinen jalostustyö, sillä sattumoisin nollta hyväpohjaisilta perustamiltani männyntaimikoilta löytyy huippuyksilöitä (yleensä ostetuista taimista kasvaa räkämäntyjä), joista olen tehnyt vartteita muutaman puun ryhmiksi.
Paras tällainen mänty on ikä 20v, pituus 10m, paksuus rinnankork. 20cm, suora, ei kovin paksuoksainen hyvällä oksakulmalla, keskikasvu pituutta 50cm vuosi ja parhaat vuosikasvut 65..75cm/v.Paljon näkee siemeniä hangella täällä Kainuussakin.
Etupäässä on isosiipisiä männysiemeniä.
Hiihtelin tuossa vasta viime keväänä männyntaimilla istutetulla edellisen syksyn naveromätästysalueella ja männyn siemeniä näkyi hangella olevan valtavasti.
Jo viime kesänä oli männyn sirkkataimia kovasti istututettujen lisäksi.Noille istutetuille kävi osittainen tuho, sillä ilmeisesti metso oli syönyt viimekesän latvakasvun noin kolmanneksestä taimia.
Pakastemarjoihin norovirus ei pääse luonnossa, vaan vasta niiden epähygienisessä pakkauskäsittelyssä.
Omissa metsissäni ei ole ollut tuomia juurikaan, vain parissa kohdassa muutama metrin mittainen vesa, jotka olen tuhonnut.
Yhtään isompaa tuomipuskaa ei ole ollut koskaan missään ja yleensäkkään täälläpäin metsissä ei kasva tuomia.
Tämän uuden sienen pesiytymisestä Kainuuseen luin vasta pari vikkoa sitten Metsälehdestä, jossa metsäntutkija Risto Jalkanen kirjoittaa kuusen kävyissä leviävästä sirokokkisienestä Kainuussa.
Tuon sienen vaikutus latvakasvaimeen on juuri samanlainen kuin tuomiruosteen.
Jalkanen sanoo että sienen tuhoja alkoi esiintyä Kainuussa vuonna 2011, mutta itse olen pannut merkille ilmeisesti juuri tämän sienen aiheuttamia latvahäiriöita jo 1990-luvulta lähtien. Aluksi epäilin juuri tuomenruostetta, mutta kun täällä tuomia on vain pihapiireissä ei metsissä.
Olen epäillyt myös versosurmaa, sillä sekin on kuuseen tarttuva sieni, mutta varmaa käsitystä kuusen latvojen tuhosta en ole voinut sanoa ennen kuin nyt, kun Jalkanen kirjoitta tästä sirokkosienestä, joka leviää maahan tippuneiden kuusenkäpyjen suomuilla.Suomen metsäteollisuuden uhkakuva ei ole heikko puun kasvu.
Kasvu 5..6m3/ha riittää ihan hyvin ja takaa hyvän sahapuun laadun.
Kovempi kasvu männylle missä päin maailmaa tahansa tekee siitä vain sellukattilaan sopivaa.Kyllä ne uhkakuvat ovat kokonaan toisaalla.
Viime vuosina metsäteollisuus on karsinut tuotantoaan Suomesta kilpailukyvyn rapautumisen vuoksi, joka johtuu palkojen nopeammasta noususta kilpailijamaihin nähden.
Eli taas kerran olisi 25% devalvaation paikka eli palkkojen lasku kilpailukyvyn palauttamiseksi sille tasolle mitä se oli vielä 10 vuotta sitten.
Suomessa palkkoja on korotettu tuona aikana 43%, kun Saksassa ne ovat nousseet vain 16%.
Siinä meni metsäteollisuuden kilpailukyky.Tämä ikuinen suomalainen perisynti tuhoaa taas kerran suomalaista metsäteollisuutta ja tekee nyt pahaa jälkeä, sillä oikaisumahdollisuutta eli devalvaatiotamahdollisuutta ei eurossa ollessa ole.
Viime vuosien kesät eivät ole olleet kuuselle ainakaan täällä Länsi-Kainuussa hyvän kasvun aikaa.
Kolme kesää sitten oli paha kuusen suopursuruoste epidemia ja silloin alkoi kuusen kävyistä levitä sirokokki-niminen sieni kuusen latvoihin niin isojen kuin pienienkin. Viime kesä pahensi tilannetta uuden suopursuepidemian muodossa lisää ja sirokki-sieni teki vielä päälle tuhojaan.
Ainakin minulla paikka paikoin puolet kuusista on menettänyt latvansa ja tyypillisesti käyristänyt latvakasvaimia kaarelelle alaspäin ja kuivunut.Kyse lienee ensiharvennuksesta.
Ja kun olet vasta opiskelemassa metsänhoitoa, kiinnittäisin jätettävien puiden laatuun erikoista huomiota, että päätehakkuussa olisi vain puita, joista saisi tyvitukin.
Jos moto tekee työn silloin suosittelisin leimausta, sillä motomiehellä harventaessa ei ole aikaa pitkään arvioida jäävien laatua eikä yleensä näekkään puuta kahdesta suunnasta.
Kuusista ottaisin lengoimmat ja latvaa vaihtaneet puut pois ja jättäisin yhteensä 700… 800 puuta hehtaarille, jossa voisi olla lisänä koivuja aukkopaikoissa tai jos koivu on isompi ja suora raudus, niin jäättäisin sen mieluummin kuin pienemmän huvälaatuisen kuusen.Toinen harvennus 15 v kuluttua ja sama ohje, että vain suorat tukiksi kelpaavat puut kasvamaan päätehakkuseen ja samalla ottaisin nyt pienempiä puita pois, että kasvamaan jäisivät vain suurimmat puut.
<<<Minua hävettää n-merkin käytös esim. Timppaa kohtaan.
N-merkillä tuntuu olevan tärkeintä arvostella toisten tiedon tasoa.
Eikö kuitenkin olisi huomattavasti tärkeämpää meidän jokaisen osaltaan tuottaa lisäarvoa tälle palstalle?
Ihmiset, joilla on käytännön kokemusta ja ongelmanratkaisukykyä, vievät tätä maailmaa eteenpäin. Suuri osa maailman kirjoista on kirjoitettu juuri heidän kokemustensa pohjalta.<<<Samaa mieltä.
Pitäiskö ruveta painelemaan "ilmoita asiaton viesti" nappulaa.
